Avainsana: muotoilusäätiö

Palvelumuotoilu on vuorovaikutusta

9.6.2022

Oletko koskaan lentänyt lentokonetta? Harva meistä varmaan on. Miten reagoisit, jos sinun täytyisi yhtäkkiä vailla kokemusta ottaa ohjat omiin käsiisi ja vastuu toisten ihmisten hengestä omasi lisäksi?  

Kuulostaa hyvin epätodennäköiseltä, mutta näin kävi. Sisustussuunnittelija Darren Harrisonilla ei ollut aikaisempaa lentokokemusta, kun hänen lentonsa pilotti sai sairaskohtauksen ja menetti tajuntansa. Lennonjohdossa työskentelevä Robert Morgan auttoi Darren Harrisonia kommunikoimalla sekä ohjeistamalla kohti turvallista laskeutumista. Lentokone Cessna 208 laskeutui onnistuneesti Floridaan kello 16.37 paikallista aikaa. 

Miten? Robert Morganilla oli vuosikymmenten kokemus lennonjohdossa työskentelemisestä. Lisäksi Morgan oli uusien pilottien opettaja. Vaikka hän ei ollut koskaan itse lentänyt kyseistä konetta, hän kykeni neuvomaan Darren Harrisonia lentokoneen kojelautakuvan avulla. Oliko tämä avainasia ja ratkaiseva tekijä? Ehkä, mutta tapauksessa korostuu myös kommunikaation merkitys. Jos tilanteessa vuorovaikutus ja yhteistyö olisi ollut heikkoa, olisivat seuraukset voineet olla vakavat.  

Tapaus on äärimmäinen, mutta siitä voidaan oppia monta asiaa. Esimerkiksi rauhallisena ja asiallisena pysyminen paineen alla, toisen ihmisen aito kuunteleminen, oman artikulaation selkeys ja ymmärrettävyys, empatia sekä tilanteeseen sopeutuminen ovat tärkeitä onnistumisen tekijöitä. 

Rauhallisuus, toisen ihmisen aito kuunteleminen, empatia ja tilanteeseen sopeutuminen ovat tärkeitä onnistumisen tekijöitä.

Tätä tapausta voidaan hyödyntää myös esimerkiksi yritysmaailmassa. Jos kuviteltaisiin, että yritys on lentokone, täytyy operatiivisen johdon kyetä kommunikoimaan yrityksen johdon kanssa turvallisen laskeutumisen takaamiseksi, vaikka ohjaimiin joutuisi hyppäämään joku, jolla ei ole asiasta riittävää kokemusta. Palvelumuotoilun rooli voi parhaimmillaan olla vastaava kuin Robert Morganin oli tuona kyseisenä päivänä.  

Palvelumuotoilijan toimenkuva on vuorovaikutuksen ytimessä. Meidän tarkoituksenamme on auttaa löytämään uusia polkuja sieltä, mistä kukaan ei kuvitellut tai tiennyt niitä löytyvän, siivittää henkilöstöä uusiin innovaatioihin, helpottaa ongelmanratkaisua, päätöksentekoa ja tuottaa ratkaisuvaihtoehtoja. Löydämme tien iteraation kautta onnistumiseen. Olemme kuvainnollisesti sillanrakentajia ja kirjaimellisesti asioiden selkeyttäjiä. Perehdymme tavoitteellisesti ja jatkuvasti, jotta voimme toimia asiakkaamme matkan oppaina. Työkalupakkimme sisältö koostuu luovasta ongelmanratkaisusta, muotoiluajattelusta sekä vahvasta vuorovaikutuksesta asiakkaamme kanssa. 

Kirjoittaja Anni Koivisto on ensi vuonna valmistuva kokemus – ja palvelumuotoilija LAB Muotoiluinstituutista. Hän työskentelee Design Foundationin projektitiimissä. Kuvaaja Anni Tasala.

Ketterä sopeutuja, joka ajaa määrätietoisesti muutosta tarpeen mukaan. Tämä on kuin toinen luonteemme. Meillä on tahto ja kyky etsiä paras mahdollinen ymmärrys ja tieto asioista sieltä mistä sitä on saatavilla. Palvelumuotoilija on kuin väsymätön kameleontti soluttautuen ympäristöönsä asiakkaan tarpeiden mukaan. Näihin aiheisiin liittyy hyvänä esimerkkinä Maslow’n tarvehierarkia, jossa pyramidin kärjessä piilee itsensä toteuttaminen: halu tulla parhaaksi versioksi itsestään. Tämä hyödyttää niin yksilöä kuin yhteisöä yksilön ympärillä. Ihmisen perustarve on tulla hyväksytyksi ja perustarpeiden täyttyessä mahdollistuu myös korkeammat psykofyysiset toiminnot. Palvelumuotoilu tarjoaa myös työkaluja hyväksyvän sekä turvallisen ilmapiirin luomiseen työyhteisössä, jossa ihmiset sen seurauksena saavat mahdollisuuden tuoda esiin potentiaalinsa ja parhaat puolensa. 

David Harrisonin laskeutuminen pilotin mentyä tajuttomaksi teki mahdottoman kuuloisesta mahdollista. Tulevaisuuden kestävän menestyksen mahdollistaminen voi sekin kuulostaa joillekin saavuttamattomalta, mutta on tärkeää osata nähdä mahdottomaltakin tuntuvien asioiden taakse. Palvelumuotoilija voi olla merkittävä vahvistus tällä tiellä. 

Palvelumuotoilija on ketterä sopeutuja, joka ajaa määrätietoisesti muutosta tarpeen mukaan.

Lähteet:

Untrained passenger lands Florida plane after pilot falls ill. BBC News 12.5.2022. https://www.bbc.com/news/world-us-canada-61416384 Luettu 17.5.2022.

Breen, Kerry & Stump, Scott: Hero passenger who landed plane describes ’scariest’ moments inside the cockpit. Today 16.5.2022. https://www.today.com/news/news/darren-harrison-nosedive-interview-plane-rcna28928 Luettu 17.5.2022.

Martinez, Gina: REVEALED: Hero passenger with no flight experience who landed plane after pilot became ’incoherent’ is an interior designer, 39, who was on way to Florida from Bahamas fishing trip. Dailymail 12.5.2022. https://www.dailymail.co.uk/news/article-10810747/Passenger-miraculously-landed-plane-pilot-incoherent-interior-designer.html Luettu 17.5.2022.

Rantanen, Marjo: Tunnelmamuotoilu. Helsinki: Talentum Pro 2016.

Design Event WAKE UP – 24.8. Helsinki

7.6.2022

Varaa paikkasi syksyn herättelevimpään muotoiluiltaan keskiviikkona 24.8. klo 18 (-21). Suomen Muotoilusäätiö ja Woodio tarjoavat ohjelmallisen yhteisillan ajankohtaisen teeman WAKE UP – parissa. Tapahtumapaikkana toimii Woodion Showroom Kaikukatu 2, Helsinki.

OHJELMA​

Tervetuloa – Woodio ​

Muotoiluprojekteja & yritysyhteistyötä – Design Foundation Suomen Muotoilusäätiö 

Key Note: WAKE UP- Timo Tiainen, ​Head of Strategic Design For Innovation, Kone Oyj​

​Mitä on tulevaisuuden muotoilu? – Paneelikeskustelu: Mukana mm. Antti Olin, muotoilujohtaja, Isku Oyj, Petro Lahtinen, CEO, Woodio ja Ilona Törmikoski, Muotoilujohtaja ja yrittäjä, Polku consulting.

​Verkostoitumista, kohtaamisia, snackseja ja virvokkeita​

Tilaisuuden tarjoaa Design Foundation Suomen Muotoilusäätiö ja Woodio.


Varaa paikkasi sähköpostilla heli.poyry@designfoundation.fi ​viimeistään 15.8.2022 mennessä. Tapahtumapaikka: Woodio Showroom, ​Kaikukatu 2C, Helsinki. ​ ​Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Lisätietoja: Heli Pöyry, Design Foundation Suomen Muotoilusäätiö, 040 157 0049

Tutustu Woodioon
Tutustu Suomen Muotoilusäätiöön
Liity mukaan Muotoilusäätiön yrityskumppaniverkostoon
Tutustu Muotoilusäätiön yritysprojekteihin

Muotoilusäätiön Juhlaseminaarin parhaat palat Lahden Hiihtomuseosta 28.4.

5.5.2022

Suomen Muotoilusäätiö on toiminut yli 12 vuotta edistämässä muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä. Juhlaseminaari kokosi yhteen vaikuttavan joukon muotoilualan kärkinimiä sekä yritys- ja oppilaitosvieraita Lahden Hiihtomuseoon torstaina 28.4.2022. Monipuolisen päivän aikana kuultiin Muotoilusäätiön tähänastisesta matkasta, asiakasarvosta johtamisen välineenä, Postin innovaatiojohtamisesta, Valmetin teollisesta muotoilusta, Muotoilijan tuomasta lisäarvosta yritysjohtoon ja ennakoinnista muotoilun tukena. Päivä huipentui virtuaalisiin mäkihyppykisoihin ja mitalikahveihin. Ohessa nostoja ohjelmasta ja poimintoja ajankohtaisista puheenvuoroista.

Seminaarin avasi Säätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Tiainen KONE WORXilta. ”Kaikkina päivinä oppii jotakin ja tällaisina päivinä oppii paljon” -Hän totesi avauspuheessaan Hiihtomuseon peliaulassa, jossa seminaarivieraat pääsivät päivän aikana myös kokeilemaan virtuaalisesti ampumahiihtoa ja mäkihyppyä.
Ohjelma koostui muotoilun kärkinimien ajankohtaisista puheenvuoroista, virkistävästä tarjoilusta ja osallistavasta ohjelmasta Hiihtomuseon teemaan istuvasti.

PERINTEISTÄ VAI LUISTELUA HIIHTOLOUNAS
Teemaan kuuluvasti energiaa päivän ohjelmiin saatiin Ravintola Voiton kuuluisalla hiihtolounaalla, jolla tarjoiltiin mm. hernekeittoa, lihapullia, perunamuussia ja ahkeruuskahvit. Voiton ravintolasalista avautuu suora näkymä Lahden hyppyrimäkien suuntaan.

MUOTOILUSÄÄTIÖ AUTTAA YRITYKSIÄ YMMÄRTÄMÄÄN MUOTOILUN MAHDOLLISUUKSIA LIIKETOIMINNASSAAN.
Säätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Tiainen ja toimitusjohtaja Aino Määttä esittelivät alkuun Muotoilusäätiön toimintaa 12-vuoden ajalta. Tänä aikana on toteutettu yli 50 yritysprojektia- ja hanketta muotoilun edistämisen ympärillä. Muotoilusäätiö on yleishyödyllinen toimija, joka auttaa yrityksiä menestymään muotoilun avulla mm. koordinoimalla muotoiluprojekteja ja workshoppeja, järjestämällä muotoilutapahtumia, rakentamalla verkostoa muotoilijoiden ja yritysten välille, ylläpitämällä muotoilun palvelukeskusta Lahdessa ja toteuttamalla viestintää muotoilun ympärillä.

ASIAKASARVO ON SE, MITÄ JÄÄ JÄLJELLE, KUN ASIAKKAAN KOKEMISTA HYÖDYISTÄ VÄHENNETÄÄN ASIAKKAAN TEKEMÄT UHRAUKSET. Tuomas Manninen Veholta piti vaikuttavan puheenvuoron asiakasarvosta johtamisen välineenä. Hän korosti palvelumuotoilun keinoja asiakaskokemuksen johtamisessa ja jakoi hyväksi todettuja käytäntöjä yrityselämästä. Tuomaksella on yli 20 vuoden kokemus muotoilun johtamisesta ja asiakaskokemuksen kehittämisestä eri toimialoilta. Ennen Veholle siirtymistä työpaikkoihin on lukeutunut mm. OP, Nokia, Euro RSCG ja Valtra.

Tuomas Mannisen puheenvuoron jälkeen ohjelmassa oli museokierros ja mustikkakeittoa. Kuvassa ampumahiihtosimulaattoria testaamassa tulevaisuuden muotoilijat Linnea Seeskari ja Saulus Puukko.

INNOVAATIOTYÖ ON ENEMMÄN EVOLUUTIO KUIN REVOLUUTIO. SE ON ENEMMÄN MARATONMATKA KUIN SPRINTTI. Eeva Tiainen piti opettavaisen puheenvuoron innovaatiojohtamisesta Postilla. Ennen Postia hän työskenteli 8 vuotta Fazerilla uuden liiketoiminnan kehittämisen ja innovaatiotoiminnan parissa. Puheenvuorossaan hän avasi Postin ajankohtaista matkaa osana Suomen suurimpia yritystransformaatioita kautta aikojen. Kuulimme toteutuneista innovaatioista digitalisaation ja kuluttajakäyttäytymisen muutoksen virrassa.

MUOTOILIJALLA LÄHTÖKOHTAISESTI EI OLE HELPOIN ROOLI ORGANISATIOISSA. HEIDÄN TÄYTYY KYSEENALAISTAA OLEMASSAOLEVIA TOIMINTOJA JA OLLA KIINNOSTUNEITA YRITYKSEN KOKO TOIMINTAKETJUN KAIKISTA OSA-ALUEISTA .Valmetin muotoilujohtaja Jussi Salojärvi esitteli puheenvuorossaan mm. yhteistyöprojekteja Muotoilusäätiön kanssa kuluvan kuuden vuoden ajalta. Jussi on teollisen muotoilun puolestapuhuja, joka urallaan on muotoilun avulla luonut merkittävää lisä-arvoa teollisiin tuotteisiin ja prosesseihin. Yksi hänen esimerkeistään oli Valmetin OptiConcept M paperin- ja kartonginvalmistuskone, joka palkittiin mm. kunniamaininnalla Fennia Prize 2014 muotoilukilpailussa. Täältä voit katsoa videon käyttäjäkokemuksella varustetusta Paperikonelinjastosta

Seuraavaksi otettiin osallistava yhteiskuva, jossa osallistujat kirjoittivat yhden tähänastisesta seminaarista mieleen jääneen huomion ylös. Jaloittelutauolla välipalana nautittiin suppilovahverotuulihatut.

KOHTI MUOTOILUN TASA-ARVOISTA JOHTAJUUTTA. MITÄ UNIIKKIA ARVOA DESIGNERIT TUOVAT YRITYKSEN JOHTOON?
M-Filesin Head Of Design, Antti Kujala piti esityksen muotoilujohtajuudesta ja jakoi työelämäkokemuksia yli 25 vuoden uraltaan muotoilun parissa. Hän on toiminut itse muotoilijana ja johtanut muotoilua niin kotimaisissa, kuin kansainvälisissäkin yrityksissä mm. Bang & Olufsenilla, Suunnolla ja Nokialla. Esityksessään hän korosti, että Muotoilu – design – on johtamismalli. ”Elämme kompleksisessa maailmassa jossa yrityksen tarjontaan vaikuttaa moni dynamiikka. Designilla on kyky hahmottaa näiden riippuvuuksia ja sen avulla tarjota yritykselle robusteja ratkaisumalleja.” -Hän tiivisti.

KUKAAN EI TIEDÄ TULEVAISUUTTA. TULEVAISUUS EI OLE ENNALTA MÄÄRÄTTY. TULEVAISUUS TEHDÄÄN TÄNÄÄN.
Futuristi Virpi Vaittinen Loihde Factorilta avasi seminaariyleisölle keinoja tulevaisuuden markkinatilanteeseen vastaamiseen. Puheenvuorossa tutustuimme avattariin, metauniversumiin ja mm. lisättyyn todellisuuteen. Sokrateksen lauseita lainaten ”You don´t know what you don´t know”. Signaalien systemaattinen seuraaminen on oleellista tulevaisuuden kysyntään vastatessa. Virpi avasi tulevaisuustietoisuutta ja opetti yleisölle kolme lähestymistapaa tulevaisuuden ennakointiin.

Virpin esityksen jälkeen seminaarissa oli vuorossa virtuaaliset mäkihyppykisat Hiihtomuseon peliaulassa. Kannustusjoukkojen saattelemana lopullinen voittajahyppy oli pituudeltaan yli 130m.
Kolmen parhaan palkitun mäkihyppääjän lisäksi kaikille osallistujille ojennettiin voittajamitalit mitalikahvien yhteydessä.
Palkintojenjako ja mitalikahvit nautittiin Ravintola Voitossa, jonka ikkunoista avautuu näkymä Lahden kuuluisille mäkihyppytorneille. Kuvassa kilpailun kolme parasta Antti, Jussi ja Benksu.
Katso videolta tunnelmia tapahtumasta.

LUE LISÄÄ MUOTOILUSÄÄTIÖSTÄ

Suomen Muotoilusäätiö
Yritysprojektit
Yrityskumppanuusverkosto
Muotoilusäätiön artikkelit

Etsitkö ketterää automaatio- ja mekaniikka-suunnittelukumppania? -MAKRON

31.3.2022

Muotoilusäätiö vieraili Lahdessa Makron toimitusjohtajan Johanna Vuopalan luona keskustelemassa vaativien koneiden ja tuotantolinjojen suunnittelusta ja valmistuksesta sekä teollisuusautomaatiosta. Makron palvelee sopimusvalmistajana mm. mekaanista metsäteollisuutta, paperiteollisuutta, meriteollisuutta, selluteollisuutta, kaivosteollisuutta ja kiertotalouteen liittyvää teknologiaa. Heidän kantava palveluajatuksensa onkin, että Makronilta saa kaiken samasta paikasta koneiden suunnittelusta valmistukseen ja automaatioratkaisuihin. Onnistumisten ja kasvun pohjana toimii jatkuva kehityskumppanuus asiakkaiden kanssa. Makron kasvaa ja muuntuu asiakastarpeiden mukaan.

Makronilla työskentelee kymmeniä insinöörejä laitesuunnittelun- ja valmistuksen parissa. Vaikka yli 90% tuotteista ja palveluista lähtee vientiin asiakkaiden kautta, on Suomessakin paljon startup-yrityksiä uusien teknologioisen ympärillä, jotka hyötyvät kehityskumppanuudesta Makronin kanssa. Makron tarjoaa ratkaisuja yritysten tarpeisiin mm. ohjausjärjestelmiä tuotantolinjoihin, digitaalisen kaksosen, tiedon keruun ja analysoinnin ratkaisuja, tuotantolinjojen modernisointeja, akkujärjestelmiä energian varastointiin ja laadukkaita kierrätyssellukuidun tuotantolinjoja.

TULEVAISUUS ON AUTOMAATIO-JA SUUNNITTELUPUOLELLA, JOSSA PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN KOROSTUU
Automaatioiden jatkuvan kehityksen maailmassa ovat muuntautumiskyky ja palvelut prosessien ympärillä kehityksen keskiössä. On tärkeää pysyä mukana ja muuntautua muuttuviin asiakastarpeisiin reaaliajassa. Johanna kertoo, että vaikka aikaisemmin yritys on kasvanut yrityskauppojen myötä, jatkossa kasvumahdollisuudet ovat toimialarajoja poikkileikkaavassa yhteistyössä ja erilaisten, prosesseja tukevien palvelujen kehityksessä. Makron on nähnyt paljon vaivaa omien palveluidensa konseptoinnissa ja kokonaisbrändin yhtenäistämisessä viime vuosina. Koko ajan on helpompi tuoda esille tämän kasvavan alan palveluita ja tarjontaa, kun digitalisaatio ja automaatioratkaisut antavat uusia mahdollisuuksia kehittää prosesseja ja toimintatapoja sujuvimmiksi.

KUINKA TUODAAN VAHVAN INSINÖÖRIOSAAMISEN RINNALLE KÄYTÄNNÖNLÄHEISTÄ MUOTOILUAJATTELUA?
Johanna myöntää, että Makron on ollut aina tietoisesti insinöörivetoinen talo ja muotoilu on tuotu prosesseihin asiakasyritysten toimesta ja ohjeistuksin. Nyt kun palveluiden kehitystä kasvatetaan sisäisesti Makronilla, on tarkoitus ottaa prosesseihin mukaan palvelumuotoilun keinoja. Näkyvästi visuaalista muotoilua on toteutettu Makronin yritysilmeen rakentamisessa ja tiedon hierarkisoinnissa. Tuoreena Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkoston jäsenenä Makron on kiinnostunut muotoilun näkökulmista liiketoiminnan kehityksessä. Ensimmäinen yhteistyöprojekti Säätiön muotoilutiimin kanssa aloitetaan keväällä 2022.

Johanna Vuopala on toiminut perheyrityksen toimitusjohtajana nyt neljä vuotta. Tullessaan firmaan ensin markkinointijohtajaksi vuonna 2015 Vuopala yhtenäisti ja selkeytti brändin. Millaista on olla Makronin toimitusjohtaja? Lue Makronin tuore artikkeli tästä


LUE LISÄÄ AIHEESTA

MAKRON
Suomen Muotoilusäätiö
Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkosto
Haluaako yrityksenne toteuttaa Muotoiluprojektin Säätiön kanssa?




OSTA UUTTA TIETOA JA OSAAMISTA YRITYKSEESI INNOVAATIOSETELILLÄ 5000€ -Business Finland

27.1.2022

Innovaatioseteli on tarkoitettu pk-yrityksille, joilla on uusi tuote- tai palveluidea, jolla on potentiaalia kansainväliseen kasvuun ja jonka eteenpäin viemiseksi yritys tarvitsee ulkopuolista osaamista. Innovaatiosetelin avulla voit hankkia asiantuntijapalveluita, jotka tuovat yritykseesi uutta, innovaatiotoiminnassa tarvittavaa tietoa ja osaamista.

Innovaatiosetelissä avustuksen määrä on 5 000 euroa ja 100 % ostettujen palvelujen arvonlisäverottomasta määrästä. Voit käyttää tämän summan ostaaksesi palveluita yhdeltä palveluntarjoajalta. Yrityksesi voi saada setelin vain kerran.

Avustus maksetaan yrityksellesi sen jälkeen, kun olet hyväksynyt palveluntuottajan toimittaman työn ja maksanut tämän palkkion. (Teksti Business Finlandin sivuilta)

Suomen Muotoilusäätiö on myös innovaatiosetelin palveluntarjoaja. Meiltä voit hankkia muotoilukehitystä asiantuntijatyönä. Olemme vuosien saatossa toteuttaneet lukuisia muotoiluprojekteja yrityksille Säätiön koordinoimina ja asiantuntijoiden tukemina opiskelijatöinä. Lue lisää Säätiön projekteista

MITÄ YRITYKSELTÄSI VAADITAAN INNOVAATIOSETELIN SAAJANA?

  • Yrityksesi on yhtiömuotoinen pk-yritys (ei toiminimi, suuri yritys, julkinen tai voittoa tavoittelematon organisaatio, säätiö, yhdistys tai ahvenanmaalainen yritys)
  • Olet ollut päätoiminen yrittäjä vähintään 3 kuukauden ajan ennen Innovaatiosetelin hakemista – tai yrityksessäsi on vähintään yksi kokoaikainen työntekijä, jonka työsuhde on ollut voimassa vähintään 3 kuukauden ajan ennen Innovaatiosetelin hakemista
  • Yrityksesi Suomen Asiakastiedon Rating Alfa on vähintään A
  • Yrityksesi on kehittämässä uutta tuote- tai palveluideaa, jolle on jo tehty suunnitelmia kansainvälistymiseen (ei olemassa olevan tuotteen jatkokehittäminen)


    MILLOIN RAHOITUSTA KANNATTAA HAKEA
    Hae Innovaatioseteliä, kun yritykselläsi on uusi tuote- tai palveluidea, joka on suunnattu kansainvälisille markkinoille ja johon liittyen:
    • Haluatte selvittää idean kehityskelpoisuutta, käytettävyyttä tai markkinakelpoisuutta esimerkiksi demojen, prototyyppien, testauksen ja kokeilujen avulla
    • Tarvitsette ulkopuolisen asiantuntijan näkemystä, tietoa tai osaamista esimerkiksi lausuntoa, arviota tai testaus- ja mittauspalvelua
    • Kaipaatte tukea patentteihin, mallisuojiin tai tavaramerkkeihin liittyen esimerkiksi selvityksiin uutuus-, patentoitavuus- tai toiminnanvapaustutkimuksiin tai apua näiden hakuprosessiin
    • Haluatte hyödyntää tieteen ja tutkimuksen tuloksia liiketoiminnan kehittämisessä esimerkiksi tutkimustulosten arviointiin ja hyödyntämiseen liittyvät palvelut
    • Teillä on tuotteeseen tai palveluun liittyvä ongelma, jonka ratkaisemiseen tarvitsette apua esimerkiksi tuote-, palvelu- tai muotoilustrategian valmistelu


      MILLOIN INNOVAATIOSETELIÄ EI VOIDA MYÖNTÄÄ?
    • Yrityksesi ei kuulu ennakkoperintärekisteriin
    • Yrityksesi Asiakastiedon rating Alfa on huonompi kuin A
    • Yritykselläsi on ilmoituspuutteita tai verovelkaa, josta ei ole Verohallinnon kanssa tehtyä ja noudatettua maksujärjestelyä
    • Yrityksesi on suuri yritys, toiminimi, julkinen tai voittoa tavoittelematon organisaatio, säätiö, yhdistys tai ahvenanmaalainen yritys
    • Yrittäjyytesi on sivutoimista tai yritykselläsi ei ole työntekijöitä. Jotta yrityksesi voi saada Innovaatiosetelin, sinun on pitänyt ehtiä toimia yrityksesi päätoimisena yrittäjänä vähintään 3 kuukauden ajan ennen kuin haet Innovaatioseteliä. Voimme myöntää yrityksellesi Innovaatiosetelin myös siinä tapauksessa, että yrittäjyys on sivutoimista, mutta yrityksessäsi on vähintään yksi kokoaikainen työntekijä, jonka työsuhde on ollut voimassa vähintään 3 kuukauden ajan ennen Innovaatiosetelin hakemista.
    • Tarkoituksesi on hankkia tietoa uusista vientimarkkinoista
      • Tällaiseen tarkoitukseen voit Innovaatiosetelin sijaan hakea Business Finlandin Explorer-rahoitusta
    • Innovaatiosetelillä hankittava ulkopuolinen osaaminen ei ole sisällöltään uutta verrattuna yrityksesi omaan osaamiseen
    • Yritykselläsi ei ole kansainvälistymiseen liittyviä suunnitelmia
    • Yrityksesi on toimialalla, johon ei voida myöntää de minimis -muotoista rahoitusta (maatalouden alkutuotanto, kalastus ja vesiviljely)
    • Yrityksesi de minimis -kiintiö ylittyy
      • Samaan konserniin tai määräysvaltaan kuuluville yrityksille myönnetyt de minimis -tuet lasketaan yhteen
    • Yrityksellesi on jo aiemmin myönnetty Business Finlandin (tai Tekesin) Innovaatioseteli
    • Yrityksellesi on kuluvana tai edellisenä vuonna myönnetty Business Finlandin rahoitusta tai yritykselläsi on parhaillaan käynnissä Business Finlandin rahoittama projekti tai yrityksesi on jättänyt Business Finlandiin muun hakemuksen, jonka käsittely on vielä kesken
      • Poikkeus tähän: Koronan vuoksi myönnettyä avustusta liiketoiminnan häiriötilanteeseen, Energiatukea, Explorer-tuoteperhettä ja AV-alan tuotantokannustinta koskevat rahoituspäätökset, hakemukset tai käynnissä olevat projektit eivät ole este Innovaatiosetelin hakemiselle.
    • Projektisi koskee yritykseesi, tuotteeseesi tai palveluusi liittyvän rahoituksen selvittämistä tai tällaisen rahoituksen hankkimista, tai rahoittajien ja sijoittajien sekä osakkaiden kartoittamista
    • Haluat ostaa Innovaatiosetelillä palveluja yritykseltä, johon sinun yritykselläsi on intressiyhteys esimerkiksi omistuksen, hallituksen jäsenyyden tai perhesiteiden kautta

      MIHIN RAHOITUSTA VOI KÄYTTÄÄ?
      Innovaatioseteli on tarkoitettu yrityksesi innovaatiotoimintaan liittyvien asiantuntijapalveluiden hankkimiseen ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Innovaatiotoiminta tarkoittaa toimenpiteitä, joilla yrityksesi kehittää uusia tuotteita, palveluita tai prosesseja ja hankkii palveluna tässä tarvittavaa tietoa ja osaamista. Innovaatiosetelillä voit hankkia palveluita yrityksiltä, yliopistoilta, ammattikorkeakouluilta tai tutkimusorganisaatioilta.Tässä on esimerkkejä siitä, mihin yrityksesi voi hyödyntää Innovaatioseteliä:
    • Tuote- ja palvelustrategian tai -muotoilun kehittämiseen liittyvät palvelut
    • Kokeilut sekä ketterä tuote- ja palvelukehitys
    • Innovaatiotoimintaan liittyvät mittaus- ja testauspalvelut
    • Innovaatiotoimintaan liittyvät soveltuvuustutkimukset ja asiantuntijalausunnot sekä IPR-asiat
    • Tutkimustulosten arviointiin ja hyödyntämiseen liittyvät palvelut

      MIHIN RAHOITUSTA EI VOI KÄYTTÄÄ?
      Innovaatioseteliä ei ole tarkoitettu jo markkinoilla olevan tuotteen tai palvelun kehittämiseen tai uudistamiseen, vaan kokonaan uuden idean edistämiseen.Et voi käyttää Innovaatioseteliä yrityksesi yleisen liiketoiminnan kehittämiseen tai tuotteen tai palvelun kehittämiseen liittyvään konsultointiin, jos tuote tai palvelu on tarkoitettu vain yrityksesi omaan käyttöön (ei myytäväksi).Innovaatioseteliä et voi käyttää myöskään näihin:
    • Yrityksen omat palkkakustannukset, matkat, aineet, tarvikkeet, vuokrat tai laiteostot
    • De minimis -rahoituksen ulkopuolelle rajattujen (maatalouden alkutuotanto, kalastus ja vesiviljely) toimialojen ja toimintojen kehittäminen
    • Asiantuntijapalvelut, jotka eivät liity innovaatiotoimintaan
      • Yleiset liiketoiminnan konsultointipalvelut
      • Myynnin, markkinoinnin ja viestinnän perustoiminta
      • Henkilöstön koulutukset
      • Perustason IT-järjestelmiin liittyvä konsultointi ja kehittäminen (esimerkiksi, verkkosivuihin, verkkokauppaan tai mobiilimyyntikanavan tekemiseen tai toiminnanohjaus- ja taloushallintojärjestelmiin liittyvä konsultointi ja kehittäminen)
Haluatko kuulla lisää Suomen Muotoilusäätiön yhteistyömahdollisuuksista ja palveluista? Säätiön kehityspäällikkö Heli Pöyryn tavoitat puhelimitse +358 (0) 40 157 0049 ja sähköpostilla heli.poyry@designfoundation.fi

LUE LISÄÄ
Innovaatioseteli Business Finland
Suomen Muotoilusäätiö
Säätiön koordinoimat projektit yrityksille
Säätiön yrityskumppanuusverkosto

Aktivoivan ergonomian edelläkävijä Top- Cousins

20.1.2022

Vierailimme Vantaalla Top-Cousins Oy:n toimitusjohtajan Robert Skurnikin luona keskustelemassa ergonomisesta työympäristöstä ja perheyrityksen yli 30-vuotisesta mielenkiintoisesta matkasta. Yritys on Suomen Muotoilusäätiön kumppanuusverkoston jäsen, joka on erikoistunut suunnittelemaan, valmistuttamaan ja maahantuomaan ergonomisia kalusteita toimistoihin, kouluihin ja koteihin. Yrityksen omassa tuoteportfoliossa on yli 90 tuotetta ja edustusten kautta valikoima nousee satoihin tuotteisiin. Mikä oli Robertin ensikosketus ergonomiaan? Kuinka toiminta on jalostunut matkalla? Mitä ovat aktivoivan ergonomian tuotteet? Muun muassa näihin kysymyksiin saimme vastaukset ja lisäksi kuulimme monta tarinaa vuosikymmenten varrelta.

Erilaiset aktiivituolit, seisomatyön lisäksi ovat yksi aktivoivan ergonomian päätuoteryhmistä. Kuvassa oleva Stoo Ripple on kevyt siirtää ja vähän tilaa vievä aktiivituoli, jonka avulla on helppo pysyä liikkeessä ilman kaatumisvaaraa. Robertin mukaan edelleenkin kalusteissa suosituimmat värit ovat hillityt harmaan sävyt ja valkoinen, mutta väripilkkuja tuntuu mahtuvan joukkoon pikkuhiljaa enemmän ja enemmän. Aktivoiviksi tuotteiksi luokitellaan kalusteita ja tarvikkeita, jotka edesauttavat liikkumista ja muunneltavia, ergonomisia asentoja. Tällaisia ovat aktiivituolien lisäksi mm. erilaiset säädettävät työtasot ja seisontamatot. Yrityksen uusin brändi Hima Furniture -sarja perustuu kokonaan aktivoivaan ergonomiaan ja on suunnattu pääasiallisesti kotiympäristökäyttöön.

Tuoreet Hima tuotteet ovat lähituotettuja ergonomisia design huonekaluja, jotka on suunniteltu ja valmistettu Suomessa. Tuotteiden ergonomiset ominaisuudet ovat Top-Cousinsin omaa käsialaa ja designin takana on muotoilija Kasper Nyman. Sarjan lähtökohtana oli suunnitella kotiympäristöön soveltuvia ergonomisia etätyöskentelyn kalusteita. Tuoteperheen päämateriaaleina käytetään massiviipuuta ja kestävää suomalaista koivuvaneria, joka on laminoitu, viilutettu, vahattu tai lakattu. Sarjasta on saatavilla tällä hetkellä himafurniture.fi verkkokaupassa lähes 20 tuotetta.

Top-Cousins on ollut mukana ilmastomuutoksen hidastamisessa yhteistyössä istutapuita.fi kanssa.

Robert on nähnyt toimistotarvikkeiden kehittymisen yli 30 vuoden ajalta. Nostalginen tuotekuvasto toimistotietokonetarvikkeiden alkuajoilta muistuttaa paremmin kuin mikään toimiston digitaalisesta murroksesta, josta ei kuitenkaan ole niin kauan aikaa vielä. Vaikka ergonomiakin on nykytuotteissa perusvaatimus, muistaa Robert ajan jolloin työergonomiaa vasta tuotiin Suomeen ja sen tärkeyden vakuutteluun tarvittiin paljon tienraivausta.

Yrityksessä työskentelee neljän henkilön tiimi, jolla on sisäänrakennettu muotoiluajattelu aina ergonomia edellä. Robertin ensikosketus ergonomiatuotteisiin oli 80-luvulla, jolloin he kehittivät mm. koivuisen rannetuen markkinoille silloisen ATK-Väline Oy yrityksen nimissä. Top-Cousins Oy:n yksi 90-luvun myydyimmistä ergonomiatuotteista oli kuvan pyörivä hiiripöytä. Robertilla on toimistossa muistona vielä alkuperäinen tuote. Tällaisenaan tuotetta ei ole enää valikoimissa, mutta monia muita jalostuneita ratkaisuja löytyy kyllä.

Kysyimme Robertilta mikä on hänelle itselleen tärkein design tuote. Vastaus tuli heti. Hänellä on vieläkin tallessa isältään saama nahkainen työlaukku, joka on ainakin yli 40 vuotta vanha. Tuotteessa on paljon tunnearvoa, vaikka ei käyttökunnossa enää olekaan.

HYVINVOINNIN JA TYÖHYVINVOINNIN TULISI KULKEA KÄSI KÄDESSÄ
Robertilla on vahva rakkaus missioonsa työhyvinvointikalusteiden edelläkävijänä. Hän kuvailee itseään palvelevana kauppiaana, jota inspiroi ratkaisujen löytäminen, oivallukset ja intuitio. Hän on kiitollinen pitkistä asiakassuhteista ja jokaisesta kuluttajan tekemästä valinnasta kohti parempaa ergonomiaa. Vaikka työfysioterapeutit ovat olleet tärkeitä tienraivaajia kuluttajakäyttäytymisen ohjaamisessa, vaatii markkinoilla menestyminen entistä enemmän erottautumista visuaalisesti haluttavilla tuotteilla. Tuotetarjonnan myötä kuluttajien vaatimustaso on myös kasvanut. Modernin työn muutos ei kosketa pelkästään toimistoja vaan töitä voidaan tehdä missä tahansa. Tutkimusten mukaan ihmisten liikkuvuus vähentyi 2000-luvun molemmin puolin. Kiitos liikunnan harrastaminen on sittemmin yleistynyt sekä aikuisilla, että peruskoulu- ja lukioikäisillä nuorilla, kerrotaan THL:n artikkelissa vuodelta 2019. Kaikki mikä aktivoi ihmistä edesauttaa hyvinvointia. Yrityksen tunnuslause onkin kuvaavasti ”Sinun hyvinvointiasi ajatellen”.

LUE LISÄÄ
Top-Cousins
Suomen Muotoilusäätiön kumppanuusverkosto
Haluaako yrityksesi hyödyntää Säätiön koordinoimia muotoiluprojekteja?

Mikä on 3D -tulostuksen tulevaisuus?

5.1.2022

Suomen Muotoilusäätiö vieraili Protechin maajohtaja Jari Laineen vieraana tutustumassa 3D -tulostuksen tulevaisuuteen. Protech on Pohjoismaiden johtava ammattitason 3D-tulostimien toimittaja. Jari kertoo, että yleisimmin yrityksissä käytetään menetelmää kaikenlaisiin prototyyppeihin, näköismalleihin, teollisen tuotannon apuvälineenä, yksittäisiin varaosiin, pidikkeiksi, tukirakenteiksi, koristeisiin, asusteisiin ja ylipäätänsä kaikkeen, johon ei löydy valmista osaa tilaamalla. Jari vinkkaa, että suomalaiset yritykset voisivat hyödyntää enemmänkin menetelmää monialaisen tuotekehityksen tukena. Esitimme Jarille liudan kiinnostavia kysymyksiä alasta ja sen mahdollisuuksista.

MITÄ MATERIAALEJA VOIDAAN 3D-TULOSTAA?
Markkinoilla on jo satoja tulostettavia materiaaleja erilaisille koneille. Kuitenkin yleisimmin käytettäviä materiaaleja on n. 20 koostuen erilaisista kumeista, muoveista ja metalleista. Tiedettävästi erilaisia kokeiluja on menossa puukuiduista ja jopa taloelementtien betonitulostuksesta. Markkinoilla on myös hiilikuidulla lujitettuja muoviosia, joilla voi monesti hyvien lujuusominaisuuksien puolesta korvata jopa metalliosia.

MIKÄ ON PARASTA 3D-TULOSTUKSESSA?
Se, ettei menetelmällä ole muodollisia rajoitteita. Kustomointi ja osien vähäinen määrä. Helppous mahdollistaa erikoismuotojen toteutuksen. Tärkeä asia on myös, että tulostusta tehdään vain tarpeeseen. Tämä nopeuttaa hankintaa, tuotekehitystä, vapauttaa varastotilaa ja vähentää logistiikkaa. Menetelmän helppoutta ammattikäytössä tukee kattava tuki- ja huoltopalvelumme. Kuvassa takahyllyllä näkyy kypärä, joka on myöskin tulostettu.

MITEN AMMATTITULOSTIMET EROAVAT KULUTTAJAVERSIOISTA?
Laatu ja käyttövarmuus ovat ammattitulostimissa aivan eri luokkaa, kun kuluttajakäyttöön tarkoitetuilla tulostimilla. Tietysti kattavat tuki- ja käyttökoulutuspalvelut kuuluvat tärkeänä osana ammattitulostimiin ja niitä harvemmin on tarjolla kuluttajamalleihin. Kuvan kaikki tuotteet ovat tulostettuja.

HYVÄ ESIMERKKI TUOTEKEHITYKSESTÄ 3D-TULOSTUKSEN AVULLA?
Jarilta saadussa referenssikuvassa näkyy, kuinka 3D-printtaamalla asiakas on saanut vähennettyä huomattavasti tarvittavien komponenttien määrää.

Videolla esitetään useamman FDM tulostimen muodostamaa kokonaisuutta, jolla voi valmistaa esim. varaosia tarpeen mukaan erilaisista muovimateriaaleista. Sratasys on globaali johtaja soveltavissa 3D-tulostuksen ratkaisuissa.
Jari Laine on aina ollut kiinnostunut 3D-tulostuksesta, jo opiskeluaikana. Tätä innostusta on jatkunut jo 25 vuoden ajan. Hän luennoi aiheesta ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, sekä toimii asiantuntijana yritysten apuna tulostinten hankinnassa tuotekehitystarpeisiin. Ehkäpä tulevaisuudessa menetelmästä tulee pysyvä osa arkeamme ja käymme hakemassa tarvitsemiamme osia 3D-kioskeista, samalla tavoin kuin jo haemme kahvin tai hoidamme ruokaostoksia. Alan mahdollisuudet ovat rajattomat ja uusia innovaatioita syntyy tiheään tahtiin. Mitä Sinä 3D-printtaisit?
Videolla esimerkki 3D-tulostuksen mahdollisuuksista muoti- ja tekstiiliteollisuudessa.

Lue lisää:
Protech
Suomen Muotoilusäätiö

Arvolähtöisen brändimuotoilun muistilista -Muud Creative

16.12.2021

Brändityön täytyy lähteä yrityksen arvomaailmasta. Suomen Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkoston tuore jäsen, Muud Creative kokosi hyödyllisen tarkistuslistan kaikille yrityksille, josta voi peilata oman yrityksen näkyvyystilannetta. Muud Creative on nuori ja nälkäinen luova toimisto Helsingissä, jonka arvolähtöiseen brändityöhön luottaa mm. Yle, Sony Music Finland ja moni suomalainen eturivin artisti. Muud haluaa ensisijaisesti tarjota yrityksille kokonaisvaltaista brändinäkyvyyden hallintaa, jolloin yrityksille jää aikaa keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa.

Yrittäjä Juuli Aschan rakkaan työnsä äärellä, kuvaamassa tällä kertaa Kaapelitehtaalla, jossa yrityksen toimitilatkin sijaitsevat. Kuvassa kuvataan Second Hand -sovellus Tisen kampanjaa, jossa mallina Sara Sieppi.

ARVOLÄHTÖISEN BRÄNDIMUOTOILUN MUISTILISTA YRITYKSILLE

TAUSTATYÖ
Niin kuin yrityksen strategia, vaatii brändityökin laajan taustatyön, jossa määritetään yrityksen arvot ja tarinat. Monesti vanhoissa yrityksissä se kuuluisa punainen lanka voi karata jossain vaiheessa ja vastaavasti nuorissa yrityksissä tarina ja arvot lähtevät määrittymään pitkälti yrittäjän haastattelujen perusteella.

VISUAALINEN IDENTITEETTI
Taustatyön jälkeen päästään tiivistysvaiheeseen, jossa pääroolissa on lyhyt yrityssanoma. Tässä vaiheessa suunnitellaan logo ja graafiset elementit sekä määritetään yritysvärit, typografia, brändin äänimaailma ja tunnuslauseet.

KUVALLINEN MAAILMA
Kuvallisen maailman (Valokuvat, videot, 3D..) täytyy aina tukea yrityksen ydinsanomaa. Hyvin onnistunut kuvallinen maailma kuvaa läpileikkauksella koko yritysprosessin tekijöineen ja vaiheineen. Näin yritykseltä löytyy aina tarvittavaa materiaalia kaikkiin viestinnällisiin tarpeisiin. Kuvallisen maailman ei siis pidä käsittää pelkkiä yrityksen mainoskuvia.

NÄKYVYYS KANAVISSA
Yleisimmin yrityksille perustetaan ensin verkkosivut. Omat verkkosivut ovat vieläkin uskottavin pohja, jota muut kanavat kuten Youtube, Linkedin, Instagram, Facebook, Twitter, TikTok ja Pinterest tukevat. Kanavien valinta riippuu halutusta näkyvyydestä ja kohderyhmien tavoitettavuudesta.

JATKUVA BRÄNDIN EDISTYSTYÖ
Pahin virhe on, että kerralla rykäistään kanavat kuntoon ja sitten niitä ei aktiivisesti kehitetä ja päivitä toiminnan rinnalla. Menestyvä brändi elää ja näkyy reaaliajassa ajantasaisilla viesteillä. Markkinoinnin, viestinnän ja myynnin tulisi kulkea käsi kädessä.

Juuli Aschanin omat juuret ovat valokuvauksessa. Hän on kuva-artesaani, jota inspiroi värit, ihmiset ja koko ympäröivä maailma. Hän kuvaa itseään ”pesusieneksi”, joka imee kaikkea. Hiljattain hän oli uusimassa YleX:n kuvamaailmaa ja Juulin vaikuttavia Still- otoksia on nähty lähivuosina tuoreimman Tuntematon Sotilas -elokuvan markkinointimateriaaleissa.

YRITYKSET PANOSTAKAA ROHKEAMMIN BRÄNDIMUOTOILUUN
Juuli tiiminsä Nikon ja Santun kanssa haluavat kannustaa yrityksiä rohkeampiin ja persoonallisempiin yritysilmeisiin. Miksi ei erottuisi joukosta? Jokaisessa yrityksessä on paljon kertomattomia tarinoita taustalla, joita voi hyödyntää kokonaisidentiteetin luonnissa. Ammattilaista kannattaa käyttää myös ydinviestien sanoittamisessa ja hierarkisoinnissa. Parhaassa tapauksessa kuvalliset viestit ja tarinat kulkevat käsikädessä kaikessa viestinnässä. Kysyimme Juulilta mikä suomalainen brändi on näkynyt onnistuneesti lähiaikoina. Vastaus tuli heti, Hakola. Upeassa uudistuksessa kaikki kulkevat raikkaassa tasapainossa; tuotteet, brändi, kuvallinen maailma ja tarinat. Tähän Muud Creative myös pyrkii, nerouteen, joka muuttaa yrityksiä lopullisesti.

Kuvassa on meneillään Graafisten elementtien hahmottelua osaksi yrityksen kokonaan uutta visuaalista identiteettiä. Käsivarapiirrokset siirtyvät hetkessä digitaaliseen maailmaan.

Kuvassa muistoja firman sisäisestä maalauspajasta. ”Teemme porukalla juttuja, mitkä eivät liity suoraan mihinkään toimeksiantoon, jotta aivot saisi uutta virikettä ja luovuus sitä kautta virtaa” -Juuli kertoo

Lue lisää

Muud Creative
Suomen Muotoilusäätiö
Muotoilusäätiön kumppanuusverkosto
Lue muita Säätiön artikkeleita

Miten Kiinteistöyhtiö voi hyödyntää kokemuksellisuutta? Lahden Tiedepuiston TOP 10 kohtaamispaikat

9.12.2021

Miten kiinteistöyhtiö voi hyödyntää kokemuksellisuutta? Suomen Muotoilusäätiön monitoimikeskus sijaitsee Lahden Tiedepuiston yritystiloissa viidennessä kerroksessa. Kaikkiaan Tiedepuiston tiloissa on vuokralla yli 50 monenlaista toimijaa ja päivässä alueella voi vierailla jopa 1500 henkilöä. Haastattelimme kiinteistöpäällikkö Jesse Reposta Tiedepuiston kehitysmahdollisuuksista ja kävimme tilojen esittelykierroksella kokemuksellisesta näkökulmasta. Muotoilusäätiö tekee aktiivista kehitysyhteistyötä Tiedepuiston kanssa ja Tiedepuisto on mukana Säätiön yrityskumppanuusverkostossa.

ASIAKASLÄHTÖISESTI KEHITTYVÄ KIINTEISTÖYHTIÖ ON MUUTAKIN, KUIN NELIÖITÄ JA SEINIÄ
Tiedepuiston palvelut ovat parin viime vuoden aikana kehittyneet vauhdilla. Kiinteistöyhtiön strategiakeskiöön on määritetty asiakaslähtöisyys kehityksen moottorina. Tilojen ja yritysilmeen kantavana teemana on yhteisöllisyys, paikallisuus ja värien energia. Paikallisuus näkyy vahvasti esimerkiksi naapurissa sijaitsevan Iskun tehtaan huonekaluina sekä tilojen suunnitteluna, josta ovat vastanneet pääosin lahtelainen arkkitehtitoimisto Rosberg & Ikävalko sekä niin ikään lahtelainen suunnittelutoimisto Main Interiors Oy.

Tärkeintä on, että tilat muuntautuvat asiakkaiden tarpeisiin ja että muutoksiin pystytään reagoimaan riittävän nopeasti. Monikäyttöisten toimitilojen lisäksi lisäarvoa asiakkaille luovat kattavat palvelut. Tiedepuiston pääaulassa palvelee infopiste, jossa asiakas luo ensimmäisen fyysisen kontaktin Tiedepuiston palveluihin. Infopisteessä hoituu niin pysäköinnin hallinta, asiakasopastukset, kuin postin vastaanotto ja -lähetyskin. Saman katon alla toimii Sinuhen ravintola, josta voi tilata tarjoiluja myös omaan toimipisteeseen, kokouksiin ja eri kokoisiin tapahtumiin.

Lahden Tiedepuiston tavoitteena on tarjota asiakkaille toimitilat ja räätälöidyt palvelut siten, että asiakas itse pystyy keskittymään täysin omaan liiketoimintaan ja sen kehittämiseen. Tiedepuisto kehittää koko ajan tuottamiaan palveluita, joista uusimpana on podcast-studio. Podcast-studiossa äänitetään Tiedepuisto podcast -lähetyksiä ja studion voi vuokrata kuka tahansa myös omaan käyttöönsä. Lahden tiedepuisto on panostanut asiakkaiden osallistamiseen kehitystyössä ja kyselyjen lisäksi järjestänyt mm. yhteiskehittämistilaisuuksia nykyisten vuokralaisten kanssa. Seuraavassa vaiheessa kehitystyötä jatketaan muotoilun menetelmillä.

Jesse näkee valtavasti mahdollisuuksia Lahden tiedepuiston kehittämisestä muotoilullisin keinoin. Alustavia keskusteluja on ollut jo taidenäkökulman tehostamisesta, ulkotilojen muotoilusta, asiakaspolkujen kirkastamisesta, konseptin jalostusmahdollisuuksista ja kokemuksellisuuden lisäämisestä. Jesse toivoisi, että tulevaisuudessa Tiedepuisto voisi palvella myös elämyksellisenä kohtauspaikkana satunnaisillekin vieraille ja tapahtumille.

LAHDEN TIEDEPUISTON TOP 10 KOHTAAMISPAIKAT
Mitä kaikkea Tiedepuistosta löytyy vuokratoimitilojen lisäksi jo nyt? Kokosimme yhteiset kohtaamispaikat yhteen, joista päivittäiset vieraat eivät välttämättä kaikki vielä tiedä ja jotka toimivat mainiona pohjana jatkon palvelu- ja informaatiomuotoiluun.

1. INFO & AULAPALVELU

Palvelevan aulapalvelun monitoiminainen Heini tietää kaiken Tiedepuiston tiloista ja palveluista. Hän neuvoo saapuvia, hoitaa postin, sisäisen viestinnän ja palvelujen koordinoinnin. Tiedepuiston vierailu kannattaa siis aloittaa kaiken keskiöstä, pääaulasta.

2. RAVINTOLA SINUHE TIEDEPUISTO

Tiedepuiston keskeinen kohtaamispaikka on lounasravintola Sinuhe, josta lounaan lisäksi vuokralaiset voivat tilata tarjoiluja kaikkiin Tiedepuiston tiloihin toivomanaan ajankohtana. Jesse kehuu vaihtuvan lounaspöydän monipuolisuutta ja sijaintia Tiedepuiston keskeisellä paikalla.

3. PODCAST -STUDIO

Tiedepuiston Podcast -tilan voi vuokrata omaan käyttöön tarpeen mukaan. Lahden Tiedepuisto tuottaa myös omaa podcastia, joka yhdistää työelämän, vapaa-ajan ja erilaisia henkilökuvia luoden ja tukien Tiedepuiston omaa tarinaa. Tiedepuisto Podcastin isäntänä toimii Jesse. Tutustu Podcasteihin täällä

4. KILPIKONNA -AULA

Tiedepuistossa on lukuisia auloja ja oleskelutiloja, joista yksi tapahtumarikkaimmista on Kilpikonna- aula. Nimensä mukaan aulassa voi tervehtiä avo-altaassa asustavaa Tiedepuiston kilpikonnaa samalla, kun tutustuu vaihtuviin näyttelyihin ja teemaviestintään. Aulaa ympäröi Helsingin Yliopiston tilat.

5. NIEMI WORKS YHTEISKÄYTTÖTILAT

Etsitkö työskentelytiloja etkä halua sitoutua pitkään vuokrasopimukseen tai tarvitset työskentelytiloja vain satunnaisesti? Niemi Works -yhteiskäyttötilat tarjoavat helpon ratkaisun sisältäen kaikki ammatilliseen työskentelyyn tarvittavat palvelut. Tuo vain kannettava tietokoneesi ja aloita työskentely inspiroivassa työympäristössä Lahden Tiedepuistossa! Niemipassi 120€/kk. Lue lisää

6. LUKUNURKKAUS JA RENTOUTUMISPAIKAT

Lähes joka kulmasta löytyy viihtyisiä istuinryhmiä ja rentoutumispaikkoja. Pää-aulan yläpuolella sijaitsevaan lukunurkkaukseen on kaavailtu esimerkiksi kirjojen vaihtopistettä asiakkaiden käyttöön.


7. KÄKIKELLO-AULA NÄYTTELYTILA

Keskeisellä paikalla pääaulan vieressä sijaitsee viihtyisä, monikäyttöinen Käkikelloaula, joka toimii vapaana ympäristönä ja avoimena tapahtumapaikkana. Tilassa on vaihtuvia näyttelyitä ja teemoja. Tämä on mainio paikka tietoiskuille ja kulttuuritapahtumille seesteisen ja muunneltavan kalustuksensa vuoksi.


8. YHTEISÖLLISYYDEN MURAALI

Taide yhdistää rakennuksen eri osia, kuten tämä Elina Marttilan teos Tiedepuiston ravintolan vieressä yhdyskäytävällä. Saman taiteilijan seinämaalaus löytyy Niemi Works- yhteiskäyttötiloista.


9. LAB LIIKUNTATILAT

Niemipassilla saa käyttöoikeuden myös Lahden ammattikorkeakoulun isännöimiin urheilutiloihin, jotka sijaitsevat Lahden Tiedepuistossa. Tiedepuiston vuokralaisille on suunnitteilla parhaillaan myös oma liikuntanurkkaus taukojumppia varten.


10. VUOKRATTAVAT KOKOUSTILAT

Palaveri, kokous, tuote-esittely tai iso asiakastilaisuus suunnitteilla? Lahden Tiedepuistossa on erilaisia ja erikokoisia tiloja niin pieniin palavereihin kuin suurempiinkin tilaisuuksiin. Lue lisää


KIINTEISTÖPÄÄLLIKÖN MIETTEITÄ TYÖNKUVASTAAN JA KEHITYSTYÖSTÄ
Jesseä innostaa oman työnsä monipuolisuus, kohtaamiset ja onnistumiset. Tiivistettynä tavoitteena tämän hetkisessä kehitystyössä on muuntaa jo toimivasta kiinteistöyhtiöstä monipuolinen, kokemuksellinen ympäristö. Jesse on luontainen kehittäjä ja hän mm. toteutti Uudistavan johtamisen YAMK -lopputyönä Niemi Works- yhteiskäyttötilojen konseptin. Hän on työskennellyt Tiedepuiston operatiivisessa johdossa vuosia, mutta Covid 19:n tuoma työn äkkimurros ja muuttuvat asiakastarpeet lisäsivät intoa lähteä kehittämään kokonaisuutta monipuolistamalla tarjontaa. Muotoilusäätiö seuraa innolla kehitystä ja on mukana taustalla asiantuntijana kehitystyössä.

LUE LISÄÄ
Lahden Tiedepuisto
Suomen Muotoilusäätiö
Muotoilusäätiön koordinoimat yritysprojektit
Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkosto

MIKÄ ON PUHTAUDEN ARVO? Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut

25.11.2021

Muotoilusäätiö vieraili Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalveluiden toimitusjohtajan Tarja Jantusen luona keskustelemassa puhtauspalveluiden kehitysmahdollisuuksista muotoilun keinoin. Puhtaanapito-ala on erittäin merkityksellinen toimiala, jota voidaan muotoilun keinoin kehittää monestakin eri näkökulmasta. Keskustelumme päärooliin nousi palvelumuotoilun mahdollisuudet henkilökunnan työn koordinoinnin helpottamiseksi niin sisäisessä toiminnassa, että asiakasrajapinnassa.

Yrityksen asiakastyytyväisyyden ollessa kiitettävällä tasolla voisi työn merkityksellisyyttä käyttää yhtenä kantavana voimana sisäisen toiminnan kehityksessä. Alan tärkeyttä ja sisäistä ammattiylpeyttä ei voi korostaa liikaa. Yritys huolehtii päivittäin Päijät-Hämeessä lähes 500 työntekijän voimin, että asiakasyritysten tilat ovat käyttäjilleen terveelliset, turvalliset ja viihtyisät. Se tarkoittaa paitsi erilaisia työympäristöjä myös monenlaista työtä: Siivouksen lisäksi huolehditaan asiakkaasta riippuen myös ateria- ja muista lisäpalveluista. Yritys kuuluu Suomen Muotoilusäätiön yrityskumppaniverkostoon, jolla edistetään muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä.

Tarja Jantunen on toiminut Päijät-Hämeen laitoshuoltopalveluiden toimitusjohtajana vuodesta 2017. Hänellä on omien sanojensa mukaan ”lukkarin rakkaus” puhtausalaa- ja sen kehittämistä kohtaan. Aikaisemmin hän on työskennellyt Lahden kaupungilla ja Reumasäätiöllä. Tarja saa hektiseen työhön vastapainoa ja inspiraatiota koiraharrastuksesta, mökkeilystä ja sen tuomista rauhallisista hetkistä.


YRITYKSEN TOIMINTA VAIKUTTAA VÄLILLISESTI YLI 100 000 IHMISEEN PÄIVITTÄIN
Siivouspalvelut ovat yhteiskunnallisesti tärkeää työtä. Kuvittele millainen kerrannaisvaikutus olisi jos puhtaanapitopalvelut ei toimisi? Karrikoidusti leikkaussali on siivottava juurikin ajallaan, ruoka potilaille on tarjoiltava ajallaan ja siivouspalveluiden toteutusta on vaikea ulkoistaa ulkomaillekaan. Minkälaisia bakteeripesäkkeitä ovat ovenkahvat, istuimet ja muut kosketuspinnat jos pienikin viive puhtaanapidossa tapahtuu? Pysyvä ja joustava henkilöstö on avainasemassa työn onnistumisessa ja koko toiminnassa korostuukin eettisyys ja inhimillisyys. Yrityksellä on oma Eettinen välittämiskanava, joka on henkilöstön ja asiakkaiden anonyymissä käytössä.

Kuvassa Laitoshuoltaja Tuula Ruti pitää huolta Lahden Tiedepuiston yritystiloista. Työvälineiden sijainti ja järjestelmällisyys helpottaa työtä. Kuinkahan nopeasti tullaan aikaan, jossa siivousrobotti auttaa työvälineiden kanssa?

MILLOIN VIIMEKSI PUTSASIT/DESIFIOIT NÄMÄ?
MUISTILISTA KOSKETUSPINTOIHIN, JOTKA PAHIMPIA BAKTEERIN KERÄÄJIÄ
-Ovenkahvat
-Valokatkaisijat
-Jääkaapin ovi
-Puhelin ja näppäimistöt
-Kaukosäätimet
-WC hana ja huuhtelupainike

Tiesitkö, että sormuksesi alla on todennäköisesti mikrobeja Euroopan väkiluvun verran? Erilaiset taulukot ja järjestelmät ovat hyvä tapa seurata puhtaanapitoa asiakastiloissa ja toimipisteissä. Käyttäjälähtöisellä muotoilulla voidaan vaikka uudistaa ja helpottaa seurantaa digitaaliseen muotoon.

MUOTOILUN AVULLA VOIDAAN KEHITTÄÄ KAIKKIA TOIMIALOJA. AINEETON MUOTOILU JA ARVON LUONTI ON PALVELUALOILLAKIN KASVAVASSA AVAINROOLISSA
”Aineeton arvonluonti on taloudelle ja liiketoiminnalle yhä merkittävämpää suhteessa hiipuvaan aineelliseen arvonluontiin. Aineettomia oikeuksia tuottavana toimialana muotoilu on aineettoman arvonluonnin yksi keskeinen veturi. Aineettomaan arvonluontiin perustuvan talouden kehittäminen on avaintekijä muotoilualan ja Suomen kasvulle. Tämä asettaa vaatimuksia myös muotoiluyritysten liiketoiminnan kehittämiselle.” (Lainaus ORNAMOn teema-artikkelista Aineetonta arvoa muotoilusta 1.4.2016)

Miten aineettomalla muotoilulla voidaan vaikuttaa yrityksen arvoon? Asiakaslähtöinen ajattelu on palveluyrityksen elinehto ja Ornamon artikkelissa Kolme asiaa, jotka muotoilijoiden tulisi tietää aineettomasta arvosta Lakimies Antti Innanen painottaa, että ”Yritysten arvo muodostetaan tällä hetkellä enemmän IPR:n, tarinoiden ja mielikuvien maailmassa. Esimerkiksi Applen arvo ei ole jo tuotetuissa koneissa vaan niiden potentiaalissa: siinä, mihin brändiä voidaan vielä käyttää ja laajentaa. Ja miten saadaan yhä uusiin tuotteisiin liitettyä korkean laadun mielikuvia.”

Selkeät strategiset tavoitteet ja muotoillut ohjenuorat auttavat matkalla menestykseen. Mistä lähteä liikkeelle? Muotoilun mahdollisuuksien kartoitus ja ymmärtäminen voi avautua vaikka tapaamisella Suomen Muotoilusäätiön kanssa. Säätiön kautta voi myös toteuttaa muotoiluprojekteja tulevaisuuden osaajien kanssa.

LUE LISÄÄ
Suomen Muotoilusäätiö
Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkosto
Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut

POLARIA -KOTIMAISTA KYLPYHUONEKALUSTEIDEN VALMISTUSTA JO YLI 50 VUOTTA

18.11.2021

Suomen Muotoilusäätiö vieraili POLARIA OYn tehtaalla Mäntyharjulla toimitusjohtaja Timo Karhulan vieraana tutustumassa kylpyhuonekalusteiden valmistukseen ja keskustelemassa muotoilusta. Yrityksen tavoitteena on olla Euroopan halutuin kylpyhuonekalusteiden valmistaja vuonna 2050. Timon määrätietoisuus henkii yrityksen tasapainoista kasvua ja askelmerkit kansainvälistymiseen ovat jo valmiina. Mielenkiintoista yrityksen tuotteiden valmistuksessa on, että kaikki tuotesarjojen osat (pesualtaita lukuun ottamatta) valmistetaan saman katon alla yrityksen oman valmistusprosessin hallinnassa ja alihankintaa käytetään vain marginaalisesti. Klassikkotuotteiden lisäksi kehitteillä on aivan uuden tyyppinen tuotesarja, jossa design on pääroolissa. Muotoilusäätiö seuraa innolla yrityksen kehitystä.

Timon isoisä perusti Polarian. Edelleen yksi suosituimmista tuotteista on peilikaappi, jonka valmistus on aloitettu jo 1970-luvulla. Timoa motivoi yhtiön hallitun kasvun edistäminen, koska se vaikuttaa kokonaisvaltaisesti yrityksen kaikkiin osa-alueisiin.

Kuvassa Polarian aikajana, jossa huomioitu tulevaisuuden tavoitteet.

AUTOMAATION LÄHTÖKOHTANA AUTTAA YRITYSTÄ KASVAMAAN, EI KORVATA TYÖPAIKKOJA
Viimeisen viiden vuoden aikana tuote- ja tuotannonkehityksessä on tapahtunut paljon. Tuotekehitystyyli on vaihtunut tuotantolähtöisestä tuotelähtöiseksi. Tuotannon optimoinnissa on käytetty Lean-ajattelua ja tehtaalla on käytössä palkkiosysteemi. Tuotteiden valmistusvaiheen hävikki on todella pieni, koska mm. metallirullakelat saapuu tuotantoon jo oikean levyisinä jalostusta varten. Tehtaalta lähtee n. 100 000 tuoteartikkelia vuosittain, joiden pääraaka-aine on teräs. Terästä saadaan Euroopan markkinoilta ja kotimaasta. Vientiin tuotteista päätyy tällä hetkellä alle 10%. Muotoilun peruslähtökohtana tuotteissa on ollut funktionaalisuus. Tuotteet on suunniteltu sopimaan tilaan kuin tilaan yleistoimivien mitoitusten ja pelkistetyn muotoilun ansiosta. Tuotannon optimoinnin avulla tuotteiden markkinahinnat ovat onnistuttu pitämään kilpailukykyisinä jo vuosikymmeniä, tinkimättä laadusta.

Peilikaapin teräsrakenteessa ei ole mitään ylimääräistä. Tämä mahdollistaa tuotteen elinkaaren päättyessä helpon kierrätyksen. Lähtökohtaisesti teräksisen tuotteen käyttöelinkaari on todella pitkä. Siksi niiden kysyntä pysyy vakaana mm. asuinkerrostaloissa uudis- ja saneerauskohteissa.

LOPUTTOMASTI PINTAKÄSITTELYVAIHTOEHTOJA JA UUSIA TUOTEMAHDOLLISUUKSIA
Tehtaalla toimii myös oma maalaamo/pintakäsittelyosasto. Suuremmissa tuotantoerissä asiakas voi valita maalausvärin. Lisäksi tuotteet pinnoitetaan nanokeraamisella korroosionsuojalla, joka entisestään pidentää tuotteen käyttöikää. Tehtaan nykyinen toimintamalli riittää suurempaankin kasvuun. Ehkäpä kasvun mahdollistajana toimii omalta osaltaan uusi, kehittelyssä oleva poikkeuksellinen tuotesarja, joka saapuu tuotantoon vuoden sisällä. Timo haluaa painottaa toimintaa jatkossa designlähtöisemmäksi. Kosteutta kestävillä, kotimaisilla design-tuotteilla on varmasti kasvava kysyntä jatkossakin. Yritys on panostanut paljon vastuulliseen toimintaan, jonka vaiheita on nostettu esille mm. yrityksen kuvitetussa arvoketjussa.

Polarian arvoketju avaa Polarian tuotteen tarinan aina raaka-ainevaiheesta tuotannon kautta valmiiksi tuotteeksi ja aina tuotteen kierrätykseen asti. Lue lisää arvoketjusta.

Pintakäsittelyosastolla tuotteiden osat liikkuvat automaattisesti välivaiheita nopeuttavan linjaston avulla. Tehtaalla työskentelee 35 tuotantohenkilöä ja kymmenkunta robottia.

Polaria Noval allaskaappi on yksi suosituimmista allaskaappimalleista. Laajaan jälleenmyyntiverkostoon kuuluu mm. K-rauta, Bauhaus ja Taloon.com.

LUE LISÄÄ
Polaria
Polarian vinkkejä suunnittelijoille
Suomen muotoilusäätiö
Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkosto

MUOTOILUN KESKIÖSSÄ LUONNONVALO-KERAPLAST -Kattokuvuista kuplatuoliin

11.11.2021

Muotoilusäätiö vieraili KERAPLAST Liiketoimintajohtajan Lauri Halmeen luona yrityksen tehtaalla Orimattilassa, jossa valmistetaan kuuluisia valokattokupuja ja mm. Eero Aarnion kuplatuoli. Tehtaan pihassa seisoo monumentaalinen, aikansa edelläkävijä Matti Suurosen suunnittelema VENTURO-talo, joka toimii nyt yrityksen edustavana kokoustilana ja muistuttaa yrityksen pitkästä ja rikkaasta historiasta. KERAPLASTin perustaja Tapio Nieminen korosti aikanaan, että heidän perheyhtiönsä alkutaival ja muovin yleistyminen rakennusmateriaalina osuvat ajallisesti yhteen 70-luvulla. VENTURO henkii yrityksen historiaa, tuotteita ja ennen kaikkea luonnon valoa. Keskustelimme Laurin kanssa muotoilusta, tuotekehityksestä, materiaaleista ja markkinatilanteesta.

VENTURO-talo on modifioitu nykypäivän tekniikalla. Sisällä henkii upeasti koko yrityksen ideologia.

Valo on tilan keskiössä ja uudet yrityksen tuotteet ovat tasapainoisessa symbioosissa menneiden vuosikymmenten kanssa.

Lauri esittelee yrityksen historiaa kuvakartan muodossa.

URBANISMI GLOBAALISSA KASVUSSA, LUONNONVALOA TARVITAAN KAUPUNGEISSAKIN
Luonnon valossa on paljon kiinnostavaa liiketoiminnallisesti. Ensinnäkin valaistuksen kannalta se on lähes aina paras vaihtoehto, sillä luonnon valo edesauttaa tervettä elinympäristöä. Luonnonvalon lisääminen myös vähentää keinovalon tarvetta ja näin säästää energiaa ja luontoa. Keraplastilla on mietitty paljon luonnon valoa tuotteiden kautta. Miten rakennuskohteisiin saadaan enemmän luonnonvaloa? Mitä arkkitehdit toivoo? Mitä tarkoittaisi jos rakennussäädöksissä määritettäisiin minimi luonnonvaloala/per rakennus? Mitä uusia tuotteita voisi valon lisäämiseksi olla markkinoilla? Yrityksellä on jo laaja valikoima mm. kattovalokupuja, design valaisimia, lasiterassiratkaisuja ja alihankintaa pieniin ja keskisuuriin tarpeisiin.

KATTOIKKUNA ANTAA VALOA PALJON ENEMMÄN, KUN SEINÄIKKUNA
Kattovalokupuihin on saatavilla jo täysin kierrätettävää akryylia. Suosio on jatkuvaa, ehkä kasvavaakin kertoo Lauri. Niitä käytetään moninaisesti niin elämyskohteissa, kuin tehtaissa ja varastoissakin. Keraplastilla on myös valmius myydä runkorakenteellisia suurkupuja, joiden halkaisija on jopa yli 10 metriä.

Elämysmatkailu on lisännyt suurkupujen kysyntää. Keraplast voi valmistaa myös yksittäisiä sarjoja ja pienprojekteja. Lauri kertoo tuotannon taipuvan monenlaisiin tuotteisiin ja Orimattilan tehtaalla riittää kapasiteettia tuleviinkin tuoteyhteistöihin. (Kuva Keraplastin galleriasta).

Kattovalokupujen valmistus käy kätevästi lämpömuovaamalla. Samalla tekniikalla valmistetaan myös yhtiön kuuluisia valaisimia, jotka löytyvät Kerainterior nimen alta.

Suosituimpia tuotteita rakennuskohteissa ovat toistaiseksi perinteiset, suorakaiteen muotoiset kattovalokuvut. Niitä voi asentaa yksittäin tai moninaisissa sarjoissa kokoja vaihdellen.

KÄYTTÄJÄLÄHTÖISET AUTOMAATIOT INNOSTAVAT KEHITYSTYÖSSÄ
Laurilla itsellään on Diplomi-insinöörin tutkinto ja hän mainitsee innostuvansa kehittämisestä ja asioiden eteenpäinviemisestä. Hän kertoo digiloikan olevan heillekin arkipäivää ja prosesseja automatisoimalla on saatu jo erittäin hyvää, käyttäjälähtöistä tuotekehitystä aikaiseksi, joka kohtaa myös tuotannon optimoinnin kanssa. Esimerkkinä hän nostaa lasiterassien suunnitteluatomaation jälleenmyyjille, jossa jo myyntivaiheen räätälöityjen kuvien tarvittavat tuotekomponenttitiedot siirtyvät suoraan tehtaalle. Samalla, kun asiakas näkee 3D-kuvina oman lasiterassinsa ja miettii ostopäätöstä, siirtyy tieto ennakoivasti tehtaan prosesseihin. Tämä hyödyttää ja nopeuttaa koko tuotteen markkinointi- ja toimitusketjua. Onnistunut kehitystyö on paras innostaja lisäkehittämisessä.

Lasiterassien suosio Suomessa kasvaa. Suunnitteluautomaation ansiosta jokainen kokonaisuus on asiakkaalle räätälöity omien mittojen mukaan. Lauri haluaa jatkossakin tehdä kehitystyötä, joka yksinkertaistaa prosesseja ja tekee asiakaskokemuksesta mahdollisimman sujuvan. Helppous on asiakaskokemuksen keskiössä; teknisiä vaihtoehtoja ja valintoja ei kannata lisätä harkitsemattomasti, vaan pitää asiat mahdollisimman yksinkertaisina. Ketteryys täytyy kuitenkin säilyttää ja olla valmis vastaamaan asiakkaiden moninaisiin ja muuttuviin tarpeisiin.

YRITYKSEN JOHTO ON AINA OLLUT LÄHELLÄ ASIAKASRAJAPINTAA
Vaikka KERAGROUP on kasvanut ja kansainvälistynyt vauhdilla, on jo edellisiltä sukupolvilta opittu käyttäjälähtöisyys tekemisen keskiössä. Lauri muistaa, kuinka perheyrityksen edellinen sukupolvi oli aikanaan erittäin kiinnostunut asiakkaiden tarpeista. Johtajat lukivat keskustelupalstoilta valokatteiden käyttäjäkokemuksista ja halusivat palvella kuluttaja-asiakkaita säilyttääkseen yhteyden myytävien tuotteiden loppukäyttäjiin. Menetelmät ovat kehittyneet, mutta sama ideologia säilyy. Nyt käyttäjäkokemuksesta, toiveista ja kehityskohteista saadaan reaaliaikaista tietoa parhaiten laajan myyntiverkoston avulla.

Lue lisää

KERAPLAST -kattovalokuvut, lasiterassit ja muovin alihankintatyöt
KERAINTERIOR -valaisimet
KERAVENT -savunpoistolukut
KERAGROUP -laajentunut yhtiö, jonka tytäryhtiöitä yli 8 maassa
Suomen Muotoilusäätiö

MUOTOILU EI HYVÄKSY PÄÄLLE LIIMATTUJA SLOGANEITA – JUKKA ORESTO

4.11.2021

Saimme vieraaksemme Muotoilusäätiölle vuosikymmeniä ansioitunutta kehitystyötä tehneen monitoimimiehen Jukka Oreston. Moni muistaa hänet hotelli- ja ravintola-alalta, toinen Bon Apetit- TV ohjelmasta ja jotkut Lahden ammattikorkeakoulusta. Jukka on vuosien varrella vaikuttanut satojen opiskelijoiden palveluajatteluun koulutusmaailmassa ja luotsannut omaa konsultointiyritystä vuodesta 1995. Tällä hetkellä hän työskentelee Lahden Tiedepuiston toimitusjohtajana. Haastattelun keskiössä on Jukan laaja näkemys muotoilusta, kokemuksellisuudesta ja käyttäjälähtöisestä ajattelusta.

Mitkä ovat Jukka ensimmäiset muistikuvasi muotoilusta?
Sankarimuotoilijoiden kultainen 60-luku ja Lahden Muotoiluinstituutin kautta Bauhaus ja taidepohjainen ajattelu. Molemmat liittyvät vahvasti toisiinsa. Muistan elävästi muotoilijoiden kipuilleen aluksi identiteettinsä kanssa taiteen ja liiketoiminnan vaa´assa. Tietenkään muotoilun arvo ei pienene liiketoiminnan ymmärryksestä, päinvastoin. Parhaat muotoilijat ymmärtävät myös yrityksen taloutta, tuotantoa ja kokonaiskuvaa.

Mitä oman kokemuksesi mukaan muotoilu on tuonut liiketoimintaan?
Muotoilu on tuonut erilaisen, voimakkaasti visuaalisen lähestymistavan ratkaista haasteita visuaalisen lopputuotteen lisäksi. Muotoilu parantaa businesta ja lähtökohtaisesti muotoilun ostaja ostaa ammattitaitoa, käyttäjälähtöistä ongelmanratkaisua tarpeisiinsa. Muotoilu ei hyväksy päälle liimattuja sloganeita. Visuaalisen muotoilun puolella mm. mainostoimistoilla on heidän tapansa ajatella kaupallisesti. Muotoilija vastaavasti käyttää kokonaisvaltaista osaamistaan lähteä haasteessa liikkeelle moninaisesta näkökulmasta. Värit, muodot, taustatutkimus, typografia, tunnepohja ja kokonaisymmärryksen luonti kurkistavat pintaa syvemmälle matkalla kohti lopputulosta.

Mistä inspiraatiosi ja kehittämishalusi pursuaa?
Erilaisuus ja ärsykkeet ruokkivat minua. Rakastan haastaa omia itsestäänselvyyksiäni. Ajattelen, että ainoa tapa kehittää omaa ajattelua on olla vahvassa vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Mitä vieraampi vastaan tuleva asia on, sitä enemmän se stimuloi miettimään uusia mahdollisuuksia erilaisesta näkökulmasta. Asenne on myös äärettömän tärkeä. Eihän kukaan lähde ryppyotsaisena uutta luomaan. Minulla on edelleenkin kova halu kasvattaa omaa ymmärrystäni. Työhistoriani on opettanut, että mitä suurempiakin asioita voidaan tehdä monella eri tavalla. Haluaisin nähdä enemmän tukea liike-elämässä niille, jotka ajattelevat asioita uudesta ja innovatiivisesta näkökulmasta. Uusille tavoille löytyy aina tavalla tai toisella hallinnollinen ratkaisu, mutta usein hallinnolla voidaan valitettavasti jo ideointivaiheessa pilata uudet tavat toimia. Hyvällä hallinnolla voidaan kuitenkin myös tukea uuden syntymistä ja luoda uutta. Tämä tietysti edellyttää, että hallinnosta ja taloudesta vastaavat ammattilaiset ovat alusta asti mukana uuden luomisessa esimerkiksi palvelumuotoilun keinoin.

”Asenne on äärettömän tärkeä. Eihän kukaan lähde ryppyotsaisena uutta luomaan”

-Jukka Oresto

Sinulla on vahva tausta palvelutoimialan kehittämisestä. Mitä ajattelet kokemuksien muotoilusta?
Minua huolestuttaa, että onko ihmisellä enää ollenkaan omaa kokemusta. Kuinka moni tekee enää mitään yksin ja luotetaanko enää omiin aisteihin? Pitääkö kaiken olla valmiina ja luotetaanko vain siihen, mikä voidaan kokea yhdessä ja vain niin kun sen kaikki muutkin kokevat? Pitääkö kaiken olla ennalta suunniteltua ja pitääkö samaa ratkaisua ujuttaa kaikille? Valmiin elämystuotteen rakentaminen on haastavaa jollei mahdotonta. Palveluntuottaja voi kyllä tarjota mahdollisuuden kokea, mutta elämystä tai kaikkia erilaisia tapoja kokea palveluntuottaja ei voi etukäteen päättää.

On harmillista, että erilaisuus ei ole enää myyntivaltti missään vaan kaikki suunnitellaan kaikille sopivaksi. Erilaistaminen tehdään korkeintaan hinnalla eli mitä kalliimpaa sen harvemman saatavilla tuote tai palvelu ovat. Puitteet voi kyllä rakentaa kokemukselliseksi ympäristöksi, mutta kokemus on aina asiakkaan oma ja sama tuote tai palvelu voidaan kokea hyvin monella eri tavalla. Asiakkaiden erilaisuuden kunnioittaminen ja erilaiset tavat kokea voisivat ehkä olla kokemuksen muotoilun lähtökohtina. Elämä, kokemus ja erilaiset tavat kokea rikastavat tapaamme ajatella ja mahdollistavat uudella tavalla ajattelemisen.

Jukka rohkaisee avaamaan oman kokemuksen toisten käyttöön, mutta muistuttaa myös, että pitkällä kokemuksella voidaan työelämässä usein myös tyrmätä uusi ajattelu. Kerro kaikki mitä tiedät ja katso mitä tulee. Dialogin periaate kuitenkin on, että se mikä on uutta tapahtuu kun kaksi erilaista tai erilaisen osaamisen omaavaa ihmistä kohtaavat toisensa sellaisena kun ovat ”ei kenenkään maalla”. Kumpikaan ei etukäteen määrittele toista joksikin vaan antaa toiselle mahdollisuuden olla toinen.

Kerro yleispäteviä vinkkejä mistä lähteä liikkeelle käyttäjälähtöisessä palvelukokemuksen kehityksessä?
-Muista, että asiakkaasta saa aina paljon enemmän tietoa palvelutilanteessa, kun hän sanallisesti kertoo. Aisti hänen käyttäytymistään ja seuraa mihin kaikkeen asiakas kiinnittää huomiota. Keskittymällä aidosti palvelutilanteeseen ja kirjaamalla ylös huomiot saat välitöntä palautetta kehityskohteista.

-Ota huomioon, että palvelutilanne on aina asiakkaalle haastavampi. Kehitä palvelutilannetta siitä lähtökohdasta, että ohjaat asiakasta oikeaan suuntaan yksilölliset erot ja tarpeet huomioiden

-Kyseenalaista, palveleeko tämä toimintamalli meitä parhaiten? Voisiko meilläkin tätä asiaa kehittää muotoilun keinoin?

-Kehittämisen pitää aina olla mielekästä tekijöilleen. Mieti keinoja mielekkyyden lisäämiseen, muitakin kun sanallisia

-Varmista, että kaikki osapuolet puhuvat samaa kieltä. Ennen kun tarjotaan ratkaisuja täytyy olla vahva tieto mihin oikeasti ratkaisua haetaan. (Esimerkkinä ravintolassa asiakas kysyy onko teillä tarjolla kevyitä annosvaihtoehtoja? Mikä kenenkin mielestä on kevyttä?)

Jukka tietää, että faktaa lataamalla ei luoda kokemusta. Kaikessa kehitystyössä on hyvä miettiä prosessin lisä-arvo.

Mikä lähityöelämän kokemus on jäänyt vahvasti mieleesi?
Kyllä se on covid-19 ja tapa jolla se muutti palaverirumbaa. Näen, että etäpalaverit palautti uskon osaamiseen ja ammattilaisuuteen. Työelämän tapa toimia kehittyi hetkessä ennen kaikkea osaamista hyödyntäen ja keinoja löytäen. Minusta tuntui, että tämä toiminnan muutos teki palavereista ammattimaisempia, asiasisältöisempiä, tehokkaampia ja täsmällisempiä. Koko muutos on tuntunut kokemuksena oudolla tavalla ”Back to business” hypyltä. Teamsissa et aisti toisen tuntemuksia elekielen kautta, vaan keskiössä on sanallinen ja kuvaava toiminta.

Lue muita Muotoilusäätiön artikkeleita

MUOTOILU & KESTÄVÄT RATKAISUT YRITYSTOIMINNASSA – WEBINAARI TO 28.10.

14.10.2021

Yrityksille suunnattu Muotoilu ja kestävät ratkaisut yritystoiminnassa webinaari järjestetään to 28.10. klo 9-10.30. Webinaarin tavoitteena on tarjota yrittäjille ja yrityksille napakkaa ymmärrystä muotoilun hyödyntämisestä, tietoa vastuullisuudesta sekä YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:en vaikutuksesta yritystoimintaan. Webinaari on suunnattu erityisesti keskisuurille yrityksille, jotka ovat tunnistaneet yrityksen tarpeen kestävään kehitykseen ja tarvitsevat lisää ymmärrystä muutoksen edistämiseen organisaatiossa ja asiakasrajapinnassa.

MITÄ OPIT WEBINAARISSA?
Syvennät ymmärrystä siitä, kuinka muotoilu ja organisaation läpileikkaava vastuullisuus mahdollistavat sen, että yrityksellä on valmiudet toimia myös tulevaisuuden markkinassa. Keskustelemme siitä kuinka hyödynnät muotoiluajattelua ja Agenda2030 tuntemusta strategisen toiminnan tukena. Webinaarin vieraina keskusteluun tulevat mukaan myös Perttu Ketola, kiertotalousyritys Cireco Oy toimitusjohtaja ja Suomen muotoilusäätiön kehityspäällikkö Heli Pöyry, joka avaa yrityksen vastuullisuuden kuvittamisen esimerkkicasen. Muotoilusäätiön kautta voi myös toteuttaa muotoilun kokeiluprojekteja ohjattuina opiskelijatöinä.

KETKÄ WEBINAARIN JÄRJESTÄVÄT?
Webinaarin toteuttavat muotoilun projektitoimisto Hathunters ja kestävän tulevaisuuden muotoilutoimisto Toimisto2030 yhteistyössä Ornamon ry:n kanssa. Ornamo ry on vuonna 1911 perustettu muotoilualan asiantuntijajärjestö. Ornamo kehittää muotoilijan ammattia ja vaikuttaa muotoilun asemaan yhteiskunnassa. Webinaarin hinta on 45€ +alv ja se toteutetaan Teams-alustalla. Webinaari on jälkikäteen ostettavissa tallenteena. Linkki webinaaritallenteeseen lähetetään ilmoittautuneille sähköpostilla ja se on katsottavissa kuukauden ajan webinaarin päättymisestä.

ILMOITTAUDU WEBINAARIIN

Lue Muotoilusäätiön kokeiluprojekteista
Lue Muotoilusäätiön artikkeleita
Liity mukaan Säätiön yrityskumppanuusverkostoon

Onko yrityksesi visuaalinen viestintä ajantasalla?

6.10.2021

Muotoilusäätiö vieraili GRAFIAssa, visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestössä keskustelemassa visuaalisesta viestinnästä yritysnäkökulmasta. Toiminnanjohtaja Katri Soramäki ja Viestintäpäällikkö Katja Ojala vastasivat ajankohtaisiin kysymyksiin visuaalisen viestinnän käytöstä ja merkityksestä.

Muuttuvassa toimintaympäristössämme visuaalisen suunnittelun tarve kasvaa jatkuvasti. Tietotulva ympärillämme on valtava ja sen ääreen on haasteellista pysähtyä. Miten mahdollistamme yritykselle tärkeiden asioiden löytymisen tietomassasta? Erottuuko yritys edukseen selkeällä kokonaisbrändi-ilmeellä, joka tukee palvelukokonaisuutta? Onko yrityksen opasteet ja muu informaatiomuotoilu linjassa kokonaisilmeen kanssa? Näiden yleisten kysymysten äärelle kannattaa aika-ajoittain hetkeksi pysähtyä. Hyvä on myös miettiä kuvittamisen roolin kasvattamista yritysviestinnässä kokonaisvaltaisesti. Maailmanlaajuinen trendi on yksinkertaistaminen ja pelkistäminen. Ihminen myös hahmottaa hyvin kuvaavan kuvan nopeammin, kuin kirjoitetun tekstin.

GRAFIAn toimisto sijaitsee Uudenmaankadulla Helsingissä. Järjestön jäsenistö kattaa koko visuaalisen viestinnän ja luovan suunnittelun kentän. Jäsenistön n 1200 ammattilaisen yleisin ammattinimike on graafinen suunnittelija. Yleisimmin jäseniä työllistävät visuaalisten identiteettien suunnittelu, digitaalinen suunnittelu, kuvitus ja julkaisusuunnittelu.

VISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTILAINEN OSAA KATSOA KOKONAISUUTTA MONIPUOLISEMMASTA NÄKÖKULMASTA, KUIN MITÄ TOIMEKSIANTAJA USEIN PYYTÄÄ.
Ammattilaista kannattaa käyttää yrityksen tiedon kohdistetussa hierarkisoinnissa. Kaikkia asioita on tarve visualisoida. Luovan työn sanallistaminen onkin sitten toinen juttu. Toimeksiantoon sisältyy aina enemmän, kuin suunnittelijan itseilmaisu. Visuaalinen suunnittelu yrityksille on ennen kaikkea käyttötaidetta, jota ohjaa asiakkaan määrittämät tavoitteet ja haasteet. Visuaalisen työn taustatyö on mittava ja sitä ei välillä tilaaja osaa huomioida työn määrittämisessä. Hyvänä esimerkkinä toimii yrityksen visuaalisen ilmeen uusiminen tai sen luominen. Ammattisuunnittelija käyttää osaamistaan taustatyössä tutkiessaan ja analysoidessaan ”yrityksen brändin paikkaa universumissa”, jotta suunnittelua ohjaavat tekijät saadaan määritellyksi. Suunnittelua ohjaavia tekijöitä on monia. Niistä yleisimmät ovat yrityksen sisäiset haastattelut ja taustakartoitukset, värianalyysit, typografian tutkiminen, kilpailijavertailut ja globaali benchmarkkaus alan trendeistä, tulevaisuudesta ja erottautumisesta. Ammattilaisen määrittämät suuntaviivat visuaaliselle työskentelylle kestävät aikaa ja auttavat pitämään yritysilmeen tasapainoisena, ryhdikkäänä ja hallittuna.

NEUVOJA VISUAALISEN VIESTINNÄN OSTAJALLE
Grafian verkkosivuilta löytyy hyviä neuvoja visuaalisen viestinnän ostoon. Tässä niistä poimittuna ja referoituna muutama. Lisää voit lukea täältä. Grafia on myös julkaissut kattavan hankintaoppaan, jonka voit halutessasi tilata veloituksetta samalta sivulta.
1. SUORATILAUS
Vaivattomin tapa aloittaa yhteistyö on ottaa suoraan yhteyttä suunnittelijaan, pyytää tältä kustannusarvio ja tehdä työstä tilaus. Asiakas määrittelee itse valintakriteeristön. 
2. SUUNNITTELUKILPAILU
Suunnittelijan löytämiseksi voi järjestää myös suunnittelukilpailun. Hyvin järjestetty kilpailu palvelee asiakasta ja samalla kehittää suunnittelualaa positiivisella tavalla. Grafia suosittelee, että kilpailun avulla löydetyn suunnittelijan kanssa tehdään sopimus työn toteuttamisesta.
3. NÄE VAIVAA SUUNNITTELIJOIDEN VERTAILUUN
Hyvän suunnittelijan voi löytää myös keskustelemalla viestinnän ammattilaisten kanssa tai selailemalla vuosittain parasta suomalaista graafista suunnittelua ja mainontaa palkitsevan Vuoden Huiput -kilpailun vuosikirjoja. Suunnittelijoiden aiemmat työt kertovat paljon heidän soveltuvuudestaan tehtävään. Useat lähettävät mielellään töitään näytille helpottaakseen päätöksentekoa.
4. TEE AINA KIRJALLINEN SOPIMUS
Kustannusarvioiden tekeminen vaatii aikaa ja perehtymistä. Jotta suunnittelija voi antaa työstään vertailukelpoisen arvion, täytyy asiakkaan antaa riittävän seikkaperäinen selostus suunnittelutehtävästä.

INHOUSE SUUNNITTELU JATKAA SUOSIOTAAN
Osa yrityksistä ostaa projektikohtaisesti visuaalista suunnittelua ja osassa, varsinkin suuremmissa yrityksissä suositaan talon sisälle palkattua visuaalista suunnittelijaa. Molemmissa on omat etunsa. Talon sisäistä suunnittelijaa ei tarvitse joka kerta perehdyttää erikseen, kun taas ulkopuolinen näkemys voi antaa haluttua uutta näkemystä todennäköisemmin. GRAFIAn tuoreesta toimialatutkimuksesta käy ilmi, että suuret, yli 250 henkilön yritykset työllistivät eniten kyselyyn vastanneita visuaalisia ammattilaisia. Noin 24 prosenttia työskentelee pienissä, eli 10–49 hengen yrityksissä. PK-sektorilla eli henkilöstömäärältään 50–249 työntekijän yrityksissä työskenteli enää reilu viidennes, 23 prosenttia, vastaajista, kun vielä kaksi vuotta sitten osuus oli 36 prosenttia. Visuaalisen muotoilun tehostaminen PK-sektorilla voisi vauhdittaa yritysten kasvua ja menestystä. Entäpä kuinka yrityksiä houkutellaan käyttämään enemmän ja monipuolisemmin visuaalisen muotoilun palveluita? Ehkäpä tässäkin toimii ihmiseltä ihmiselle lähtökohta, esimerkkien kautta. Grafian ydintehtäviä onkin edistää tietämystä ja tuntemusta visuaalisen viestinnän suunnittelusta.

Katri (vas.) ja Katja kertovat, että parasta GRAFIAssa työskentelyssä on olla alan aitiopaikalla, jossa näkee alan parhaat ja nousevat tekijät. Visuaalisuuden ytimessä työskentely on hyvin palkitsevaa ja inspiroivaa.

LUE LISÄÄ
Grafian verkkosivut
Kiinnostaako yritystäsi visuaalisen muotoilun kokeiluprojekti?
Liity Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkostoon
Muotoilusäätiön Juhlaseminaari 20.1.2022