YRITYSJOHDON MUOTOILUYMMÄRRYS PITÄISI OLLA ITSEISARVO

Olin viimeviikolla vieraana Lahden tiedepuiston podcastissa keskustelemassa Suomen Muotoilusäätiön toiminnasta ja yleisesti muotoilusta. Podcast isäntä, Lahden tiedepuiston Jesse Reponen esitti minulle keskustelun loppuvaiheessa kysymyksen; Mistä yritysten on hyvä lähteä liikkeelle muotoilun käytössä? Vastasin siihen lyhyesti; jotta yritykset voivat hyötyä muotoilusta kokonaisvaltaisesti, on ensin ymmärrettävä sen tuomat ja tarjoamat hyödyt. Yrityksen muotoiluymmärrys lähtee siitä, että johto ymmärtää muotoilun moninaisuuden ja osaa hyödyntää sitä oikein yrityksen kehityksessä. Muotoilusäätiö auttaa mielellään yrityksiä alkuun muotoilun käytössä ja sen ymmärryksessä.

MITEN MUOTOILUYMMÄRRYS KANNATTAA JALKAUTTAA YRITYKSEEN?
Helppo tapa on kutsua muotoilusäätiö maksuttomalle vierailulle keskustelemaan muotoilun mahdollisuuksista ja liittyä mukaan Säätiön yrityskumppanuusverkostoon. Puolueeton keskustelukumppani muotoilun mahdollisuuksista kirkastaa oman yrityksen tavoitteita ja mahdollisuuksia. Muotoilusäätiön kautta voi toteuttaa muotoilun kokeiluprojekteja, saada tietoa alan tapahtumista ja koulutuksista, kysyä yleisesti neuvoja muotoilun käyttöön ja vaikka sanoittaa fasilitoinnin keinoin oman yrityksen muotoilustrategia. Säätiö voi myös järjestää workshoppeja ja tietoiskuja aiheen ympärillä, sekä suositella tarvittavia asiantuntijoita avuksi kehitystyöhön.


Yksinkertainen kaavio toimii hyvänä keskustelupohjana muotoilun käytön hahmottamiseen omassa yrityksessä. Kaavio on osa Muotoilusäätiön strategiaa, joka esitellään aina ensimmäisissä yritystapaamisissa. Monelle muotoiluun vasta tutustuvalle yritykselle on yllätys, että muotoilu koskettaa kaikkia toimialoja ja muotoilun keinoin voidaan ratkaista kaikenlaisia haasteita.

ONKO AJANHALLINTA PIENTEN JA KESKISUURTEN YRITYSTEN SUURIMPIA ESTEITÄ MUOTOILULLA MENESTYMISEEN?
Monesti mitä pienempi yritys, sitä laajempi toimenkuva yrityksen työntekijöillä on. Usein kehitysprojektit etenevät talon sisällä osana operatiivista, päivittäistä työtä. ”Tehokkuusajattelu” voi saada aivan uuden suunnan yrityksen sisäisten toimintojen muotoilulla. Onnistunut muotoilun käyttö lisää tutkitusti yrityksissä nälkää kehittymiseen ja ehkä jatkossa menestyksen esteitä suunnitellaan raivattavaksi haaste kerrallaan muotoilun keinoin. Tutkitusti muotoilua laajasti hyödyntävät yritykset tekevät parempaa tulosta. Miksi siis suurin osa pienistä ja keskisuurista yrityksistä ei panosta muotoiluun?


Tutkitusti muotoilua laajasti hyödyntävät yritykset tekevät parempaa tulosta. Miksi siis suurin osa pienistä ja keskisuurista yrityksistä ei panosta muotoiluun? Businessorientoituna muotoilijana en pääse tästä yhtälöstä yli. Haluan omalla osaamisellani Suomen Muotoilusäätiössä auttaa yrityksiä menestymään muotoilun käytön avulla.


MUOTOILUN HYÖTYJÄ ENEMMÄN ESILLE!
Konkreettiset case-esimerkit ja muotoilun menestystarinat vauhdittavat luottamusta muotoilun käytön kasvuun. Me Säätiössä jaamme mielellämme näitä tarinoita kanavissamme. Onko yritykselläsi muotoilun menestystarina kerrottavana? Ole yhteydessä Säätiön kehityspäällikkö Heli Pöyryyn, 040 157 0049 ja heli.poyry@designfoundation.fi

KUUNTELE TIEDEPUISTON PODCAST
LIITY SÄÄTIÖN KUMPPANUUSVERKOSTOON
LUE ARTIKKELEITAMME

OPI PUUMATERIAALIEN TULEVAISUUDEN TRENDEISTÄ -Lunawoodin kansainvälinen DESIGN WEBINAARI 22.9.2021


Lunawoodin 20 -vuotisjuhlavuosi huipentuu Kansainväliseen Design Webinaariin 22. syyskuuta klo 10.00-14.30.
Webinaari kokoaa yhteen kestävän suunnittelun huippuammattilaiset ​​jakamaan parhaita käytäntöjä, tulevaisuuden suuntauksia ja puun monimuotoisuutta ammattilaisyleisölle.

Puuta pidetään yhtenä jaloimmista rakennusmateriaaleista ja se tarjoaa esteettistä ja funktionaalista arvoa mitä monipuolisimmilla tavoilla. Puu on kestävä, miellyttävä ja luonnollisesti ylellinen materiaali, ja sen edut rakentamisessa on löydetty uudelleen. Uudet määräykset mahdollistavat arkkitehtien ja suunnittelijoiden jalostaa edelleen puurakentamisen monimuotoisuutta ja mahdollisuuksia.

Kestävästi tuotettu ja hyödynnetty puu varastoi hiilidioksidia ilmakehästä pitkään tehden siitä ekologisen materiaalin läpi elinkaarensa. Kiistatonta myös on, että puumateriaaleilla rakennetut ympäristöt ja talot vaikuttavat moninaisesti sekä fyysiseen, että henkiseen hyvinvointiimme.

Ekologisen puurakentamisen globaalina markkinajohtajana ja edelläkävijänä haluamme olla mukana edistämässä ekologisesti kestävää rakentamista ja materiaalitietoutta. Olemme eturivissä kannustamassa vastuulliseen suunnitteluun ja rakentamiseen ja siten lisäämään puun käyttöä globaalisti. Siksi haluammekin koota yhteen alan huippuammattilaiset ja vaikuttajat, jotka jakavat tavoitteemme.

Tapahtuma on avoin 1 000 ensimmäiselle ilmoittautuneelle. Rekisteröityminen on ilmainen. Tapahtuman kieli on englanti. *teksti/Lunawood



LUNAWOOD PÄHKINÄNKUORESSA
Oy Lunawood Ltd on lämpöpuun tuotannon innovatiivinen edelläkävijä ja kansainvälinen markkinajohtaja. Yhtiön asema perustuu laadukkaaseen tuotteeseen ja luotettavaan asiakaspalveluun. Lunawood on tavoitteellinen kasvuyritys työllistäen 125 henkilöä Iisalmen, Kaskisten ja Joensuun tuotantolaitoksilla sekä Lahden pääkonttorilla ja tärkeimmissä vientimaissa. Yrityksen vuotuinen tuotantokapasiteetti on 150 000 m3. Yrityksen tuotannosta suurin osa menee vientiin. Lunawoodin liikevaihto vuonna 2020 oli 56 M€.


LUNAWOOD MUKANA MUOTOILUSÄÄTIÖN YRITYSKUMPPANUUSVERKOSTOSSA
Kumppanuusverkostolla tuetaan tärkeää muotoilun edistämistyötä ja tätä kautta edesautetaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Autamme löytämään oikeanlaista muotoiluapua alati muuttuviin kehitystarpeisiin. Kumppanina pääset näkyväksi osaksi verkostoamme, jossa jaamme muotoiluymmärrystä, inspiraatiota ja verkoston voimaa. 
HALUATKO MUKAAN KUMPPANUUSVERKOSTOON?

KUINKA KUVITTAA YRITYKSEN VASTUULLISUUS?

Vastuullisuus koskettaa kaikkia yrityksiä ja laajenevassa määrin moni joutuu pohtimaan mitä ja miten siitä kertoisi osana yritystoimintaa. On erilaisia ympäristö-ohjelmia, joihin voi liittyä, voi ostaa laskelmia, suunnitelmia ja sisällöntuotantoa aiheen ympäriltä. Jopa yleistäkin on, että verkkosivuilta löytyy vastuullisuusosio. Yrityksen vastuullisuutta voidaan mitata monien mittareiden avulla, mutta miten yrityksen sisäiset vastuulliset teot saadaan parhaiten viestittyä kuluttajalle?

Ilmastokriisimme on ollut kirittävin tekijä yritysten tarttumisessa aiheeseen asiakasrajapinnassa. Koetaanko vastuullisuusmarkkinointi aitona lisäarvona yritykselle vai itsestäänselvyytenä, joka täytyy kertoa jotenkin? Näitä asioita mm. olemme pohtineet ja tutkineet Säätiön projektitiimissä kuluvana kesänä. Olemme löytäneet monenlaisia ratkaisuja vastuullisuusmarkkinoinnin haasteisiin, mutta yksi on ylitse muiden. Vastuullisuus on ennen kaikkea aitoja tekoja, jotka saavat laajemman merkityksen saatettaessa kaikkien tietoisuuteen.


Usein vastuullisuus jaetaan kolmeen osioon. Ympäristöön, arvoihin ja vastuulliseen liiketoimintaan. Kuva tiimin luonnostelusta projektin varrella.


Jokainen projekti aloitetaan taustakartoituksella. Säätiön monitoimitila Lahden tiedepuistossa toimii tukikohtana moninaiselle toiminnalle.



AIDOT TEOT OVAT VASTUULLISUUDEN PERUSTA
Koordinoidessamme muotoilun kokeiluprojektia Joutsalaiselle PROFIN SYDÄNPUU IKKUNAT & OVET OY:lle. Huomasimme jo alkuvaiheessa, että vastuullisuus on olemassa oleva, ydintoiminnallinen osa yritystä. Tärkein vaihe oli löytää yrityksen näköinen, persoonallinen ja ihmisläheinen tapa kertoa valitut asiat kuvittamalla. Toimitusjohtaja Markus Palolan haastattelut, tehdasvierailut ja faktojen taustakartoitukset tarjosivat tiimillemme työstömateriaalia ydinasioiden poimimiseen, josta projektitiimi lähti rakentamaan kuvitusta.

TAUSTALTA LÖYTYY AINA KERTOMATON TARINA
Käsityöperinne yhdistettynä suomalaiseen raaka-aineeseen loi lähtökohtaisesti juurevan pohjan Sydänpuun vastuullisuustarinalle. Suomalaisen työn merkitystä ei voi korostaa liikaa ja materiaaliyhteiskunnassamme saattaa välillä unohtua kotimaisen tuotteen valmistusmatkan arvo.   


Sydänpuu ylläpitää toiminnallaan tärkeää suomalaista käsityö-osaamista. Vuodessa yrityksessä toteutuu jopa yli 40 000 tuntia puusepän työtä.


Jokaisen ikkunan valmistusprosessissa on 30 käsityövaihetta ja ikkunat ovat 100% kierrätettäviä. Kuvassa Sydänpuun toimitusjohtaja Markus Palola esittelee ikkunoita.


Projektin lopputuloksena syntyi yritykselle alla oleva vastuullisuuskartta. Tämä on yksi esimerkki vastuullisuuden kuvittamisesta. Kartassa on poimintoja yrityksen vastuullisesta liiketoiminnasta, ympäristöarvoista ja yritysarvoista.



MISTÄ LÄHTEÄ LIIKKEELLE VASTUULLISUUSKARTOITUKSESSA?
-Tutustu aiheeseen liittyviin sivustoihin esim. www.kestäväkehitys.fi
-Tee lista oman yrityksen vastuullisista teoista ja toiminnoista
-Tutustu sopisiko yrityksellesi vastuullisuuskumppaniksi jompikumpi seuraavista ympäristö-ohjelmista:
* EKOKOMPASSI palvelee erityisesti PK-yrityksiä tarjoamalla työkaluja ja apua ympäristöpäästöjen hallintaan/pienentämiseen.
* SUOMEN KESKUSKAUPPAKAMARIN ILMASTOSITOUMUSOHJELMA tarjoaa kumppanuuden ympäristöpäästöjen pienentämiseen ja seurantaan vastuullisesti.
-Voit ostaa myös vastuullisuusneuvontaa ja sisällöntuotantopalveluja monelta taholta
-Muotoilusäätiön Silta työelämään- opiskelijaprojektit ovat yksi tapa tarttua aiheeseen

MUOTOILUN KOKEILUPROJEKTIT OVAT TÄRKEÄ OSA SÄÄTIÖN TARKOITUSTA
Muotoilusäätiön kärkitavoitteena on mahdollistaa kaikille suomalaisille yrityksille matalan kynnyksen mahdollisuus nostaa kilpailukykyään muotoilun avulla. Säätiön koordinoimien muotoilun kokeiluprojektien keskeinen tavoite on keskittyminen nuorten muotoilijoiden laadukkaaseen työharjoitteluun ja sitä kautta työllistymiseen. Vastaavasti on tärkeää saada uusia yrityksiä käyttämään muotoilua aktiivisesti toiminnassaan kilpailukyvyn parantamiseksi.


Lue lisää opiskelijaprojekteista
Lue lisää Sydänpuusta
Tutustu Säätiön yrityskumppanuusverkostoon

Muoviyhdistys on maailman kolmanneksi vanhin muovialan järjestö

Vierailimme Muoviyhdistyksen toimitusjohtaja Vesa Taiton luona keskustelemassa yhdistyksen toiminnasta. Muoviyhdistys on maailman kolmanneksi vanhin muovialan järjestö, joka on perustettu vuonna 1940. Yhdistyksessä on yli 1 200 henkilöjäsentä, jotka edustavat liki 600 yritystä. Suurin osa yhdistykseen kuuluvista jäsenistä on muovituotevalmistajia, raaka-aine-, puolivalmiste- ja konetoimittajia, yliopistoja, tutkimuslaitoksia, suunnittelutoimistoja ja muita alan sidosryhmiä.

Mitä muoviyhdistys tekee?
Muoviyhdistys palvelee jäseniään välittämällä tietoa MuoviPlast-lehden ja erilaisten koulutustilaisuuksien kautta. Muoviyhdistyksen koulutukset ja muut tilaisuudet ovat myös hyviä kohtauspaikkoja alan ihmisille. Yhdistys julkaisee MuoviPlast-lehteä, joka on ainoa painettu muovialan ammattilehti Suomessa ja Muoviyhdistyksen jäsenlehti. Yhdistyksen tiloissa on kattava kirjasto, jossa voi tutustua alan uusimpiin lehtiin tai tutkia Suomen muoviteollisuuden alkutaipaleen historiaa. Muoviyhdistys myös välittää tietoa suomalaisista ja kansainvälisistä tapahtumista sekä kansainvälisille messuille järjestettävistä messumatkoista. Yhdistys osallistuu myös muovialan projekteihin esim. LAB-ammattikorkeakoulun hallinnoimaan Biosykli-projektiin.

Tuorein MUOVIPLAST lehti julkaistiin viime viikolla. Lehden lisäksi yhdistys on järjestämässä alan tärkeitä tapahtumia kuten Ekstruusio – ja Ruiskuvalupäiviä sekä MuoviSki:tä. Yhdistys on myös yhteistyökumppanina PlastExpo Nordic-messuilla. Vesa pitää tärkeänä, että tapahtumat kokoavat yhteen laajan verkoston ihmisiä muovin ympärillä. Tapahtumissa kehittyy myös paljon liiketoimintamahdollisuuksia.


MITEN MUOVIYHDISTYS SAI ALKUNSA?
Vuonna 1940 muovi-sanaa ei ollut vielä keksitty. Sota-aikoina ja välirauhan aikaan kaikesta oli pulaa ja valtiovalta kehotti valmistajia tekemään yhteistyötä raaka-aineiden saamiseksi ulkomailta ja niiden kiintiöimiseksi. Näin sai alkunsa Nappi- ja keinohartsiteollisuuden luottamusneuvosto syksyllä 1940, mitä pidetään Muoviyhdistyksen perustamisajankohtana. Muovi-sana syntyi vuonna 1947. Teollisuuden hyväksymän sanan on keksinyt suomen kielen professori Lauri Hakulinen. Järjestön nimi vaihtui Muoviyhdistykseksi vuonna 1949. Yhdistyksen rooli muuttui 1960-luvulla yleishyödylliseksi yhteistoimintayhdistykseksi.

Vesa esittelee yhdistyksen historiaa kuvatauluilta. Sarvis aloitti Suomessa ensimmäisten muovituotteiden valmistuksen Tampereella vuonna 1921. Maidosta jalostetusta luonnon polymeetristä, kaseiinista, tehtiin mm. nappeja, solkia, kampoja ja muita pien-esineitä. Muovilla on vahva merkitys hyvinvointiyhteiskuntien kehityksessä.


KIERTOTALOUS ON ISO ASIA KAIKILLE, MUTTA ERITYISESTI MUOVITEOLLISUUDELLE
Vesa kuvailee muovien olevan välttämättömiä globaalien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen-, uusiutuvan energian-, kaupungistumisen-, puhtaan veden ja ruoan-, tietoliikenteen-, liikkumisen- ja terveydenhuollon haasteisiin vastaamisessa. Samaan aikaan kierrätysasioihin ja kiertotalouteen pitää panostaa enstistä voimaakkaammin. Hän kehottaa tarkastelemaan muovien käyttöä kokonaisvaltaisesti ja materiaalitarkastelun sijaan olennaisimpia kysymyksiä ovat esimerkiksi:

-Miten lisätään tuotteiden elinikää?
-Miten huomioidaan hävikki?
-Miten helpotetaan kierrätystä?
-Miten onnistutaan saamaan kuriin roskaaminen?

Vesan tullessa Muoviyhdistykseen vuoden 2017 lopulla hänen yhtenä tavoitteena oli nostaa ympäristöasiat näkyvämmin jalustalle. Siihen aikaan tosin keskustelu muoveista ryöpsähti voimakkaana kaikkialla mediassa, ja se on pyytämättä kaikkien merkittävien toimijoiden agendalla joka tapauksessa. Muoviyhdistyksen yhtenä tärkeimpänä roolina Vesa pitää ihmisten verkostoitumisen edistämistä.

Muotoilun merkitys teollisissa tuotteissa Vesalle avautui 2000-luvun alussa, jolloin hän työskenteli sairaalakalusteita valmistavassa Merivaarassa. Pääosan urastaan hän on tehnyt kansainvälisen viennin- ja myynnin parissa. Muovi hänelle tuli tutuksi Wipak Groupin steriilipakkausten vientimyynnissä ja ja muovikalvojen hankinnassa. Vesan inspiraation lähde on omat läheiset ja inspiroivat ihmiset. Kunnosta pitää huolta oma koira ympäri vuoden ja kesäisin golf-harrastus.

Kiinnostava ilmiö tällä hetkellä?
Aika kiinnostava ilmiö on somekuplat varsinkin koronan osalta. Osassa maailmassa elää esimerkiksi vahvasti käsitys, että kaikki on keksittyä. Verkkoviidakko onkin tietotulvan osalta kasvavissa määriin haasteellinen toimintaympäristö.

Tärkein viestisi muovista?
Muovi on oikein käytettynä ympäristöystävällinen valinta. Se mahdollistaa hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden, hygienian, viestinnän ja kaiken mitä hyvinvointiyhteiskunnissa tarvitaan.

Lue lisää:
Muoviyhdistys
Suomen Muotoilusäätiö

Säätiön kesätyöntekijöinä tulevaisuuden osaajia!

Suomen Muotoilusäätiön päätarkoituksena on edistää muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä ja auttaa yrityksiä ymmärtämään muotoilun mahdollisuudet. Toimimme aktiivisesti sillanrakentajina työelämän ja koulutuksen välissä. Tänä vuonna kolme yritystä pääsi mukaan muotoilun kokeiluprojekteihin, joiden toteutuksen säätiö koordinoi. Kesätyöntekijöiden rekrytointi toteutettiin yhteistyössä alan koulujen kanssa keväällä ja joukosta valikoitui kolme tulevaisuuden osaajaa osaksi Säätiön aktiivista toimintaa kesän ajaksi.

MUOTOILUIDENTITEETIN KASVUA JA LUOMISEN INTOA
Jokainen muotoiluprojekti on aina uniikki matka. Säätiön kautta on vuosien varrella toteutettu n. sata muotoilun kokeiluprojektia, joiden aiheet ja ratkaistavat ongelmat ovat vaihdelleet tilasuunnittelusta teolliseen muotoiluun ja mm. käyttökokemuksen muotoilusta tulevaisuuden ennakointiin. Ohjatussa projektissa muotoilun käyttäjäkokemus avautuu asiakasyrityksille järjestelmällisesti ja Säätiön koordinoinnin ja asiantuntijatuen avulla muotoilun opiskelijat saavat hyvät eväät loistamiseen vaativissakin kokonaisuuksissa. Silta työelämään -harjoitteluprojektit tukevat opiskelijoiden muotoiluidentiteetin kasvua ja antavat tarvittavia valmiuksia sekä kokemusta työelämään. Vastaavasti mukana olevat projektiyritykset pääsevät hyödyntämään tuoretta ajattelua oman tuotekehityksensä tueksi.


Sebastian Högnabba on pian Aalto Yliopiston maisterilinjalta valmistuva teollinen muotoilija (taiteen maisteri), jolla on aikaisempi diplomi-insinöörin tutkinto. Sebastian, tuttavallisemmin Seba on tekninen osaaja, jonka sydäntä lähellä on erityisesti konkreettisten tuotteiden suunnittelu. Hän sai juuri valmiiksi lopputyönsä maisterilinjalta, jonka aihe oli esteettinen tutkimus lasisista aurinkopaneeleista. Seban lempiväri on viininpunainen ja hän inspiroituu mahdollisimman erilaisista ympäristöistä.

Linnea Seeskari on kolmannen vuoden teollisen muotoilun opiskelija Metropolia AMKsta, joka viime vuonna oli vaihdossa arvostetussa Milanon muotoilukoulu NAVAssa. Hän odottaa Säätiön kesätyöstä paljon tiivistä projektityöskentelyä ja vahvaa kokemusta alasta. Linnean lempiväri on punainen, jonka lähtökohtana on lapsuusmuisto punaisista makeisista. Muotoilussa Linnean lähestymistapa on ongelman etsiminen ja sen ratkaiseminen. Hän usein tarkasteleekin elinympäristöään samasta lähtökohdasta ja löytää inspiraation juurikin ongelmakohtien ratkaisujen suunnittelusta.

Ida Gröndahl on kohta kolmannen vuoden sisustusarkkitehtuurin- ja kalustemuotoilun opiskelija LAB ammattikorkeakoulusta Lahdesta (Muotoiluinstituutti). Tampereelta kotoisin olevalla Idalla on aikaisempi tradenomin tutkinto pääaineenaan markkinointi. Idalla jokainen muotoiluprojekti lähtee käyttäjäkeskeisyydestä ja visuaalisesta ajattelusta. Hän odottaa kesältä inspiroivaa tiimityöskentelyä ja paljon uusia kokemuksia. Idan lempiväri on myös punainen, koska se on voimakas ja dynaaminen väri. Ida kertoo inspiroitumisen lähteekseen kaiken näkemänsä, kokemansa, tilat ja ihmiset. Hän kuitenkin itse saa ajatuksesta kiinni parhaiten rauhallisissa tiloissa, joissa on ajatuksilla tilaa virrata.
Muotoilun kokeiluprojektien lisäksi kesätyöntekijät pääsevät tutustumaan Muotoilusäätiön käytännön toimintaan monipuolisesti. Kesän aikana tullaan kuulemaan tulevaisuuden tekijöiden ajatuksia muotoilusta artikkelien muodossa ja he pääsevät suunnittelemaan tulevia tapahtumia.

Lue lisää muotoilun kokeiluprojekteista
Lue Säätiön artikkeleita
Katso säätiön toiminnan esittely





AALTOPAHVI ON EDELLEEN EKOLOGISIN PAKKAUSMATERIAALI -ER-PAHVITYÖ

Aaltopahvin pahinkin tulevaisuus on valoisa -kertoo ER Pahvityön toimitusjohtaja Heikki Erkamo. Muotoilusäätiö vieraili Lahtelaisen pakkausyrityksen luona keskustelemassa tämän päivän pakkausratkaisuista. ER Pahvityö on pahvipakkausten suunnitteluun, myyntiin ja valmistamiseen erikoistunut yritys, joka valmistaa kaikki pakkaukset kestävistä kotimaisista materiaaleista. Heiltä saa pieniäkin sarjoja ja erikoispakkausten mallikappaleita nopeasti. Yritys toimii Lahdessa ja Leppävirralla ja on tuore Muotoilusäätiön kumppanuusverkoston jäsen.


Yritykset ovat kokoajan tietoisempia pakkausvalinnoista ja pakkauksilta osataan jo vaatia ekologisuutta. Suomen pahviteollisuudesta n. puolet tulee Lahdesta. Synergiaetu olla materiaalin lähellä näkyy pienissä logistiikan hiilijalanjäljissä.


PAKKAUS ON TAE LAADUSTA JA VASTUULLISUUDESTA
Mitä tummempi pahvi, sitä vähemmän käsitelty ja tätä kautta ekologisempi. Yritysten valintojen ”läpinäkyvyys” on ajan henki ja siitä on tulossa uusi normi. Tuotteiden pakkaukset korostuvat kasvavassa verkkokauppamaailmassa ja usein hyvän ja myyvän tuotteen pakkausta ruvetaankin kunnolla miettimään vasta siinä vaiheessa kun se pitää lähettää. Heikki kannustaakin miettimään minkälaisen kuvan yrityksestä haluaa viestiä osana lähetettävää tuotetta? ER Pahvityön ydin osaamista on miettiä paras mahdollinen pakkausratkaisu vaativankin muotoisille tuotteille. Monet tunnetut suomalaiset valmistajat ovat vuosikymmeniä luottaneet osaavaan pakkauskumppaniin. Paikalle samaan aikaan sattui katsomaan uusia tuotepakkauksia Lahtelainen muotoilija-pioneeri Tapio Anttila. Tapio kertoi, että pitkän pakkausyhteistyön salaisuus onkin luottamus, sijainti ja kiven kova pakkausosaaminen. Tapio asustaa lähellä ja käykin usein keskustelemassa uusista pakkausratkaisuista.


Tapio Anttila katsasti paikan päällä uutta pakkausta RENKI naulakolle. Hän piti pakkauksen jämäkkyydestä, yksinkertaisuudesta ja käsiteltävyydestä. Tapio kuvailee, että vastuullisuutta on pitkäikäisyys, ajattomuus ja materiaali. Se kaikki on esineissäni luonnostaan, pakkauksia myöten. Tapion tuotteiden päämateriaali on puu. Pakkauksissa hän suosii mahdollisimman luonnollista pahvia.


LISÄÄ KÄYTTÄJÄYSTÄVÄLLISYYTTÄ JA BRÄNDIVIESTINTÄÄ
Heikki esittelee tuoreimpia tuotepakkauksia ja kertoo pakkaussuunnittelun tärkeimmistä vaiheista. Yleisin virhe mitä näkee on, että on suunniteltu kaunis pakkaus miettimättä sen kummemmin sen toimivuutta. Monesti myös ajatellaan valmiin, valmistuksesta jo löytyvän laatikkomallin tuovan kustannussäästöjä pakkauskuluihin vaikka itse pakkausvaiheessa kustannustehokkaampi pakkaajalle ja käyttäjäystävällisempi pakkauksen avaajalle voisikin olla räätälöity ratkaisu, johon saadaan samalla brändin vahva viesti mukaan. ER Pahvityön omilta nettisivuilta löytyy hyviä vinkkejä mihin pakkaussuunnittelussa kannattaa panostaa. Hyvä ja paljon käytetty lähestymistapa pakkaussuunnitteluun on myös toimittaa pakattava esine meille ja me sitten käytämme ammattiosaamistamme pakkauksen suunnitteluun. -Heikki jatkaa. On hyvä muistaa, että hienoa tuotetta on vaikea saada jälleenmyyntiin ellei pakkaus ole kunnossa. Loppuun asti mietitty pakkaus myös lisää tuotteen arvoa. Vastaavasti näkee myös tapauksia, joissa itse tuotteen tuotekehitykseen saatetaan nähdä valtavasti vaivaa, mutta pakkaukseen ei haluta panostaa.


Pahvista voidaan valmistaa lähes mitä vain järkevillä kustannuksilla. Heikki näkee yrityksensä nimenomaan ongelman ratkaisijana, jonka parasta markkinointia on oman tiimin ammattiosaaminen ja toimitusvarmuus. Tähtihetkiä on nimenomaan ne, kun saa palvella asiakasyritystä oivaltavilla erikoisratkaisuilla.


ER Pahvityö toimii monien suomalaisten tunnettujen valmistajien pakkauskumppanina. Pakkausyrityksen kasvu tulee asiakasyritysten kasvun myötä. Heikki toteaa, että tämä perinteinen ala on niin täynnä mahdollisuuksia ja hän odottaakin innolla uusia pakkausongelmia ratkaistavaksi.

LUE LISÄÄ:
ER Pahvityö
ER Pahvityön artikkelit
Suomen Muotoilusäätiö
Tapio Anttila

LISÄÄ MUOTOILUSÄÄTIÖN ARTIKKELEITA
Muotoilusäätiön artikkelit

MIKSI OIVALLUTTAMINEN JA TULEVAISUUSAJATTELU ON TÄRKEÄÄ YRITYKSILLE? -Toimisto2030

Haastattelussamme Silja Huttunen, Toimisto2030 omistaja ja perustaja, Oivalluttaja. Toimisto 2030 on kestävän tulevaisuuden – eli oivalluttamisen, tulevaisuusajattelun, palvelumuotoilun ja palautumisen asiantuntijayritys.

Siljalla on monipuolinen työtausta, valmistunut sosiaalipsykologiksi (VTM) ja hän on opiskellut palvelumuotoilua. Toimisto2030 visiossa avainsana on yhteiskehittäminen ja Silja tekee yhteistyötä eri yrittäjien kanssa toimeksiannosta riippuen. Tiimissä on mukana usein lisäksi muutamia erityisasiantuntijoita. Halusimme päästä syvemmälle yhteiskehittämisestä ja avata tätä uudenlaista, kestävän tulevaisuuden liiketoimintaa. Yrityksen nimi viittaa YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma 2030:een, joka määrittää suuntaviivat ja indikaattorit vastuullisuuden kehittämiseen.

Miksi jokaisen yrityksen tulisi harjoittaa tulevaisuusajattelua?
Koska maailma muuttuu koko ajan. Silja oli kommentoimassa Sitran Tulevaisuustaajuus -konseptin kehitystyötä sosiaalipsykologian näkökulmasta ja hän on kouluttautunut menetelmän valmentajaksi itsekin. Menetelmässä referoidaan Fred Polakia: ihmiskunnan menestystä mittaa se onko tulevaisuususkoa; sekä Margaret Meadia: jokaisella pienelläkin, sitoutuneella yhteisöllä on mahdollisuus muuttaa maailmaa.

Silja on ohjannut menestyksekkäästi erilaisia työpajoja ja koulutuksia vuodesta 2008 lähtien. Hän on omien sanojensa mukaan oppinut kantapään ja kokemuksen kautta innostamaan ja haastamaan ihmisiä ajattelemaan, sekä tavoitteelliseen yhteistyöhön. ”Kyllähän se onnistuu, mutta tämä tulevaisuusajattelu ja Tulevaisuustaajuus ovat sellaisia konsepteja, jotka saavat niihin osallistuvien ihmisten silmät poikkeuksetta hymyilemään.”-Silja korostaa. Se on ollut pandemia-aikana jotenkin erityistä herkkua – ja välttämätöntä, tulevaisuususko, globaalien haasteiden äärellä. -Hän jatkaa.


”Tulevaisuusajattelu ja Tulevaisuustaajuus ovat sellaisia konsepteja, jotka saavat niihin osallistuvien ihmisten silmät poikkeuksetta hymyilemään. Tarvitsemme tulevaisuususkoa kestävän kehityksen keskinäisriippuvaisten tavoitteiden ja haasteiden äärellä”

Oivalluttaja Silja Huttunen 2021

Kutsut itseäsi oivalluttajaksi. Mikä on oivalluttaja mihin häntä tarvitaan?
Liian usein vakiintuneissa – tai liian kovatahtisissa – organisaatioissa ihmiset ovat oppineet ajattelemaan etteivät he voi vaikuttaa asioihin. Että mikään ei kuitenkaan muutu, tai päättävän ihmisen mielipide ei koskaan muutu, tai oma osaaminen ei riitä, tai tämä ei kuulu minulle. Kuinka sitten voisimme vaikuttaa tulevaisuuden suuntaan?

Organisaatioiden joustavuus, eli se muutoskyvykkyys jota tässä ajassa tarvitaan, perustuu siihen millaista yhteistyötä sen sisällä ja yhdessä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa voidaan tehdä. Jos minä oivalluttajana saan ihmisen oivaltamaan missä hän itse on hyvä, missä hän voi kehittyä ja miten auttaa muita, on yhteistyö mennyt valtavasti eteenpäin. Sen takia tykkään tehdä työtä valmentajana ja fasilitoijana – eli oivalluttajana – se on tässä parasta.


Siljan toimiston avainsana on yhteiskehittäminen. Oivalluttajana hän auttaa ihmisiä oivaltamaan missä on hyvä, missä voi kehittyä ja miten voi auttaa muita.


Miten käytät palvelumuotoilua työssäsi?
Joka päivä, koko ajan. Oli kyse sitten myynnistä, konseptoinnista tai markkinan tutkimisesta; sekä tietysti asiakkaalle tuotettava palvelu pohjautuu palvelumuotoilun prosessiin. 

Siljalle palvelumuotoilu on ajattelutapa: että tehdään asioita asiakaslähtöisesti ja perustellusti tunnistettuun haasteeseen. Tähän on vahvat juuret perheeltä – vanhemmat jotka tekivät arvopohjaista ihmisläheistä työtä – sekä oma työtausta yhteiskunta-alalta. Olen pohjimmiltani innostuja, ja innostus tarttuu. Se luo hyvän pohjan yhteiskehittämiselle. Agenda 2030 toimeenpano edellyttää laajempaa yhteistyötä eri toimialojen ja toimijoiden välillä kuin koskaan ennen. Sille me halutaan luoda yrityksessäni edellytyksiä -Silja kuvailee.


Mitä palautumisvalmentaja tekee?
Jatkuva muutoshan on väsyttävää. Kyllä sen tietää itsekin, kun innostuu usein ja vieläpä innostaa muita, miten väsynyt helposti sellaisen työpäivän jälkeen on. Pitkissä muutosprojekteissa on riski, että tapahtuu nuupahtaminen juuri, kun asiat pitäisi viedä maaliin. Tai että uudistukset viedään maaliin, ja sitten on riski palata vanhoihin toimintamalleihin ja rutiineihin, koska ihmisiä väsyttää omaksua uutta. Se on luonnollista, mutta silloin uudistukset jäävät jalkoihin ja tehty työ valuu hukkaan.

Jatkuva muutos – jota työelämä nyt on – on kognitiivisesti tosi haastavaa ja ja väsymys kaventaa näkökenttää, eli sitä mitä asioita pitää mahdollisena. Kouluttaudun paraikaa palautumisvalmentajaksi ja sen myötä pystyn antamaan asiakkaille sellaisia työkaluja, joilla omaa palautumista pystyy edistämään. Aivoille huoltoa. Sitten jaksaa taas tiedostaa nykytilan haasteet, katsoa tulevaisuuteen ja toimia. Kognitiivinen palautuminen eli kokemus siitä, ettei ole jatkuvan paineen alla, kyky pysähtyä, auttaa ottamaan vastaan nykytilan sellaisena kun se on. Jos on kuormittunut ja välttelee kaikkea kuormittavaa uutta infoa, on hirveä kiire tai on hirveästi tehtävää käy helposti niin, että päivittäiset valinnat suurista valinnoista puhumattakaan eivät ole hyviä ja harkittuja. Tässä viittaan jo kestävän kehityksen mukaisiin valintoihin. Toki palautumisvaje kuormittaa kaikkia elämän osa-alueita.

Palautumisvalmentaja siis antaa oivalluksia tunnistaa omaa jaksamista, kehittää omaa työympäristöä vähemmän kuormittavaksi ja ohjaa palautumisvalmennuksia, jotta jokainen saa kokemuksen siitä mitä kognitiivinen palautuminen on. Minun visio on, että jokaiseen Toimisto2030 valmennukseen tai kehittämisprosessiin tulevaisuudessa tulee sisältymään ohjattua palautumista.


”Palautumisvalmentaja antaa oivalluksia tunnistaa omaa jaksamista, kehittää omaa työympäristöä vähemmän kuormittavaksi ja ohjaa palautumisvalmennuksia”

Mitä ovat käyttäytymisen muutoksen esteet/harhaluulot?
Sosiaalipsykologiassa on tiettyjä työkaluja joiden avulla ihminen voi itse vaikuttaa omien asenteidensa ja käyttäytymisensä muutokseen, mutta ihan perustasollahan muutos lähtee tiedostamisesta. Esimerkiksi ilmastonmuutos on niin järisyttävä ja vaikeasti hahmotettava ilmiö että siinä on paljon esteitä ymmärtää miten tämä koskettaa minua tai että minä voin vaikuttaa tähän itse. YK:n toimintaohjelma Agenda 2030 määrittelee selkeät suuntaviivat kestävälle kehitykselle, ja 2030 on jo aika pian. Uskon, että kyky hahmottaa ilmaston tila, tietoisuus omista valinnoista ja taito yhteiskehittää ratkaisuja ovat välttämättömiä kestävää tulevaisuutta varten.

Tulevaisuusorientoitunut yhteiskehittäminen joka mahdollistaa eri näkökulmien huomioimisen, edistää myös pystyvyyden tunnetta: muutos on mahdollinen ja minä yhdessä muiden kanssa voin vaikuttaa siihen.

Siljan vinkkejä arkisiin harjoituksiin, joilla saadaan uudesta innostuksesta/ajatuksesta kiinni työpaikalla.
Kävele eri reittiä töihin kuin tavallisesti. Pidä taukoja, myös mediataukoja ja käy ruokatauolla luonnossa jos mahdollista.
Kysy näkökulmaa vastaasi tulevaan haasteeseen joltain muulta kuin tavanomaisesti kysyisit. Uuden haasteen edessä, älä pyri heti löytämään ratkaisua. Anna jonkun toisen alan asiantuntijan sanottaa haaste kuten hän sen näkee ja kuinka lähtisi haastetta ratkomaan. Näin saat uusia etenemisen polkuja vaihteluksi totuttuihin ratkaisumalleihin.
Lue artikkeli lehdestä, jota et tavallisesti lue, paikassa, jossa et tavallisesti istu. Keskustele siitä ihmisten kanssa, jonka kanssa et tavallisesti keskustele. Kysy näkökulmaa ja keskity kuuntelemaan.
-Hyödynnä palavereissa visuaalisia kortteja joiden avulla eri ihmiset voi ilmaista itseään vähän uudella tavalla, tuoda vahvuuksiaan ja osaamistaan hieman uudesta tulokulmasta esiin. Istukaa eri järjestyksessä kuin tavallisesti ja vaihtakaa välillä puheenjohtajaa.


Edellä mainituilla keinoilla, hyvin arkisesti ja ihan maksutta, annat aivoillesi viestin: ei mennä oikoreittiä päätelmiin vaan katsotaan asiaa laajemmalta. Ollaan uteliaita tulevaisuuden mahdollisuuksille. Jos et ole vielä lukenut David Attenboroughin kirjaa Yksi elämä, yksi planeetta, lue ihmeessä. Siitä jos mistä saa motivaatiota vaikuttaa tulevaisuuden suuntaan. – Silja Huttunen.


Käytännön yritysesimerkkejä töistäsi?
Yritysten kanssa työskennellessä lähdetään yleensä liikkeelle arvojen tunnistamisesta ja sanottamisesta, joiden pohjalta voi määritellä sisäisesti yhteiset tavoitteet, tavoiteltavat asiakasryhmät ja keskeiset konseptit. Se, että henkilöstö osallistetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, lisää huimasti työskentelyn vaikuttavuutta. Tähän liittyy läheisesti myös Toimisto2030 missio auttaa yrityksiä asemoimaan toimintansa tunnistettu arvopohja ja toimintamallit kestävän kehityksen eli Agenda2030 tavoitteisiin ja indikaattoreihin.

Useimmiten minulta tilataan palvelumuotoilua tai fasilitointia uusien verkostojen rakentamiseen. Eri organisaatioiden välinen yhteistyö ei ole oikein lähtenyt liikkeelle tai eri osapuolet eivät oikein tiedä miten yhdistää osaamisensa ja tavoitteensa. Silloin aloitan keräämällä asiakasymmärrystä eri osapuolista tai toimijoista: mikä yhteinen motivaatio heitä yhdistää yhteiseen työskentelyyn. Toisinaan sitä ei löydy ja sekin on hyvä löydös, jonka myötä vältetään turhaa ajankäyttöä jatkossa. Tulevaisuus- ja Agenda2030 -työskentely verkostoissa tuo aivan uuden ulottuvuuden: riittävän kaukana tulevaisuudessa siintävätkin yhteiset tavoitteet, joihin halutaan yhdessä vaikuttaa.


Toimisto2030 myös valmentaa palvelumuotoilua ja tulevaisuusajattelua. Oivalluttaa. Sehän on kestävintä muutosta kun oivallukset tapahtuu organisaation omien jäsenten tai asiakkaiden kanssa.


Mistä itse innostut/saat inspiraatiota?
Avantouinti, avarat maisemat, päälläseisominen ja musiikki. Noh parhaita opettajia ovat tietystikin lapseni. Heillä on niin ihmeellinen tapa sanottaa tarkkanäköisesti maailmaa ja tehdä sellaisia ei-oletettuja päätelmiä ympäristöstä, että siinä jää heti kiinni, jos ajattelee kaavamaisesi. Yhteiskehittäminen. Onnekseni yritystä rakentaa joukko ihmisiä, jotka haluaa tehdä yhteistyötä, ja joiden kanssa ollaan sopivasti erilaisia. Sekä laaja verkosto eri alan osaajia. Hetken keskustelun myötä on ajatukset on kertaalleen myllätty uuteen asentoon ja tekemisen ydin on taas kirkastunut.

Webinaarit ja asiantutijablogit sopivina välipaloina. Eri aikakausia yhdistelevät romaanit. Ne tuovat perspektiiviä globaaleihin kriiseihin, ihmisten käyttäytymisen esteisiin ja mahdollisuuksiin. Meditointi, ystävät ja nauru.


Kiinnostava ilmiö tällä hetkellä?
Kiinnostava ilmiö on tällä hetkellä uusi eurooppalainen bauhaus. Yhteiskehittämisen tapahtumia virtuaalisesti ympäri Eurooppaa järjestetään juuri nyt: millä tavalla teemme kestävää huomista joka on kaikille saavutettava. Ota Linkedinissä seurantaan Satu Miettinen, Päivi Tahkokallio tai Jyri Wuorisalo, tai itse Ursula van der Leyen.

Toimisto 2030 on tuore Suomen Muotoilusäätiön kumppanuusverkoton jäsen. LUE LISÄÄ SÄÄTIÖN YRITYSKUMPPANUUSVERKOSTOSTA


Muotoilija, ehdota tulevaisuuden päiväkotikalusteita SISUWOODille!

Juvalainen Sisuwood on julkitilojen projektikalustuksen erikoisvalmistaja, joka kehittelee juuri omia tuotesarjoja tulevaisuuden toimitila tarpeisiin. Kehiteltävät omat tuotteet tukevat yrityksen vahvaa osaamista projektivalmistuksesta. Yrityksen kattava referenssilista kertoo, että asiakkaina ovat päiväkodit, kirjastot, terveydenhuolto, kulttuuritalot, toimistot, virastot ja mm. palvelutalot. Muotoilusäätiön tuore kumppanuusverkoston jäsen haluaa kiinnittää erityistä huomiota tulevaisuuden koulu- ja päiväkotikalusteiden miettimiseen. Haastattelussa Sisuwoodin toimitusjohtaja Risto Solaranta sekä markkinointi- ja myyntijohtaja Juha Kontio.


Sisuwood on erikoistunut erityyppisistä levyistä, massiivipuusta, komposiitista, lasista ja metallista valmistettuihin julkitilojen kiintokalusteisiin. Oman tuotannon ja yhteistyöverkoston taipuvuuden ansiosta pystytään toteuttamaan erikoisratkaisuja laajalla rintamalla.


MISTÄ INNOSTUTTE?
Juha pitää erityyppisten toimitilojen naulakoita ja säilytyskalusteita mielenkiintoisina ja Risto innostuu virastojen, hotellien- ja baarien tiskeistä ym. kalusteista. Molemmat näkevät erityisesti kotimaisessa laadukkaassa vanerissa paljon tuotekehityksellisiä mahdollisuuksia.


TUORETTA MUOTOILUYHTEISTYÖTÄ JA NOPEAA TUOTEKEHITYSTÄ
Omat tuotantotilat mahdollistavat ideoiden nopean testauksen ja pikaisen kehittelyn. Uusia tuotteita halutaan markkinoille pikaisella aikataululla ja Sisuwood haluaakin kannustaa muotoilijoita aktiiviseen omien tuoteideoiden esilletuontiin. Tuotekehitysyhteistyön merkitystä ei voi korostaa liikaa. Mikäli valmis tuoteidea palvelee Sisuwoodin toiveita pääsee tuoteideat suoraan protovaiheeseen ja sopimukset saadaan aikaiseksi nopeasti. Sisuwood kokeilee muotoilun käyttöä myös Suomen Muotoilusäätiön koordinoimien kesäprojektien kautta. Projektit ovat alan opiskelijoille tärkeä silta työelämään ja yrityksille kustannustehokas tapa päästä kokeilemaan ohjatusti muotoilun mahdollisuuksia.

ONKO SINULLA VALMIS TUOTEIDEA PUISIIN, TULEVAISUUDEN PÄIVÄKOTIKALUSTEISIIN?
Voit lähettää ideasi suoraan Ristolle ja Juhalle sähköpostilla.
risto.solaranta@sisuwood.fi ja juha.kontio@sisuwood.fi

LUE LISÄÄ:
Sisuwood
Suomen Muotoilusäätiö
Muotoilusäätiön kumppanuusverkosto

EDELLÄKÄVIJÄT TUKEVAT MUOTOILUA -Muotoilusäätiön kumppanuusverkosto tärkeällä asialla

Miksi muotoilun käytön edistäminen on tärkeää suomalaisille yrityksille?
Muotoilu kietoutuu konkreettisesti liiketoiminnan kehityksen ytimeen. Sen avulla voidaan saavuttaa merkittävää kilpailuetua tuotteille, palveluille ja yrityksen sisäiselle toiminnalle toimialasta riippumatta. Suomen Muotoilusäätiö on yli 10 vuoden ajan tehnyt muotoilun edistämistyötä. Toiminnan mahdollistaa Säätiön perustajat ja tukijat.

Säätiön arvostettuun kumppanuusverkostoon liittyneet yritykset ovat edelläkävijöitä muotoilun käytön edistämisessä. He tukevat Säätiön tärkeää muotoilun edistämistyötä ja ovat samalla näköalapaikalla muotoilun kehityskentässä. Poimimme tuoreimmilta kumppaneiltamme tärkeitä kysymyksiä peilattavaksi lukijoiden omaan liiketoimintaan.

wiitta

ONKO TARINASI ESILLÄ TUOTTEISSASI? WIITTA OYn Wille Viittanen jakaa yritysartikkelissa mm. oman yrityksensä logon syntytarinan.

OSAATKO PAINOTTAA YDINOSAAMISTASI? SYDÄNPUUn Markus Palola hyödyntää puuasiantuntijuuttaan erityisprojekteissa. Lue lisää.

OVATKO TUOTTEESI AJANKOHTAISIA? Harva yritys voi jäädä tuleen makaamaan. LUMI MEDICAL iski ajankohtaiseen markkinarakoon laadukkaasti. Lue lisää.

Iiro Jussila

ONKO STRATEGIASI AJAN TASALLA? SKILLMOTORn asiantuntija Iiro Jussila antaa vinkkejä stategian muotoiluun ja muistuttaa yrityksiä hakemaan aktiivisesti apua kehityksen tueksi. Lue lisää.

Janne Leinonen

USKALLATKO TEHDÄ ROHKEITA VALINTOJA? VIP CRUISEn kapteeni Janne Leinonen otti rohkean kehitysaskeleen ja jakaa kokemuksiaan artikkelissa.

Yritysten menestymiseen vaikuttaa monta tekijää. Muotoilusäätiö haluaa omalla tekemisellään edesauttaa yritysten kilpailukyvyn kasvua toimimalla yrityskentässä mm. seuraavasti.
-Aktivoimalla käyttäjälähtöistä tuotekehitystä eri toimialoilla
-Kasvattamalla muotoiluymmärrystä yritysten menestymisen tueksi
-Auttamalla oikeanlaisen muotoiluavun löytymisessä
-Jakamalla tutkimustietoa alaa eteenpäin vievistä aiheista
-Yhdistämällä verkostoa muotoilun ostajista ja tarjoajista
-Koordinoimalla räätälöityjä muotoilun kokeiluprojekteja oppilastöinä.

Haluatko kuulla lisää toiminnasta ja kumppanuusverkostosta?
Tavoitat Säätiön kehityspäällikön Heli Pöyryn puhelimitse 040 157 0049 ja sähköpostilla heli.poyry@designfoundation.fi

Kumppanuusverkosto yrityksille
Autamme löytämään oikeanlaista muotoiluapua alati muuttuviin kehitystarpeisiin. Saat henkilökohtaisen muotoilun yhteyshenkilön säätiöstämme. Kumppanina pääset näkyväksi osaksi verkostoamme, jossa jaamme muotoiluymmärrystä, inspiraatiota ja verkoston voimaa. Matalan kynnyksen tukimaksu määrittyy yrityksen liikevaihdon mukaan alkaen 120€/v.

Kumppanuusverkosto yksityishenkilöille
Voit tukea säätiön toimintaa ja olla mukana verkostossamme liittymällä tukijaksemme. Tukemalla meitä saat tuoreimmat tapahtumamme, artikkelimme ja muotoilun ilmiöt jäsenkirjeenä sähköpostiisi.
support-maksu alkaen 60€/v

Tue muotoilun käyttöä kanssamme!

Lue lisää
Suomen Muotoilusäätiö


Metalli taipuu uusiin muotoihin -Konttienkin kysyntä nousussa

Kävimme haastattelemassa metalli- ja teräsrakenteiden asiantuntijayritystä A. Reposta Joutsassa, joka tarjoaa monipuolisia putkilaserpalveluja ja sopimusalihankintaa kaikenlaisiin metallitarpeisiin. Toimitusjohtaja Jari Reponen luottaa pitkäjänteiseen tekemiseen, jossa pääroolissa ovat vaativatkin asiakastarpeet. Yritys on toiminut metallituotteiden parissa vuodesta 1978.

Jari Reponen esittelee yrityksensä laajoja toimitiloja. Vierailun aikana tuotannossa oli mm. julkinen tilataideteos, merikontteja ja talorakenteita.

KONTTIEN UUDET KÄYTTÖTARKOITUKSET
Jari kertoo konttien kysynnän laajentuneen lähiaikoina monille eri sektoreille. Suosituin konttimateriaali on musta teräs. Konteista tehdään mm. hotellihuoneita, kahviloita, pop-up baareja, katsastusasemia ja mitä tahansa helposti asiakkaiden lähelle toimitettavia palveluja. Kontti on helppo kuljettaa ja siirtää sekä helppo modifioida vaihtuviin tarpeisiin. Osa konteista rakennetaan alusta asti pitkästä teräksestä ja osa modifioidaan merikonteista. Mistä tietää kannattaako valita projektiin merikontti vai rakentaa alusta asti uusi kontti? Jari vinkkaa, että tarpeesta riippuen kierrätettävän merikontin modifiointi voi tulla paljon isommaksi ja kalliimmaksi projektiksi, kun suoraan tarpeisiin suunniteltu kontin valmistaminen. Tässäkin asiassa hyvä suunnittelu on kaiken pohjana.

Takana valmistuvassa villaelementtikontissa on eristykset, kuten omakotitaloissa.


PUTKILASER MAHDOLLISTAA ERIKOISMUOTOJEN TOTEUTUKSEN
Nykyään visualisoidaan mitä erikoisempia- ja kunnianhimoisempia muotoja osaksi näyttäviä rakennelmia. Erikoismuotojen toteutus on helpottunut valtavasti modernin putkilasertekniikan avulla. Jari kertoo, ettei vielä ole tullut vastaan projektia jota ei oltaisi pystytty toteuttamaan.

Tämä protomalli on A. Reposen omaa tuotantoa ja taivutettu putkilaserilla yhdestä kappaleesta. Tekniikka säästää oleellisesti tuotteen kokonaisvalmistusaikaa ja työvaiheita.

Kaikenlaiset taivutustyöt ovat sopimusvalmistuksen ydinpalveluita. Putkien taivutus onnistuu kädenkäänteessä modernilla tekniikalla.

Tämä kiertyvä metallinen taideteos on valmistumassa Juvalle.

KIINNOSTAVA ILMIÖ MUOTOILUSSA JUURI NYT?
Jari kuvailee huomanneensa tuotemuotoilun vahvan esilletulon teollisuusfirmoissa viimeisen 10 vuoden aikana. Omassa toiminnassa A.Reponen Oy on miettinyt lähiaikoina omaa tuoteperhettä ja tuotantoprosessien tehostamista. ”Nämä voisivat tuottaa lisäarvoa toisilleen sopimusvalmistuksen tuotannon välien täyttämisellä.” -Jari pohtii.

LUE LISÄÄ:
A. Reponen Oy
Suomen Muotoilusäätiö

MIKSI MUOVIA TARVITAAN NYT JA TULEVAISUUDESSA- Vahvaa tuotekehitystä Wiitta Oy:llä

Samalla tavalla, kuin sähköautot kehitettiin jo 100-vuotta sitten, on nyt menossa biomuovien uusi kehityskausi. Wiitta Oy Heinolassa on vihreän tulevaisuuden kumppani tärkeissä muovisissa käyttötavaroissa. Vierailimme tehtaalla energisen toimitusjohtajan Wille Viittasen vieraana keskustelemassa muovin tulevaisuudesta ja tuotekehityksestä. Suomen Muotoilusäätiö on ollut mukana koordinoimassa yritykselle muotoilun tykättyjä opiskelijaprojekteja.

Wille kertoo perinteisen ”lihalaatikon” olevan ehkä yksi tunnetuimmista tuotteista. Vuosia käytössä kiertävä ja kestävä käyttötuote tukee kestäviä arvoja tuotteen pitkän elinkaaren myötä. Näin säästetään myös ilmastoamme tuotannon hiilidioksidipäästöissä.

KIERRÄTYSMUOVI JA PUUN MAHDOLLISUUDET MUOVITUOTTEISSA
Wiitta on aina käyttänyt tuotannossaan kierrätysmuovia. Kierrätysmuovia on arviolta 20% vuotuisesta kulutuksesta. Wiitta on aktiivisesti mukana monissa materiaalikehitystyöpajoissa. 10-15 vuoden aikana materiaaleissa on tapahtunut valtavia edistysaskelia. Nyt tapahtuu paljon puu- ja muiden luonnonkuitujen kehityksessä. Tosin biohajoavuus ja muovituotteiden kestävyys/pitkä käyttöikä ovat vielä toistaiseksi huono yhtälö esimerkiksi puhuttaessa viemäriputkista ja muista vuosikymmenten kovaa käyttöä vaativista tuotteista. Hän korostaakin oikein valitun materiaalin käyttöä tuotekohtaisessa kehityksessä. Yritys valmistaa alihankintana melkein mitä tahansa muovista ruiskuvalutekniikalla.

Kotimainen tuote säästää tuontikuljetuksesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Viemäriverkostojen kulmayhde on yksi modernin talotekniikan perustuotteita. Monikohan rakennustyömaalla ajattelee, että hienoa, tämäkin on kotimainen.

UUSIA AJATUKSIA MUOTOILUN OPISKELIJAPROJEKTEISTA
Wille kertoo kokemuksistaan Muotoilusäätiön kanssa toteutetuissa opiskelijaprojekteissa. Hän pitää tärkeänä kasvanutta ymmärrystään muotoilun moninaisiin mahdollisuuksiin ja arvostaa nuorten erilaista ajatuksen juoksua. On tärkeää antaa tilaa uusille tulokulmille ja ideoille. Monesti muotoilijoilla on taito nähdä asioita uusista kuvakulmista. -Wille kuvailee. Hän kannustaa yrityksiä muotoilun käyttöön. Suomen Muotoilusäätiön koordinoimat opiskelijaprojektit ovat yksi helposti lähestyttävä tapa kokeilla muotoilun käyttöä.

WILLEN VINKIT TUOTEKEHITYKSEEN
1. Oikea materiaali oikeaan paikkaan.
2. Hyväksy – Ja hae uusia näkemyksiä yrityksen ulkopuolelta
3. Muista, että Suomessa voidaan toteuttaa asioita kilpailukykyisesti ja esimerkiksi muovialalla lähes kaikkea pystytään valmistamaan kotimaisesti.

Leipomolaatikoiden tarina on jatkunut jo yli 30 vuotta. Kuinkahan monta kertakäyttölaatikkoa on säästetty käyttämällä kestävää ja kierrätettävää pakkausmuotoa?

Wiitan vihreä sydänlogo sai alkunsa yrittäjän insinööriopiskeluajalta. Wille muistaa, kuinka opettaja oli piirtänyt sydämen taululle kurssin alussa ja kuvaillut, kuinka kaikki tekeminen lähtee sydämestä. Tämä lause jäi Willelle mieleen. Sydämeen on kuvattu Wiitan ydintuotteet ja tunnus kertautuu tuotteiden pakkauslaatikoissa.

Lue lisää:
Wiitta
Suomen Muotoilusäätiö

Kiinnostavia yritysartikkeleita muotoilun ystäville

Suomen Muotoilusäätiö työskentelee muotoilun edistämisen parissa. Olemme pitkin syksyä vierailleet yrityskentässä haastattelemassa yrityksiä muotoilun käytöstä, tuotekehityksestä ja ajankohtaisista asioista. Hienoa on ollut huomata, että yleisestä tilanteesta huolimatta monissa yrityksissä on tuotekehitys vauhdissa ja suuria hankkeita menossa. Kurkista koosteeseemme ja tutustu viimeisimpiin artikkeleihimme. Inspiroivia lukuhetkiä ja tunnelmallista joulun odotusta!

Lue vanhempia artikkeleita

Suomen Muotoilusäätiö ja Design Union -Yhdessä edistämässä muotoilun käyttöä yrityksissä

Suomen Muotoilusäätiön yhteistyökumppani Design Union rakentaa tulevaisuutta, jossa muotoiluosaamisen avulla luodaan yhä parempia tuotteita ja palveluita, ja jossa muotoiluajattelu johtaa yhä useamman yrityksen ja organisaation toimintaa. Muotoilusäätiöllä ja Design Unionilla kohtaa yhteiset tavoitteet, muotoilun hyötyjen selkeä avaaminen kaikille yrittäjille ja yrityksille sekä yritysten kanssa toimiville organisaatioille.

Muotoilusäätiön asiantuntijat ovat olleet luennoimassa Design Unionin yritystilaisuuksissa ja yhteistä muotoilun edistämistyötä on tarkoitus laajentaa tulevaisuudessa.

Kuvassa Marika Linna, Design Unionin Arvonlisää muotoilusta -hankkeen päällikkö ja Aino Määttä, Muotoilusäätiön asiamies, Sinituotteen varatoimitusjohtaja. Aino oli kesäkuussa luennoimassa Jyväskylässä -Kilpailuetua Muotoilusta tapahtumassa kestävän brändin rakentamisesta pitkäjänteisellä työllä.

Haastattelimme Design Unionin toiminnanjohtajaa Eija Tanninen-Komulaista. Eija johtaa Kuopiosta käsin Design Unionin laajaa toimintaa.

Mistä Design Unionin toiminta lähti liikkeelle?

Design Unionin taustaorganisaatio on Kuopion Rouvasväenyhdistys, jolle yrittäjyyden tukeminen käsityön ja muotoilun keinoin on ollut keskeinen missio koko yhdistyksen 160 vuoden olemassaolon ajan. Muotoilun edistämistyötä Design Unionissa on tehty vuodesta 2016 lähtien.

”Aika oli mielestämme otollinen tuoda muotoiluajattelun hyödyt liiketoiminnassa yritysten tietoon. Aloitimme pienellä kehityshankkeella ensin Kuopiossa. Kokemukset ja palaute yrityksistä pilotistamme oli erittäin hyvä ja vahvisti, että Design Union toiminta on tarpeellista ja hyödyllistä yrityksille. ” Eija kuvailee toiminnan alkuvaiheita.

Design Unionin toiminnanjohtaja Eija Tanninen-Komulainen on seurannut uransa aikana muotoilua monesta eri näkökulmasta. Eija on taidehistorioitsija, jolle muotoilu ”kolahti” hänen toimiessaan 80-luvulla Alvar Aalto -museon lehtorina Jyväskylässä.

Eija, Mikä on mielestäsi kiinnostava ilmiö muotoilussa tällä hetkellä?

”Mielestäni todella hyvä ja kiinnostava ajatus on, että muotoiluajattelusta on tulossa ns. kansalaisvelvollisuus. Kaikki ihmiset tarvitsevat muotoiluajattelua. Tulevaisuudessa riittää haasteita ja muotoiluajattelu on loistava keino ratkaista haasteita ja rakentaa parempaa maailmaa.”

Mitkä ovat Design Unionin ydinpalvelut? 

  1. VALMENNUS: 6 kk mittaisia valmennus muotoilun hyödyistä liiketoiminnassa ja sen kehittämisessä. Yhteistyössä businessmuotoilutoimisto Branden kanssa.
  2. INSPIRAATIO-LUENTOJA: huippuasiantuntijoiden Inspiraatio -luentoja muotoilun käytöstä erilaisissa yrityksissä
  3. DIGITAALINEN TYÖKALUPAKKI: kauttamme on saatavissa muotoilun digitaalinen työkalupakki, jonka avulla yritykset voivat testata itsenäisesti eri muotoilun keinojen soveltuvuutta yrityksen kehittämisessä muotoilun keinoin.
  4. HANKEVALMENNUS: Autamme yrityksiä muotoilulähtöisten kehityshankkeiden kirjoittamisessa.
  5. MUOTOILIJAVERKOSTO: Design Unionilla on useiden kymmenien muotoilijoiden verkosto.  Välitämme yrityksille heidän kehitystarpeeseensa sopivat muotoilijat. Johdamme nämä muotoiluprosessit.
Kurkkaa esimerkkicase muotoilulähtöisen palveluliiketoiminnan kehityksestä.

Design Union toimii tällä hetkellä Kuopiossa, Jyväskylässä, Joensuussa, Iisalmessa, Varkaudessa, Mikkelissä, Pieksämäellä, Savonlinnassa, Viitasaarella, Keuruulla, Jämsässä, Saarijärvellä ja Äänekoskella.

Millaisia terveisiä lähetätte muotoilun käyttöä suunnitteleville yrityksille?

Muotoilu on kilpailuetu. Rohkeasti kannattaa kokeilla mitä hyötyä muotoilusta on yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä. Usein muotoilun hyödyntäminen on erittäin kustannustehokasta ja sen avulla saadaan isoja parannuksia. Muotoiluajattelu hyödyntäminen yritysten liiketoiminnassa on nyt ja tulevaisuudessa todella tärkeää.

Mikä mielestänne on suurin syy miksi yritys ei hyödynnä muotoilua liiketoiminnassaan?

Muotoilua ja sen hyötyjä liiketoiminnan kehittämisessä ei ymmärretä vielä riittävästi. Muotoilun ostaminen saattaa olla haastavaa, koska siihen ei olla vielä totuttu. Design Union on syntynyt nimenomaan olemaan näissä asioissa yritysten apuna.

Valmennukset ja inspiraatioluennot ovat suosittuja tuotteita Design Unionilla. Kuvassa luentoa pitämässä KONE WORX:in johtaja ja Suomen Muotoilusäätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Tiainen.

LUE LISÄÄ:
Suomen Muotoilusäätiön verkkosivut
Design Unionin verkkosivut
Design Unionin videoita

Kiinnostavia artikkeleita muotoilun ystäville

Suomen Muotoilusäätiö on kesäkuusta alkaen julkaissut kerran viikossa teema-artikkelin muotoilun ystäville. Artikkeleissa esitellään mielenkiintoisia muotoilucaseja, Säätiön toimintaa, perustajia, alan tekijöitä, ilmiöitä, tapahtumia ja yhteistyöyrityksiä. ”Haluamme, että muotoiluartikkelimme ovat kaikkien saatavilla ja toivomme, että ne inspiroivat yrityksiä hyödyntämään muotoilua sekä lisäävät tietoisuutta muotoilun moninaisesta kentästä” kertoo Säätiön kehityspäällikkö Heli Pöyry.

Ornamon (muotoilualan asiantuntijajärjestö) julkaiseman muotoilualan suhdannekatsauksen 2020 mukaan EU:n tasolla muotoilu on aineettomaan talouteen perustuvan viennin kärjessä. ”Muotoilu on laajentunut palveluiden tuottamiseen ja strategiseen suunnitteluun, ja se tuottaa näin useille muille vientialoille lisäarvoa”, kertoo Asta Boman-Björkell, joka vastaa Ornamossa mm. muotoilualan tutkimuksesta.

Suomen Muotoilusäätiön yksi kärkitavoitteista on auttaa lisäämään suomalaisten yritysten kilpailukykyä muotoilun avulla. Yksi tärkeimmistä askeleista tavoitetta kohti on nostaa esille käytännön esimerkkejä ja vertaistarinoita muotoilun käytön hyödyistä.

Ohessa julkaistut artikkelit uusimmasta vanhimpaan. Mukavia ja inspiroivia lukuhetkiä!

















Haluatko kuulla lisää Säätiön yritysyhteistyömahdollisuuksista? Voit liittyä yrityskumppanuusverkostoon, toteuttaa kauttamme muotoilun kokeiluprojekteita, saada apua oikeanlaisen muotoiluavun löytymiseen ja tehdä hyvää lahjoittamalla taloudellista tukea toiminnallamme.
Lisätietoja +358 (0) 40 157 0049 ja email: heli.poyry(at)designfoundation.fi

Muotoilusäätiön Juhlaseminaarissa 20.1.2022 KOET LIVENÄ Suomen kärkitekijöiden muotoiluajattelua!

Suomen Muotoilusäätiö juhlii 10-vuotista taivaltaan järjestämällä muotoilun kärkitapahtuman Lahden Hiihtomuseossa torstaina 20.1.2021. klo 11.30-17.00. Juhlaseminaarissa halutaan tuoda esille muotoilun avulla toteutunutta liiketoiminnan kehitystä aitojen yritysesimerkkien avulla. Puhujina on muotoilun kärkitekijät tunnetuista yrityksistä mm. VALMET, OP, BANG&OLUFSEN, POSTI ja BITFACTOR

Inspiroiva ja interaktiivinen ympäristö Lahden hiihtomuseossa mahdollistaa ilmavan, workshop henkisen tapahtumatoteutuksen, jossa kerätään henkistä- ja fyysistä muotoiluajattelun pääomaa unohtamatta aiheeseen sopivia, voimaannuttavia tarjoiluja.

KUKAPA EI HALUAISI LISÄTÄ KILPAILUKYKYÄÄN!

Suomen Muotoilusäätiön yleishyödyllinen tavoite on auttaa suomalaisia yrityksiä menestymään muotoilun avulla. Muotoilun mahdollisuuksien monipuolinen ymmärtäminen on avainasemassa yritysten menestyksessä.
Säätiö järjestääkin muotoilua edistävää tiedotus-, tutkimus- ja valistustoimintaa. Juhlaseminaari on Säätiön tämän vuoden tapahtumien kohokohta.

KENELLE SEMINAARI ON SUUNNATTU?

Inspiroiva seminaari on suunnattu kaikille suomalaisille yrityksille ja organisaatioille, jotka haluavat menestyä ja kehittyä muotoilun käytön avulla. Harvoin, jos koskaan on mahdollisuus osallistua näin kattavaan kokonaisuuteen yhden iltapäivän aikana.

MITÄ SEMINAARISSA TAPAHTUU?

JUHLASEMINAARIN OHJELMA 20.1.2022. klo 11.30-17.00

  • Seminaarin ”telemark” avaus, Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen
  • Perinteistä vai luistelua? Hiihtolounas
  • Suomen Muotoilusäätiö 10-vuotta, Timo Tiainen ja Aino Määttä
  • Asiakasarvo johtamisen välineenä, Tuomas Manninen, DESIGN OP
  • Kuumaa mustikkamehua ja museokierros
  • Innovaatiojohtaminen Postilla, Eeva Tiainen, POSTI
  • Case Valmet, Jussi Salojärvi, VALMET
  • Voimaannuttava välipala ja yllätysohjelmaa
  • Muotoilija 3.0, Antti Kujala, BANG&OLUFSEN
  • Ennakointi muotoilun tukena, Virpi Vaittinen, BITFACTOR
  • Virtuaaliset mäkihyppykisat
  • Mitalien jako ja voittokahvit

KETKÄ SEMINAARISSA ESIINTYVÄT?

Ohessa seminaarin pääpuhujien esittelyt. Suomen Muotoilusäätiön tarinan ja historiasta kertovat Säätiön pj. Timo Tiainen ja asiamies Aino Määttä.

MITEN PÄÄSEN MUKAAN SEMINAARIIN?

Paikkoja on rajoitetusti ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Mukaan pääset lähettämällä sitovan ilmoittautumisen 3.1.2022 mennessä sähköpostilla osoitteeseen heli.poyry@designfoundation.fi.

Seminaarin hinta ohjelmassa mainituilla tarjoiluilla on 200€/hlö. (Alv.0.) Suomen Muotoilusäätiö noudattaa THL säännöksiä ja ohjeistuksia ja pidättää oikeuden muutoksiin.

LINKKI JUHLASEMINAARIN SIVULLE