Avainsana: muotoilusäätiö

Mitä lisäarvoa laadukas tuote- ja kalustemuotoilu tuottaa yrityksille? -Sari M. Design Studio

10.11.2022

Suomen Muotoilusäätiö haastatteli muotoilun moniottelijaa, tuotemuotoilija ja sisustusarkkitehti SIO Sari Matikkaa, joka on tuore Säätiön yrityskumppaniverkoston jäsen. Sari M. Design Studio on kattava muotoilu- ja sisustusarkkitehtitoimisto Tampereella, joka on erikoistunut yksilölliseen ja erottuvaan suunnitteluun toimiessaan laajasti ympäri Suomen.

Haastattelimme Saria laadukkaasta tuotekehitysosaamisesta, tasokkaasti toteutetun muotoilun merkityksestä sekä vinkeistä onnistuneeseen muotoilijatoimeksiannon tekoon. Sarille design thinking (muotoiluajattelu) on elämäntapa – tapa kokea ympäristöä.

LAADUKAS TUOTEKEHITYSOSAAMINEN KOOSTUU KOLMESTA VAIHEESTA

  1. TAVOITTEEN TUNNISTAMINEN
  • selkeä tavoite, millä erottaudutaan kilpailijoista
  • selviteltäviä ja analysoitavia asioita: käyttäjäryhmä, markkinatilanne, loppuhinta, tulevaisuuden trendit, valmistustapojen selvittelyä, liiketoiminnan mahdollisuudet, yrityksen nykytila ja sen mahdollisuudet
    ▻ muotoilu- ja luonnosvaiheeseen jatketaan selkeällä tavoite- ja projektivaihesuunnitelmalla

2. LUONNOSVAIHE

  • testataan luonnosvaiheessa ideoita monipuolisesti
  • arvioidaan luonnoksia toimivuuden, ilmeen ja kustannusvaikutusten kautta
  • 3d-mallinnuksia, tuotevisualisointeja
  • prototypointia ja hahmomalleja
  • prototyyppi mahdollistaa kehitettävän tuotteen tai palvelun testaamisen käyttäjillä
    ▻ toteutusvaiheeseen valitaan toteutettava malli

3. TOTEUTUS JA YKSITYISKOHTIEN HIOMINEN

  • Valmis tuotantomalli muokataan valmistajan tuotantoon soveltuvaksi.
  • Tarkastellaan kulurakennetta ja hinnoittelua, tarvitseeko muutoksia?
  • Tuotteen lanseeraus, messut, alan tapahtumat – millä tyylillä mallisto esitellään + aineisto
  • Pakkaus (yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa)
  • Laadukkaat valokuvat, jotka viestivät konseptia ja tuotetta (yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa)
  • Tuotteen tarina kiteytetään markkinointisuunnitelmaan (yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa)
  • Jatkuva kehitys, huomioidaan asiakkaiden palaute, voidaan päivittää tai muuttaa tuotetta vuosien saatossa

EROTTUVAA MUOTOILUA
Sari muotoilee uusia arvoja sisältäviä tuotteita, kalusteita ja konsepteja. Laadukkaalla tuotekehitystyöllä, tuotteistuksella ja tuotekonseptoinnilla parannetaan kilpailukykyä, erotutaan kilpailijoista ja nostetaan käyttäjien kokemaa arvoa. Muotoilutoimeksiannon lähtökohtana voi olla huomattu tarve/puute tuotevalikoimassa, uusi materiaali tai innovatiivinen palvelu, teknologia tai näiden yhdistelmä.

Esimerkkikuvat Sarin suunnitteluyhteistyöstä huonekaluvalmistajalle. Niemen Tehtaat Oy, Casia-kalustemallisto. Lähtökohtana oli tammipuisten kodin kalusteiden suunnittelu määritellylle kohderyhmälle. Suunnittelu Sari Matikka & Petra Lassenius.

”Joskus haluamme myös provosoida ja vaikuttaa asioihin muotoilun keinoin.”

-Muotoilija Sari Matikka

MITÄ LAADUKAS TUOTE- JA KALUSTEMUOTOILU MERKITSEE TILAAJALLE?

• Erinomaista käytettävyyden ja kestävyyden suunnittelua, joka nostaa käyttäjän kokemaa arvoa
• Muodon suunnittelua omaleimaiseksi ja kauniiksi
• Brändin ja sen arvon vahvistamista
• Liiketoiminnan potentiaalin kasvattamista
• Laajaa tietoutta ja kokemusta materiaaleista ja valmistustavoista
• Ekologisuuden ja kiertotalous näkökulmien huomioimista

Sarin lähtökohtana on suunnitella vetoavan kauniita tuotteita, jotka ovat toimivia ja kestävät aikaa. By Aatos, Sarin suunnittelema Nuotti-kynttilänjalka. Lähtökohtana helposti postitettava laadukas ja erottuva pientuote, joka on hinnallisesti markkinakelpoinen. Kuva Suvi Laine.

MUISTISÄÄNTÖJÄ JA VINKKEJÄ MUOTOILUN OSTOON

-Varaa aikaa ja resursseja riittävästi, tuotekehitysprosessi on usein pitkä ja vie resursseja.
-Määritä tavoitteet tarpeeksi hyvin suunnittelijan kanssa.
-Ole valmis kyseenalaistamaan omat ratkaisut niin muotoilijakin tekee.
-Loistavakaan tuote ei lennä ilman markkinointia.
-Tuotteen kestävyyteen ja ekologisuuteen kannattaa panostaa tuotekehityksessä. Tässä asiassa muotoilija on paras yhteistyökumppani.

Saria muotoilijana inspiroi taide, värit, ekologiset materiaalit, kiertotalouden sivutuotteet ja sosiaalisen median elämäntapakuvat. Hän kertoo muotoilun saralla tällä hetkellä kiinnittävänsä huomiota lisääntyneeseen iloisuuteen ja leikkisyyteen muotoilussa. Tuotekonseptoinnissa pinnalla on myös liitetyt huoltopalvelut ja elinkaariajattelu, joka on onneksi tullut jäädäkseen.

LUE LISÄÄ SARISTA JA OTA ROHKEASTI YHTEYTTÄ SUUNNITTELUTARPEISTA

https://sarimatikka.com/
Facebook https://www.facebook.com/SARI.M.DesignStudio/
Instagram @sari_m_designstudio
Finnish Designers https://www.finnishdesigners.fi/
Linkedin https://www.linkedin.com/in/sari-matikka-60291212a/

LUE LISÄÄ SUOMEN MUOTOILUSÄÄTIÖSTÄ

Ole mukana suomalaisen muotoilun edistämisessä kumppanuusverkostossamme
Lue lisää Muotoilusäätiön artikkeleita
Muotoilusäätiön etusivu

Kultainen Palmu-kilpailussa muotoillaan tulevaisuuden matkatoimiston palvelupaletti. Opiskelijatiimien hakuaika 25.11. mennessä.

3.11.2022

LP Management Oy on monipuolinen elämysmatkailuyritys Savonlinnassa. Yhtiön matkatoimisto lanseeraa VIP TRAVEL KULTAINEN PALMU palvelumuotoilukilpailun, johon toivotaan tiimejä kaikkialta Suomesta ja kaikilta koulutusasteilta. Kilpailuun valitaan parhaista hakemuksista viisi tiimiä, jotka kisaavat neljä erilaista tehtävää tarkoituksena muotoilla nykyaikainen matkatoimiston tuote- ja palvelupaletti valitulle kohderyhmälle sekä saavuttaa valittu kohderyhmä.

Tiimit saavat valita advisoreikseen oman oppilaitoksensa opettajan sekä henkilön paikallisesta yrityksestä.
Kilpailun raati koostuu palvelumuotoilun ja liiketoiminnan kehittämisen ammattilaisista. Mukana ovat VIP Travelin (Savonlinnan matkatoimisto) toimitusjohtaja Janne Leinosen lisäksi sijoittaja ja liiketoiminnan kehittäjä, professori Iiro Jussila Skillmotor Finland Oy:stä, aktiiviomistaja ja hallitusammattilainen Markku Kankaala Soprano Oyj:stä sekä toimitusjohtaja Heli Pöyry Suomen Muotoilusäätiö Sr:stä.

Kilpailun palkinto on merkittävä, voittajatiimi saa 2000€ rahapalkinnon, lukusristeilyn sekä mahdollisuuden päästä toteuttamaan voittajakonseptia LP management Oy:n VIP Travel matkatoimistossa.


Lisätietoja antaa LP Management Oy:n toimitusjohtaja Janne Leinonen
p. 050 368 2287
Janne.leinonen@lpmanagement.fi

Teerenpeli ravintoloissa muotoilun käyttö on tärkeä osa arkipäivää

27.10.2022

Kävimme haastattelemassa pitkäjänteistä yrittäjää, kehitysjohtaja Marianne Pyysingiä Teerenpelin pääkonttorilla Lahden keskustassa. Teerenpeli Yhtiöt on lahtelainen, 1994 perustettu perheyritys, joka on syntynyt omistajapariskunnan, Marianne ja Anssi Pyysingin intohimosta viihtyisää ravintolakulttuuria ja laadukkaita panimo- sekä tislaamotuotteita kohtaan.

Teerenpeli-ravintoloita on seitsemän ympäri Suomen. Lahdesta löytyy lippulaiva, ruokaravintola Taivaanranta, Wine cafe Olavi ja sekä kesäisin laivaravintola Teerenranta. Omassa panimossa valmistuu olutta lähiohrasta ja puhtaasta Salpausselän suodattamasta pohjavedestä, sekä siidereitä ja long drink -juomia. Teerenpelillä on myös oma viskitislaamo, josta valmistuu vuosittain yli 100 000 litraa viskitislettä. Teerenpeli-yhtiöt on käyttänyt Suomen Muotoilusäätiötä vuosien varrella mm. Viskipakkauksen suunnittelussa.

Teerenpelin tuotteiden pakkauksiin on nähty paljon vaivaa ja uudistumisprosessi on jatkuva. Valikoimissa on kerralla n. 50 tuotetta, joista osa on kausituotteita. Ekologisuus ja erottautuvuus ovat yksi pakkausten kantava teema.

Ravintolat on suunniteltu yhteistyössä sisustusarkkitehti Sebastian Sandelin kanssa. Pitkäjänteisen suunnitteluyhteistyön kantavia avaintekijöitä ovat toiveiden nopea ymmärtäminen, nopeus ja tehokkuus. Kuva yrityksen lippulaivan, Taivaanrannan sisäänkäynnistä Lahdesta.

PALVELUN TÄRKEYTTÄ EI VOI IKINÄ KOROSTAA LIIKAA RAVINTOLA-ALALLA
Marianne kuvailee palvelukonseptin ja kohtaamisen tärkeyttä ydinasiaksi, joka vaatii jatkuvaa hiomista ja uudesti ajattelua. On oltava kiinni ajassa ja aistittava kokonaisuuden toimimista. Viihtyvyyden eteen on tehty paljon töitä palvelumuotoilun ja sisustusarkkitehtuurin saralla. Tuotesijoittelua ja katseenvangitsijoita vaihdetaan sesongeittain oikeanlaisen, ajankohtaisen fiiliksen takaamiseksi. Tärkeää on tarjota valveutuneille asiakkaille myös aina uutta kokemista. Tästä esimerkkinä muusta konseptista poikkeava Viinikahvila Olavi Lahdessa.

KIINNOSTAVA ILMIÖ MUOTOILUSSA JUURI NYT?
Marianne kertoo seuraavansa aktiivisesti poikansa matkaa muotisuunnitteluopintojen parissa Aalto-yliostossa ja kiinnittävänsä sitä kautta entistä enemmän huomiota tekstiileihin, niiden struktuuriin ja tunnelmaan. Vastaavasti Mariannen tytär työskentelee Teerenpelin ravintoloissa ja on opiskellut myös visualistiksi. Yhdessä he ovat kiinnittäneet huomiota alati lisääntyneisiin panostuksiin terassien ja ravintoloiden julkisivujen tunnelmanluomiseksi.

MUISTA NÄMÄ MIETTIESSÄSI RAVINTOLAN SISUSTUKSEN UUDISTUSTA -Top 5 vinkit by Marianne
1. Kiinnitä huomiota kuvakulmiin. Henkiikö ympäristö kaikkialta toivomaasi tunnelmaa?
2. Korosta ydintuotteitasi heti sisääntulossa. Mieti, mistä sinut tunnetaan ja tuo se hyvin esille
3. Ravintola- ja baariympäristössä on tärkeää, että kaikki tärkeimmät elementit sijoitetaan korkeammalle nähtäväksi. Ihmispaljoudessa matalalla olevat elementit eivät erotu.
4. WC-tilat ovat ravintolan ohittamaton käyntikortti.
5. Muista julkisivu ja houkutteleva terassi. Millaista tunnelmaa ravintolasi ”näyteikkuna” välittää?

Laatu, visuaalisuus ja palvelu kulkevat käsi kädessä Teerenpelin yritysmatkalla. Vuosien varrella laadukkaat panimo- ja tislaamotuotteet ovat saavuttaneet paljon palkintoja. Tuoreimpana saavutuksena kultaa Tokiossa järjestetystä, arvostetusta whisky-kilpailusta.

LÄHESTYVÄN PIKKUJOULUAJAN ODOTUSTA
Teerenpeli-yhtiöiden lähestyvän joulusesongin kausituotteisiin kuuluu Joululonkero, jossa maistuu glögi ja Piparilager, joka nimensä mukaisesti on vaalea olut piparkakun mukaisella twistillä. Marianne odottaa kovasti millainen vastaanotto näillä kausituotteilla on tulevalla sesongilla.

Piparilagerin etiketti on yksinkertainen, helposti huomattava ja tuotetta hyvin kuvaava. Sesonkituotteiden merkitys on kasvavassa roolissa Teerenpelin tuotevalikoimassa.

Erikoisjuomien paketointi on myös tärkeässä roolissa sekä logistiikan, että lahjaksi pakkaamisen näkökulmasta. Kun on näin laaja tuotevalikoima, on joku pakkausuudistus aina meneillään. -Marianne kertoo.

Mariannen yksi omista suosikeista Teerenpelin laajasta tuotevalikoimasta on Lemon Teezer-sitruunalonkero, jonka etikettikin henkii nimensä mukaan raikkautta ja katu-uskottavuutta. Lähivuosina kaikki ovat varmasti huomanneet kiristyvän visuaalisen kilpailun kauppojen juomahyllyillä, jossa toinen toistaan upeampi etiketti kilpailee kuluttajan huomiosta ja ostopäätöksestä.

Lue lisää
Teerenpeli-yhtiöt
Suomen Muotoilusäätiö

Design Union -Menestyäkseen pienet ja suuret yritykset tarvitsevat muotoiluajattelua ja muotoilijoita

18.10.2022

Muotoiluajattelu antaa liiketoiminnan kehittämiseen merkittävän kilpailuedun ajassa, jossa jokaisen organisaation on ajateltava olemassaolonsa uusiksi. Suomen Muotoilusäätiön kumppaniverkoston jäsen Design Union vahvistaa muotoilun asemaa yhteiskunnassa ja auttaa yrityksiä luomaan muotoilun avulla lisäarvoa liiketoimintaansa. Samalla he mahdollistavat luovien alojen ammattilaisille mahdollisuuksia osaamisensa hyödyntämiseen yritysmaailmassa. Design Unionilla on kattava oma muotoilijaverkosto, joka vastaa asiakasyrityksen haasteisiin räätälöidyillä ratkaisuilla.

MUOTOILUA PAKETOITUNA AVAIMET KÄTEEN-PERIAATTEELLA
Haaste on mahdollisuus ja muotoilu lähtökohtaisesti lähtee aina jonkinlaisen haasteen ratkaisemisesta. Yritysten markkina muuttuu nopeasti ja liiketoimintaa pitää ajatella uudella tavalla. Design Union on tuotteistanut yrityksille paketteja muotoiluajattelun näkökulmasta palvelemaan yritysten kehitystarpeita. Paketit ovat Startti, Suunta, Kehitys ja Valmius. Projekteja johtaa Design Unionin oma projektipäällikkö ja tuotteet on rakennettu niin, että yritys varmasti saa niistä konkreettisen hyödyn. Alla pakettien esittelyt.

STARTTI
Kesto 30 – 60 min. Haluatko tietää, miten yrityksesi liiketoimintaa voi kehittää muotoilun avulla? Maksuttomassa tapaamisessa asiantuntijamme kertoo mitä muotoilu tarkoittaa liiketoiminnan kehittämisessä ja kuinka muotoilua voisi hyödyntää sinun yrityksessäsi.

SUUNTA
3-5 työpäivän kestoa vastaavana aikana. Hinta 3400 euroa. Suunta-palvelussa muotoilijatiimi esittää 3-5 uutta tulokulmaa, ideaa siitä mitä yrityksen haasteelle pitää tehdä sen ratkaisemiseksi.

KEHITYS
6-9 työpäivän kestoa vastaavana aikana. Hinta 6800 euroa. Kehityspalvelussa muotoilijatiimi ratkaisee yrityksen haasteen ja tekee siitä selkeän ratkaisuesityksen. Käytännön toteutuksen yritys voi hankkia sopivaksi katsomaltaan taholta.

VALMIUS
10-15 työpäivän kestoa vastaavana aikana. Hinta 13 200 euroa. Valmius-palvelu pitää sisällään sekä muotoilijatiimin ratkaisuesityksen että käytännön toteutuksen.

KIINNOSTUITKO?
Näin pääsette alkuun.

Ota yhteyttä toiminnanjohtaja Eija Tanninen-Komulaiseen p. 044 7318000 tai eija.tanninen-komulainen@designunion.fi

Teemme kartoituksen kehitystarpeestanne. Laadimme ehdotuksen kehitysprojektista ja sen toteuttamisesta. Valitsemme teille muotoilijatiimin laajasta muotoilijaverkostostamme. Projektianne johtaa projektipäällikkömme.

Käytännön toteutus hoidetaan yhdessä yrityksen kanssa niin, että yrityksenne hyötyy siitä varmasti.

Lue aikaisempi artikkeli:
Suomen Muotoilusäätiö Ja Design Union -Yhdessä Edistämässä Muotoilun Käyttöä Yrityksissä

TUTUSTU MAHDOLLISUUKSIEN MUOTOILIJAVERKOSTOON
Verkostossa on voimaa! Design Unionin muotoiluverkosto on muotoilun ammattilaisten ja muotoilusta kiinnostuneiden yritysten kohtaamisalusta. He välittävät eri alojen muotoilijat yhdistäviä muotoilutiimejä ratkomaan yritysten ja organisaatioiden kehittämishaasteita. Palvelut sopivat kaikille yrityksille koosta, toimialasta tai sijainnista riippumatta.

DESIGN UNION PALVEE MYÖS MUOTOILIJOITA
Muotoilun ammattilaisille tarjolla on valmennusta oman osaamisen kehittämiseen, uudenlaisia työmahdollisuuksia yritysmaailman asiakasprojekteissa ja tilaisuuksia verkostoitumiseen muiden luovien alojen ammattilaisten kanssa.

LUE LISÄÄ
www.designunion.fi
Suomen Muotoilusäätiön kumppanuusverkosto

Iskun Muotoilujohtaja Antti Olin Suomen Muotoilusäätiön hallituksen puheenjohtajaksi

29.9.2022

Suomen Muotoilusäätiön ydintehtävä on edistää muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä ja auttaa yrityksiä ymmärtämään muotoilun mahdollisuudet. Säätiön ylintä päätäntävaltaa käyttää hallitus apunaan toimitusjohtaja ja projektityöntekijät. Antti Olinille puheenjohtajuus siirtyi Muotoilusäätiössä pitkään vaikuttaneelta Timo Tiaiselta (Head of Innovation, Kone Oyj). Ennen puheenjohtajuutta Antti ehti olla mukana Muotoilusäätiön hallituksessa pari vuotta. Isku on myös yksi Säätiön perustajayrityksistä.

MUOTOILUSÄÄTIÖN TOIMIALUE ON KOKO SUOMI JA SÄÄTIÖN KOTIKAUPUNKI ON LAHTI

Säätiö tarjoaa yleishyödyllistä muotoilun käytön neuvontaa, järjestää opettavaisia muotoilun tapahtumia, toteuttaa viestintää muotoilun käytön ympärillä ja koordinoi muotoiluprojekteja yrityksille ja organisaatioille.

Säätiön voi kutsua vierailulle keskustelemaan muotoilun avulla menestymisestä ja pyytää kartoittamaan muotoilun mahdollisuuksia omassa toiminnassaan. Säätiö kehittää yritysyhteistyötä muotoilun käytön ympärille yrityskumppaniverkostossaan ja toimii sillanrakentajana edistämässä muotoilun käyttöä muullakin tavoin .

Muotoilusäätiö toimii yhteistyössä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, muotoilutoimijoiden ja elinkeinoelämän kanssa. Säätiön toimintakenttänä on koko Suomi ja toimitilat sijaitsevat Lahden tiedepuistossa. Säätiön toiminnan mahdollistaa Lahden kaupunki, perustajayritykset, yrityskumppaniverkosto, lahjoitukset ja avustukset.

Säätiön monitoimitilat palvelevat tapaamisissa, tapahtumissa ja yritysprojektien työskentelytiloina Lahden tiedepuistossa.

MONET YRITYKSET HALUAVAT KÄYTÄNNÖN APUA MUOTOILUN KÄYTÖN ALOITTAMISESSA JA PITKÄÄN MUOTOILUA HYÖDYNTÄNEET YRITYKSET HALUAVAT TESTATA SÄÄTIÖN MUOTOILUPROJEKTIEN AVULLA TULEVAISUUDEN KONSEPTEJA

Muotoilulla saavutetut hyödyt konkretisoituvat parhaiten Säätiön kanssa muotoiluprojektien toteutuksessa. Projekteissa tuetaan asiantuntijoiden avulla tulevaisuuden muotoilijoiden muotoiluidentiteetin kasvua ja kasvatetaan osallistujien muotoiluymmärrystä kokonaisvaltaisesti. Projektien tilaajayritys/-organisaatio saa uutta materiaalia käyttöönsä täysin oikeuksin lyhyessä ajassa. Keskimääräinen projektien kesto 1-3kk. Projekteja toteutetaan vuoden ympäri. Säätiö on myös Business Finlandin myöntämän innovaatiosetelin (arvo 5000€) palvelutarjoaja.

Muotoilusäätiön tehokas projektityömalli säästää tilaajan aikaa ja on kustannustehokas. Säätiön projektitiimiin valitut nuoret muotoilijat yllättävät usein ratkaisuillaan ja yleishyödyllinen yhteistyö palvelee kaikkia osapuolia; tilaaja saa nopeasti projektin hyödyt käyttöönsä, pääsee hyödyntämään projektimallia jatkossakin ja saa muotoilullista pääomaa yrityksensä käyttöön, kun taasen Säätiö toimii sillanrakentajana yritysten ja muotoilijoiden välillä, ohjaten tulevaisuuden muotoilijoita projektien läpiviemisessä ja ottaen vastuun projektien kokonaiskoordinoinnista.

Antti Olinin missio Iskun Muotoilujohtajana lyhyesti kuvattuna on tuoda esille Iskun korkeatasoista muotoilua jokaisessa käänteessä. ”Tämä, tärkeä positio Muotoilusäätiössä suomalaisen muotoilun edistäjänä tukee yhteisiä tavoitteitamme”-Hän kuvailee.

Lue Muotoilusäätiön aikaisempi haastattelu Antin mielenmaisemasta Iskulla

Lisätietoja Säätiöstä: toimitusjohtaja Heli Pöyry, +358 (0) 40 157 0049 ja heli.poyry@designfoundation.fi. Suomen Muotoilusäätiö – Design Foundation Finland, Lahden tiedepuisto, Niemenkatu 73, 5krs. Lahti. www.designfoundation.fi

LUE LISÄÄ SÄÄTIÖN MUOTOILUPROJEKTEISTA

LIITY SÄÄTIÖN YRITYSKUMPPANUUSVERKOSTOON

HALUATKO ANTAA SÄÄTIÖLLE LAHJOITUKSEN?

Yritysvalmennusten pitää lisätä tuottavuutta ja hyvinvointia

22.9.2022

Suomen Muotoilusäätiön yrityskumppaniverkoston jäsen Skillmotor Finland Oy on ratkaisukeskeinen tuottavuuden ja hyvinvoinnin kehittäjä, joka palvelee yrityksiä monipuolisilla valmennuksilla. Skillmotorin asiakkaita ovat pörssiyhtiöt, pk-, perhe- ja osuustoimintayritykset eri toimialoilta sekä järjestöt ja säätiöt yhteiskuntaelämän eri alueilta.

Haastattelimme Professori Iiro Jussilaa tämän hetken suosituimmista yritysvalmennuksista. Yleisesti valmennusten avulla toimintaa kehitetään syvällisesti omistajien strategioista henkilöstön arjen hetkiin. Palvelua saa Suomessa, kansainvälisesti ja virtuaalisesti. Skillmotorin toimipaikka on Vihdissä, jossa jo 1500-luvulla toimineen maatilan miljöö ja tunnelmallinen päärakennus Villa Söder tarjoavat kodikkaat puitteet työskentelyyn pienryhmien, hallitusten, johtoryhmien ja tiimien kanssa.

Skillmotorin palveluiden perustan muodostaa kansainvälisessä yhteistyössä kehitetty Terve organisaatio- malli. Mallin ytimessä on ajatus, että organisaation erilaiset ulottuvuudet ja pääomat ovat vahvasti toisiinsa kytkeytyneitä. Olennaista mallissa on myös ihmisten ja erilaisuuden arvostaminen, joka korostuu osallistavassa työskentelyssä. (Kuva Skillmotor)

TOP 5 SUOSITUIMMAT VALMENNUKSET SKILLMOTORILLA

1. Kattavat työyhteisöjen kehittämishankkeet
Tähtäimenä terve organisaatio inhimillisestä, sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta. Kaikki kaipaavat selkeätä visiota, jotta jokainen työyhteisön jäsen osaa toimia tavoitteiden mukaisesti. Selkeyttäminen ja kaikkien osapuolien kuuntelu on avain asemassa. Kohtaamisen merkitystä osana kehitystyötä ei voi väheksyä. Työyhteisöhankkeet tukevat aina yrityksen omia tavoitteita. Yleisimmin niillä saavutetaan vähemmät sairauspoissaolot, myynnin kehitystä ja erityyppistä talouden/kulujen hallintaa.

2. Hallintovalmennukset
Valmennuksien tehtävä on yrityksen tai järjestön hallitustyöskentelyn kehittäminen ja tyypillisesti tähän liittyy myös roolien ja tehtävien kirkastaminen suhteessa johtoryhmään, Advisory Boardiin ja/tai hallintoneuvostoon. Tehokkaalla osallistamisella rakennetaan yksilöllisesti yritykselle sopiva, tuore toimintamalli pitkää aikaväliä silmällä pitäen.

3. Johtamisen kehittäminen
Johtotiimejä kehitetään usein kokonaisuutena. Yksilövalmennuksina juuri nyt kysytään mm. toimitusjohtajan starttipakettia. Siinä kuljetaan toimitusjohtajan rinnalla alkumatka tiedollisesti, taidolisesti ja henkisesti tukien sekä tarvittaessa yhdessä yrityksen strategiaa ja vastuualueita määritellen.

4. Kasvu ja liiketoiminnan kehittäminen
Yritykset painiskelevat usein hyvin samantyyppisten ongelmien kanssa maailman tilanteesta huolimatta. Liiketoiminta- ja kasvustrategiat täytyykin tehdä kokonaisvaltaisen kehittämisen ehdoilla. Kaikilla yrityksillä on vastuu omasta toimintaympäristöstään. Kasvuun on helpompi keskittyä, kun on raivattu esteet kasvun tieltä, riskit tunnistetaan ja avainluvut pidetään tiukassa seurannassa.

5. Henkilökohtainen työnohjaus ja sparraus
Valmennuksessa pyritään saamaan nopeita tuloksia ajankohtaisiin haasteisiin. Teho perustuu pitkään ymmärrykseen organisaatioelämästä ja työyhteisössä toimimisesta. Luottamukselliset keskustelut kuljettavat juurisyiden äärelle, avaavat solmukohtia ja auttavat ratkaisujen löytymisessä.

Iiro korostaa, että asioiden ytimeen päästään parhaiten räätälöidyillä valmennuksilla. Skillmotor lähtee aina liikkeelle haastattelujen ja kohtaamisten merkeissä. Hän rohkaisee yrityksiä ottamaan rohkeasti yhteyttä kaikissa kehitystarpeissa, oli sitten kyseessä pieni yksityiskohta tai iso kasvustrategia.

KESTÄVIÄ RATKAISUJA JA NOPEITA TULOKSIA
Skillmotor pyrkii aina tuottamaan todennettavia ja pysyviä toimintatapa- ja kulttuurimuutoksia. Filosofiana on ensin kotiuttaa asiakkaalle nopeat voitot, sitten viedä uusia ratkaisuja ketterästi asiakkaiden arkeen ja lopuksi varmistaa organisaation kestävyys sekä pysyvät rakenteet. Kehittäminen on kestävyyslaji ja uusien toimintatapojen vieminen maaliin on Skillmotorille kunnia-asia. He suosivat ketteriä, henkilöstölähtöisiä menetelmiä ja tarvittaessa epäsovinnaisia luovia keinoja. Nauru yhdistää ihmisiä tehokkaasti ja avaa ovia aivojen sopukoissa. Jos muutosvastarinta on poikkeuksellisen kovaa, he menevät sisään tarvittaessa takaoven kautta.

Professori Iiro Jussila on liiketoiminnan kehittäjä, omistajuustohtori ja tieteen kesyttäjä. Hänen intohimonsa on erityisesti hallinnon, puheenjohtajien, johtoryhmien ja toimitusjohtajien sparraus.

Puh. 050 465 9899
iiro.jussila@skillmotor.com


Tuula Eloranta on työyhteisöjen ja organisaatioiden kehittäjä, vaativien muutostilanteiden fasilitaattori ja johdon valmentaja.

Toimitus- ja tutkimusjohtaja (ETM), työyhteisö (HRD)- ja prosessikehittäjä (Lean), NLP-coach, ratkaisukeskeinen työnohjaaja, lyhytterapeutti, työyhteisösovittelija.

Puh. 050 555 0234
tuula.eloranta@skillmotor.com

LUE LISÄÄ
Skillmotor -verkkosivut
Muotoilun avulla menestyminen lähtee jo yrityksen startegiasta -artikkeli
Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkosto

TEHDASKIERROKSIA, PUHEENVUOROJA JA KOHTAAMISIA -Summasen avoimet ovet Lahdessa 3.-7.10.

8.9.2022

Muotoilusäätiön kumppaniyritys Summanen Oy on tänä päivänä paljon muutakin kuin alihankintaa. Heillä on myös omat julkitila- ja erikoiskalustamisen tavaramerkit Alastek ja Monena. Alihankintamessuille osallistumisen sijaan he päättivät tänä vuonna järjestää viikon mittaisen avointen ovien tapahtuman live-ympäristössä, mahdollisimman moni sidosryhmä huomioiden ja koko omalla osaajajoukolla. Tapahtuman avulla Summanen tarjoaa parempia kohtaamisia ja enemmän aikaa asian ytimessä.

Summasen Tervetuloa meille! -viikko on osa Suomen suurinta avointen ovien tapahtumaa, jonka on lanseerannut Suomalaisen Työn Liitto.

Viikon jokaiselle päivälle on oma teema ja kohderyhmä sekä viikon jokaisena päivänä pääsee tehdaskierrokselle. Esittelyssä ovat uudet koneet, taivuttamisen ratsujoukot sekä koko muu komppania. Ensiesittelynsä tapahtumassa saa Alastekin ja Monenan mallistouutuudet ja kalustetietoutta ovat jakamassa Summasen asiantuntijat. Työpajassa valmistuu oma tekemä henkari/naulakko ja poistomyynnistä kotiinviemisiksi voit hankkia Alastek ja Monena -tuotteita.

Muotoilusäätiön puheenvuoro on maanantaina 3.10, jolloin teemana on Designed and made in Finland -päivä. Se on muotoilun ja valmistuksen yhteinen päivä. Hyvä muotoilu on teollisesti valmistettavaa. Arkkitehdit ja muotoilijat ovat meille tärkeitä. Päivä on kuten nimikin kertoo, suunnattu muotoilijoille, suunnittelijoille, arkkitehdeille tai näiden alojen opiskelijoille sekä myös kalustealan toimijoille, joille design on osa liiketoimintaa. Puhetta riittää siitä, miten muotoilu on osa valmistusta, minkälaisia kanavia on saada hyvä tuoteidea tuotantoon, miten muotoilun avulla lisätään kilpailukykyä sekä klassikoiden synty ja ajassa eläminen.

Tiistaina 4.10. on kaluste ammattilaisten ja kalustehankinnoista vastaavien päivä. Koolla on sekä kalusteiden käyttäjät että niiden tarjoajat, jälleenmyyjiä sekä hoivapalveluiden hankinnoista vastaavia henkilöitä. Päivän puheenaiheet ovat hankintojen vastuullisuus, käyttäjälähtöinen kalustesuunnittelu sekä muistiystävällinen tilasuunnittelu.

Keskiviikkona 5.10. kohotamme maljan kotimaiselle valmistukselle asiakkaidemme, toimittajiemme sekä sidosryhmiemme kanssa. Asiakasta varten tätä työtä tehdään ja siihen tarvitaan valmistuksen pettämätön ketju, joka on sitoutunut kanssamme yhteisiin tavoitteisiin. Esittelyssä talon väki sekä kuulumiset. Puhetta alueen osaamispotentiaalista sekä teräksellä teroitettua ajanhengen kuvausta.

Torstaina 6.10. pyydämme astumaan peremmälle paikalliset vaikuttajat, kyläläiset sekä muut kanssaeläjät. Mitä siellä tehdään? Se selviää tulemalla paikan päälle.

Perjantaina 7.10. on tulevaisuuden rekrypäivä. Tervetuloa meille ammattiin opiskelevat. Kurkistus siihen, minkälainen osaajien joukko Summasella työskentelee ja mitä kaikkea osaamista meillä tarvitaan. Vielä ei tarvitse olla työnhakuhousut jalassa vierasilla, mutta tulevaisuuden tekijäksi meille pikatreffeillä voi halutessaan päästä jo asiassa askeleen lähemmäksi.

Muutokset ohjelmasisältöön mahdollisia.

Tutustu tapahtuman puhujajoukoon

Puhujina ovat oman alansa asiantuntijajoukko, joista alla lyhyet esittelyt.

MA 3.10. KLO 13.30
Isa Kukkapuro-Enbom on muotoilualan pitkäaikainen moniottelija. Isalla on syvä tuntemus muotoilija Yrjö Kukkapuron uraan ja tuotantoon. Vuodesta 2018 lähtien hän on keskittynyt vanhempiensa elämäntyön säilyttämiseen ja edistämiseen, toimimalla Yrjö Kukkapuro -malliston asiantuntijana ja Studio Kukkapuron vetäjänä.

Isa on koulutukseltaan muotisuunnittelija ja tehnyt uraa myös journalistina. 2000-luvulla hän on pääasiassa työskennellyt kestävän kehityksen muotoiluprojektien parissa.

Lue lisää Isasta ja Yrjö Kukkapuro designista

MA 3.10. KLO 14.00
Heli Pöyry on Suomen Muotoilusäätiön toimitusjohtaja. Säätiön ydintehtävänä on edistää muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä ja auttaa yrityksiä ymmärtämään muotoilun mahdollisuudet. Heli vastaa Muotoilusäätiön operatiivisesta toiminnasta sekä toimii yhteyshenkilönä kaikissa Säätiön asioissa.

Heli kertoo työnsä kohokohdiksi mm. jokaisen valmistuvan yritysprojektin sekä kehitystyön, jonka avulla pääsee vaikuttamaan yritysten kilpailukyvyn parantamiseen muotoilun keinoin. Lisäksi säätiön yritysprojektien ohjauksessa Heli saa olla kasvattamassa valmistuvien muotoilijoiden itsevarmuutta ja muotoiluidentiteettiä.

Heli on aiemmin toiminut mm. Muotoilusäätiön kehityspäällikkönä sekä Tertin kartanon operatiivisena johtajana.
Hän on koulutukseltaan muotoilija ja tuotekehittäjä. 

Lue lisää Helistä ja Muotoilusäätiöstä

MA 3.10 KLO 14.35
Minna Salokannel on yrityksemme tavaramerkkien, Monenan ja Alastekin, tuote- ja muotoilupäällikkö. Hän pitää huolen mallistokokonaisuuksista, suunnittelijayhteistyöstä sekä korkeatasoisesta designista. Minna on koulutukseltaan kalustemuotoilija ja metalliartesaani, ja hän lukeutuu niihin harvoihin muotoilijoihin, jotka ovat heti valmistuttuaan työllistyneet suunnittelijoiksi valmistavan teollisuuden palvelukseen. Tästä voidaankin päätellä, että Minna omaa vankan kokemuksen tuotteiden valmistusprosesseista.

Minnan kädenjälkeä voit nähdä mm. Monenan Oppi ja Pukki -naulakoissa, Kiip-lokerikossa sekä Alastekin Mainio-tuotesarjassa. 

Tutustu Monena-mallistoon

Tutustu Alastek-mallistoon

MA 3.10. KLO 14.55
Rosa-Maria Tolvanen ja Jani Luukkonen ovat Monena Suunnittelukilpailumme voittajakaksikko vuodelta 2021. He suunnittelivat voittajatyön, joka löytyy Monenan naulakkomallistosta ja kantaa nimeä U-naulakko. Heidän suunnittelemiaan tuotteita on palkittu ja huomioitu erilaisissa kilpailuissa niin Suomessa kuin maailmalla ja heidän designiaan löytyy myös muiden kotimaisten yritysten mallistoista.

Rosa-Maria ja Jani ovat molemmat valmistuneet vuonna 2019 Lahden Ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutista muotoilijoiksi, pääaineenaan kalustemuotoilu. Huomattuaan jo opiskeluaikoina hyvän yhteisen työskentelykemian sekä samanlaisen suunnittelufilosofian, he kokivat luonnollisena jatkaa yhteistyötä myös valmistumisen jälkeen. Heidän suunnittelufilosofiassaan käyttökokemus ja ihminen ovat keskipisteenä, ja inspiroivia teemoja puolestaan kontrastien ja klassisten elementtien yhdistely tasapainoisiksi kokonaisuuksiksi.

Yhteisiä saavutuksia heillä on suunnittelukilpailumme voiton lisäksi mm. Good design award v. 2021 Mikki L-162 tuolille sekä finaalipaikka Suomalainen Huonekalu -suunnittelukilpailussa v. 2020. 

Lue lisää Rosa-Mariasta ja Janista

TI 4.10. KLO 13.30
Tero Lausala on Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja ja vastaa liiton toiminnasta kokonaisuudessaan. Hän suunnittelee jatkuvasti tulevaa, pitää huolta työssä viihtymisestä sekä varmistaa, että liiton asiat etenevät suunnitelmien mukaisesti. Teron mielestä parasta hänen työssään ovat huikeat työntekijät ja sitoutuneet jäsenyritykset.

Tero on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri. Hän on suorittanut MBA-tutkinnon rahoituksesta ja opiskellut Englannissa ja Yhdysvalloissa. Tero on työskennellyt aiemmin mm. Gartnerilla, Wärtsilällä, Lapin yliopistossa ja Finprossa (nyk. Business Finland).

Lue lisää Terosta

TI 4.10. KLO 14.00
Tuija Salmi on sisustussuunnittelija ja esteettömyyskartoittaja (ESKEH). Hän on erikoistunut muistisairaiden ihmisten ympäristöjen suunnitteluun ja sen lisäksi hän tarjoaa koulutus- ja konsultointipalveluja, aiheenaan ympäristön merkitys muistisairaalle. 

Tuijan asiakaskuntaan kuuluvat mm. hoivakodit, alaan liittyvät yritykset ja yksityiskodit. Hänen tavoitteenaan hoivakotien sisustusprojekteissa on luoda asukkaille oikeita koteja, jotka tukevat muistisairaan henkilön itsenäistä toimijuutta.

Lue lisää Tuijasta

TI 4.10. KLO 14.45
Hinni Korpela on Lahden muotoiluinstituutista sekä Aalto-yliopiston Taiteen ja suunnittelun korkeakoulusta valmistunut muotoilija. Hänen nimeään kantava muotoilutoimisto Studio Hinni on keskittynyt erityisesti tuote-, valaisin- ja kalustemuotoiluun. Studio Hinni tarjoaa muotoilupalveluita hyvin laaja-alaisesti – tuotesuunnittelusta IPR-konsultointiin ja visualisointiin.

Työn kohokohtiin Hinni listaa hetket, jolloin löytää ratkaisun johonkin ongelmaan tai muotoilulliseen haasteeseen. Tärkeitä teemoja hänen muotoilussaan ovat ekologisuuden ja vastuullisuuden lisäksi erityisesti tuotteen käyttäjien huomioiminen jo suunnittelun alkuvaiheista lähtien. Tuotteet hioutuvat parhaimmillaan tiukassa yhteistyössä valmistajan kanssa.

Muotoilijana Hinni löytää usein inspiraatiota työhönsä materiaaleista ja niiden ominaisuuksista – erityisesti luonnonmateriaalit saavat usein inspiraation virtaamaan. Tarkoin harkitut yksityiskohdat herättävät ajattomat ja minimalistiset suunnitelmat eloon ja tuovat niihin uudenlaista mielenkiintoa.

Lue lisää Hinnistä

KE 5.10. KLO 14.20
Tanja Lundén on yrityksemme toimitusjohtaja ja yrittäjä kolmannessa polvessa. Hän on aloittanut työt Summasella vuonna 2008, toimien ensin muutaman vuoden ajan markkinoinnin ja myynnin tehtävissä ja siirtyen tämän jälkeen toimitusjohtajan tehtäviin, isänsä jäätyä eläkkeelle.

Tanja on pohjakoulutukseltaan tradenomi ja täydentänyt opintojaan Lappeenrannan Yliopiston PK-yrityksen johtamisen ja taloushallinnon täydennyskoulutusohjelmassa, Lahdessa. Työkokemusta on kertynyt ennen Summaselle tuloa mm. Luhdalla ja MTV3:lla, myynnin, markkinoinnin sekä viestinnän tehtävistä.

Yrityksemme on muuttunut vuosien saatossa komponentteja valmistavasta alihankitayrityksestä, suunnittelusta valmiisiin tuotteisiin valmistavaksi yritykseksi. Liiketoimintakauppojen myötä Summasen valmistus täydentyi vuosina 2017 ja 2019 omilla tavaramerkeillä Monena ja Alastek.

KE 5.10. KLO 14.00
Heta Vihervirta-Vuontelo on Päijät-Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja ja toiminut tehtävässään vuodesta 2019 lähtien. Aiempi tausta hänellä on vakuutus- ja finanssialalta liiketoimintajohtamisen ja muutoshankkeiden tehtävissä mm. vakuutusyhtiö Pohjantähdessä Etelä-Suomen aluejohtajana ja vakuutusyhtiö Fenniassa myyntijohtajana Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueilla. Yrityskenttä ja yrittäjien toimintaympäristöön liittyvät asiat ovat hänelle hyvin tuttuja useammalta alueelta.

Päijät-Hämeen Yrittäjät on n. 3000 jäsenellään merkittävä päijäthämäläinen elinkeinoelämän etujärjestö ja pk-yritysten edunvalvoja ja kumppani. Järjestö parantaa yrittäjien asemaa ja yrittämisen edellytyksiä omalla alueellaan. Tavoitteena on menestyvien yritysten ja yrittäjien määrän lisääntyminen sekä yrittäjien toimintaolosuhteiden edistäminen.

Lue lisää Hetasta ja Päijät-Hämeen Yrittäjät-järjestöstä

KE 5.10. KLO 14.45
Reijo Tuominen toimii Feon Oy:n aluemyynnissä Lahdessa. Hän on työskennellyt koko uransa terästeollisuuden parissa, jonka johdosta Reijo onkin tuttu alan piireissä. Reijon aiempia työnantajia ovat olleet mm. Onninen sekä Rautaruukki.

KE 5.10. KLO 17.00-
Keskiviikko-illan live-musiikista vastaa Jouni Soininen. Jouni on lahtelainen laulaja, muusikko, juontaja ja äänityöntekijä. Vuosien mittaan Jouni on laulanut mm. Lahden Gospelkuoron sekä Lauluyhtye Cayan riveissä, joista jälkimmäisessä hän vaikuttaa edelleen, sekä Englannissa mm. hyväntekeväisyyslauluyhtye Cantata:ssa. Artistin ura sai erinomaisen kickstartin The Voice of Finlandin 10-vuotisjuhlakaudesta, jossa Jouni pääsi Juha Tapion joukkueessa aina live-lähetyksiin saakka, eli oman tiiminsä neljän viimeisen laulajan joukkoon. Musiikki ja teatteri ovat olleet suurena osana Jounin elämää jo lapsesta pitäen, yli 20 vuoden ajan. Hän on esiintynyt harrastaja- ja kesäteattereissa Lahden, Hollolan ja Orimattilan alueilla vuodesta 2004 lähtien ja Suomeen palattuaan aina vuoteen 2016 saakka.

Lue lisää Jounista

Kurkkaa koko ohjelma, lisätiedot alta ja ilmoittaudu 23.9. mennessä: 
www.summanen.fi/fi/tervetuloa-meille/ilmoittautuminen/

Tapahtumapaikka:
Summanen Oy, Nostavantie 111, Lahti

Tapahtumakooste- Design Event WAKE UP

31.8.2022

Suomen Muotoilusäätiön ydintehtävä on edistää muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä. Muotoilua edistämässä Säätiön kanssa yhteistyössä on joukko suomalaisia yrityksiä, joista Woodio on yksi. Herättelevä ilta muotoilun parissa vietettiin Woodion Showroomissa Helsingin Kalliossa keskiviikkona 24.8. Suomen Muotoilusäätiö ja Woodio tarjosivat ohjelmallisen yhteisillan ajankohtaisen teeman WAKE UP -parissa.

Alussa Woodion toimitusjohtaja Petro Lahtinen toivotti vieraat tervetulleeksi ja kertoi biokomposiittituotteiden ainutlaatuisen alkutarinan. Uuden ajan kylpyhuone on täällä!

Vieraita kestittiin inspiraatio-cocktaileilla ja moctaileilla, sekä Tertin kartanon Savumuikkusuupaloilla ja hummuskanapeilla.

Suomen Muotoilusäätiön toimitusjohtaja, Heli Pöyry kertoi Säätiön yritysyhteistyömahdollisuuksista, muotoiluprojektiesimerkeistä ja toiminnasta muotoilun edistämisen eteen. Hän kannusti yrityksiä lähtemään mukaan Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkostoon, jossa Woodiokin on mukana.

Tilaisuudessa oli ensimmäistä kertaa esillä Saintexin Hohde- heijastinkorumallistoa, jonka suunnittelu on toteutettu yhteistyössä Muotoilusäätiön kanssa. Yleishyödyllisissä muotoiluprojekteissa Säätiön rekrytoimat alan opiskelijat pääsevät asiantuntijoiksi projekteihin. ”Shine like a finn!”

Illan pääesiintyjä oli Timo Tiainen, Head of Strategic Design for Innovation, Kone Oyj. Puheenvuorossaan hän avasi, kuinka ennakointia ja tulevaisuuden muotoilua tehdään Koneella. Timo oli myös pitkäaikainen Säätiön hallituksen puheenjohtaja.

Illan paneelin teemana oli tulevaisuuden muotoilu. Mukana keskustelemassa oli Ilona Törmikoski, muotoilujohtaja ja yrittäjä Polku Consulting, Woodion toimitusjohtaja Petro Lahtinen ja Iskun muotoilujohtaja Antti Olin, joka on myös tuore Muotoilusäätiön hallituksen puheenjohtaja.

Tulevaisuuden muotoilukeskusteluissa keskiössä oli ympäristöarvot osana suunnittelua ja nuorten muotoilijoiden voima ja merkitys tulevaisuudellemme. Woodion tuotteet ovat loistava käytännön esimerkki ajan tuoteinnovaatiosta.

Aktiivinen yleisö täydensi ohjelmaa hyvillä kysymyksillä. Kohtaamisen merkitys live-tapahtumissa nousee pitkän etäkauden jälkeen aivan uudelle tasolle. Muotoilua tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Muotoilusäätiö on hyvä kumppani muotoilun käytön aloituksessa ja uusien konseptien luonnissa/testauksessa kaikille yrityksille ja organisaatioille.

Muotoilusäätiö järjestää tietoiskuja, luentoja ja matalan kynnyksen tapahtumia muotoilun ympärillä. Seuraavaksi Säätiö on mukana vuoden 2023 Lahti Design Week -suunnittelutiimissä, yrityskumppanien yhteistyötapahtumissa ja järjestämässä kumppanuusverkoston jäsenille yritysvierailua KONEelle alkuvuodesta 2023.

Lisätietoja: Heli Pöyry, Design Foundation Suomen Muotoilusäätiö, 040 157 0049

Tutustu Woodioon
Tutustu Suomen Muotoilusäätiöön
Liity mukaan Muotoilusäätiön yrityskumppaniverkostoon
Tutustu Muotoilusäätiön yritysprojekteihin

Ajatuksia empatiajohtamisesta

31.8.2022

Erilaisia johtajuuden teorioita on olemassa paljon. On Lewinin johtajatyyppejä ja Golemanin johtamistyylejä. On myös ihmisten johtamista ja asioiden johtamista. Johtajilla on lisäksi erilaisia rooleja ja yhteisiä vaadittavia perustaitoja. Esimerkiksi William Reddin mukaan johtamiseen vaaditaan seuraavat perustaidot, jonka pohjalle johtajuutta rakennetaan: tilanneherkkyys, tilanteen johtamistaito ja tyylijousto. Kaikki nämä ovat tärkeitä osa-alueita. Haluaisin kuitenkin vielä alleviivata ja nostaa empatian merkitystä johtamisen sekä työyhteisön arjen työkaluna ja vahvana yhteistyön perustana. Esimerkiksi MySpeaker puhujatoimisto nostaa esille sen, miten “empatia on kaikkein tärkein johtamistaito” (2022). 

EMPATIATAITOJAAN VOI KEHITTÄÄ

Empatiasta puhutaan paljon, nykyään yhä enemmän ja enemmän. Esimerkiksi blogikirjoituksessaan Ulla Teräs (2017) aloittaa vahvasti otsikolla “Empatia on ihmiskeskeisen suunnittelun tärkein työkalu”. Olen tästä täysin samaa mieltä. Esimerkiksi palvelumuotoilun näkökulmasta empatia kuuluu hyvin vahvasti jokaisen työkalupakkiin ja sitä on osattava hyödyntää sekä harjoitella jatkuvasti. Eikä vain palvelumuotoilijoilla, sillä tämä taito on tärkeä jokaiselle. Empatialla on paitsi mahdollisuus lisätä hyvinvointia, myös suojata itsensä ja muut (Saku Pelttari, 2018). Sitä täytyy vain opetella käyttämään kestävästi omat rajansa tuntien. 

Empatiasta on tehty paljon tutkimustyötä. Tutkija ja kouluttaja Miia Paakkanen kertoo, miten empatia parantaa hyvinvointia stressaavissa ja kuormittavissa tilanteissa. Helsingin yliopiston tutkijatohtori Antti Rajala ja empatiakirjailija Elisa Aaltola kertovat empatiataitojen kehittämisestä ja kuinka sitä voi harjoitella.  

Antti Rajala kertoo mielestäni tärkeän huomion, josta suora lainaus: “Empatia on normaalisti myötäsyntyistä, mutta kasvatuksen avulla sen piiriä voidaan laajentaa koskemaan muitakin kuin meille läheisiä tai muulla tavalla samankaltaisia ihmisiä” (2019). Monesti meidän on helpompi kokea empatiaa läheisiämme kohtaan tai sellaisia ihmisiä, jotka muistuttavat meitä jollain tavalla joko itsestämme tai läheisistämme. Tämä on hyvä tiedostaa, jotta “empatiapiiriään” on mahdollista laajentaa. 

POTENTIAALINEN TYÖKALU

Koen, että yrityksillä on hyvin monia erilaisia asiakkaita. Ehkäpä tärkeimpiä yrityksen asiakkaita ovat mielestäni sen työntekijät. Tyytyväinen ja hyvinvoiva henkilöstö on kaikkien etu ja yrityksen perusta. Siinä missä asiakas investoi rahaansa, työntekijä investoi aikaansa. Rahaa voi tienata, aikaa ei. Asiakas ajan myötä nostaa varantonsa samalle tasolle kuin ennen tekemäänsä investointia, mutta työntekijän aika on jälkeenpäin saavuttamatonta. Tämänkin syyn vuoksi empatia ja jousto on mielestäni tarpeellista huomioida. Se on toisia henkilöitä arvostavaa ja kunnioittavaa. Koronapandemian myötä olen huomannut, että empatia ja joustavuus esimerkiksi työskentelytavoissa on lisääntynyt.  

Johtamiskulttuuriin voisi saada loistavan lisän palvelumuotoilusta ja sen käyttäjälähtöisestä suunnittelusta, jossa korostuu empatia. Empatia lisää organisaation kilpailukykyä ei vain henkilöstön kautta, vaan myös asiakaskontakteissa. Uskallan väittää, että empatiaa vaalivassa työyhteisössä henkilöstö on sitoutuneempaa ja asiakkaiden tarpeisiin vastataan tarkemmin. Empatian avulla voidaan nimittäin löytää näppärästi asiakkaiden todellisia tarpeita, joten palvelumuotoilijan työkalupakissa empatiaosaaminen on mielestäni yksi hienoimmista ja tehokkaimmista työkaluista.  

Tässä nopeasti muuttuvassa ja monimutkaistuvassa maailmassa empatia voi nostaa vastauksia sellaisiinkin kysymyksiin, joita on aikaisemmin ollut haastavaa muulla tavoin ratkaista. Jotta selviämme tulevaisuuden haasteista, on meidän osattava toimia kuten hyvä yhteistyössä toimiva tiimi toimii. Uskon, että tähän empatia antaa hyviä ratkaisumahdollisuuksia ja toimintamalleja. 

Aito empatia tuntuu hyvältä ja auttaa jaksamaan sekä panostamaan. Miten paljon sen potentiaalia onkaan vielä hyödyntämättä? Empatia on uusiutuva, kestävä luonnonvara, joka ei vaadi odotusaikaa kypsyäkseen. Sen harjoittelemisen ja käytön voi aloittaa jo vaikkapa tänään. 

Empatian käyttömahdollisuudet ovat tarkastelun arvoiset. Se on hedelmällinen tutkimuskohde, jonka täyttä potentiaalia ei vielä täysin tunneta. Kuva Anni Tasala.

Kirjoittaja Anni Koivisto on 2023 valmistuva kokemus – ja palvelumuotoilija LAB Muotoiluinstituutista. Hän työskentelee Design Foundationin projektitiimissä.

Projektitiimi toteuttaa yrityksille Suomen Muotoilusäätiön tukemia muotoiluprojekteja vuoden ympäri. Lue lisää projekteista

Artikkelin lähteet: 

Ilman empatiaa ei ole hyvää esimiestä, mutta empatiakin voi uuvuttaa. PSYK. 18.4.2019. https://psyk.fi/blog-blogi/ilman-empatiaa-ei-ole-hyvaa-esimiesta-mutta-empatiakin-voi-uuvuttaa/ Luettu 29.8.2022. 

Kallunki, Elisa: Empatiaa tarvitaan nyt työyhteisöissä kun maailmalla kuohuu – tutkijan mukaan se parantaa hyvinvointia jatkuvan kuormituksen ja stressin alla. Yle 21.3.2022. https://yle.fi/uutiset/3-12320504 Luettu 29.8.2022. 

Kontio M.: Enneagrammi. 1.11.2003. http://whm28.louhi.net/~puhujees/EG-sivut/egm2-416.htm Luettu 29.8.2022. 

Koskinen, Minea: Aivotutkija: Empatia on työväline, jota kaikki tarvitsevat – hyödynnä sitä näin työelämässä. Duunitori 20.10.2021. https://duunitori.fi/tyoelama/empatia-on-tyovaline-toisten-ymmartamiseen Luettu 29.8.2022. 

Mysepakerin tiimi: Empatia on kaikkein tärkein johtamistaito. 7.4.2022. https://www.myspeaker.fi/uutiset/empatia-on-kaikkein-tarkein-johtamistaito/ Luettu 29.8.2022. 

Myötätuntoa voi myös harjoitella – Tutkijat kertovat, miten empatiataitojaan voi kehittää. Empathy Movement 2019/08/09. https://empathy.fi/2019/08/09/tutkijat-kertovat-miten-empatiataitojaan-voi-kehittaa/ Luettu 29.8.2022. 

Pelttari, Saku: Sympatia tappaa, empatia pelastaa. Potilaan Lääkärilehti 5.6.2018. https://www.potilaanlaakarilehti.fi/laakarin-aani/empatia-tappaa-sympatia-pelastaa/ Luettu 29.8.2022. 

Pinskut ry: Johtajuuden erilaiset teoriat. https://pinskupakki.fi/vuorovaikutus/ohjaamisen-menetelmat/tiiminvetajan-ja-tiimipelaajan-taidot/johtajuuden-erilaiset Luettu 29.8.2022. 

Teräs, Ulla: Empatia on ihmiskeskeisen suunnittelun tärkein työkalu. Kuntaliitto 1.12.2017. https://www.kuntaliitto.fi/blogi/2017/empatia-ihmiskeskeisen-suunnittelun-tarkein-tyokalu Luettu 29.8.2022. 

Kuva:

Anni Tasala

Heli Pöyry Suomen Muotoilusäätiön toimitusjohtajaksi

16.8.2022

Suomen Muotoilusäätiön ydintehtävä on edistää muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä ja auttaa yrityksiä ymmärtämään muotoilun mahdollisuudet. Muotoilija, tuotekehittäjä Heli Pöyry aloitti Säätiön toimitusjohtajana 15.8.2022. edellisen toimitusjohtajan, Aino Määtän jäädessä eläkkeelle tehtävästään. Heli Pöyry toimi aikaisemmin Säätiön kehityspäällikkönä ja sitä ennen matkailualan tuotekehitys, johto- ja muotoilutehtävissä Tertin Kartanossa Mikkelissä.

MUOTOILUSÄÄTIÖN TOIMIALUE ON KOKO SUOMI JA SÄÄTIÖN KOTIKAUPUNKI ON LAHTI

Säätiö tarjoaa yleishyödyllistä muotoilun käytön neuvontaa, järjestää opettavaisia muotoilun tapahtumia, toteuttaa viestintää muotoilun käytön ympärillä ja koordinoi muotoiluprojekteja yrityksille ja organisaatioille.

Säätiön voi kutsua vierailulle keskustelemaan muotoilun avulla menestymisestä ja pyytää kartoittamaan muotoilun mahdollisuuksia omassa toiminnassaan. Säätiö kehittää yritysyhteistyötä muotoilun käytön ympärille yrityskumppaniverkostossaan ja toimii sillanrakentajana edistämässä muotoilun käyttöä muullakin tavoin .

Muotoilusäätiö toimii yhteistyössä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, muotoilutoimijoiden ja elinkeinoelämän kanssa. Säätiön toimintakenttänä on koko Suomi ja toimitilat sijaitsevat Lahden tiedepuistossa. Säätiön toiminnan mahdollistaa Lahden kaupunki, perustajayritykset, yrityskumppaniverkosto, lahjoitukset ja avustukset.

Säätiön monitoimitilat palvelevat tapaamisissa, tapahtumissa ja yritysprojektien työskentelytiloina Lahden tiedepuistossa.

MONET YRITYKSET HALUAVAT KÄYTÄNNÖN APUA MUOTOILUN KÄYTÖN ALOITTAMISESSA JA PITKÄÄN MUOTOILUA HYÖDYNTÄNEET YRITYKSET HALUAVAT TESTATA SÄÄTIÖN MUOTOILUPROJEKTIEN AVULLA TULEVAISUUDEN KONSEPTEJA

Muotoilulla saavutetut hyödyt konkretisoituvat parhaiten Säätiön kanssa muotoiluprojektien toteutuksessa. Projekteissa tuetaan asiantuntijoiden avulla tulevaisuuden muotoilijoiden muotoiluidentiteetin kasvua ja kasvatetaan osallistujien muotoiluymmärrystä kokonaisvaltaisesti. Projektien tilaajayritys/-organisaatio saa uutta materiaalia käyttöönsä täysin oikeuksin lyhyessä ajassa. Keskimääräinen projektien kesto 1-3kk. Projekteja toteutetaan vuoden ympäri.

Muotoilusäätiön tehokas projektityömalli säästää tilaajan aikaa ja on kustannustehokas. Säätiön projektitiimiin valitut nuoret muotoilijat yllättävät usein ratkaisuillaan ja yleishyödyllinen yhteistyö palvelee kaikkia osapuolia; tilaaja saa nopeasti projektin hyödyt käyttöönsä, pääsee hyödyntämään projektimallia jatkossakin ja saa muotoilullista pääomaa yrityksensä käyttöön, kun taasen Säätiö toimii sillanrakentajana yritysten ja muotoilijoiden välillä, ohjaten tulevaisuuden muotoilijoita projektien läpiviemisessä ja ottaen vastuun projektien kokonaiskoordinoinnista.

Heli työskentelee muotoilun edistämisen eteen, jotta kaikilla suomalaisilla yrityksillä olisi samanlaiset mahdollisuudet hyödyntää muotoilua kilpailuvalttina. ”Valitettavasti monet yritykset eivät vielä pidä muotoilua yrityksissä tarvittavana itseisarvona, vaan lisäarvona esim. teollisessa tuotemuotoilussa. Meidän tehtävämme on tuoda monipuolisesti esille muotoilun hyötyjä koko yritystoiminnan kehityksessä, toimialasta riippumatta.”-Hän tiivistää.

Yhteystiedot: Heli Pöyry, +358 (0) 40 157 0049 ja heli.poyry@designfoundation.fi. Suomen Muotoilusäätiö – Design Foundation Finland, Lahden tiedepuisto, Niemenkatu 73, 5krs. Lahti. www.designfoundation.fi

LUE LISÄÄ SÄÄTIÖN MUOTOILUPROJEKTEISTA

LIITY SÄÄTIÖN YRITYSKUMPPANUUSVERKOSTOON

HALUATKO ANTAA SÄÄTIÖLLE LAHJOITUKSEN?


Muotoilija Veera Tolosen kokemuksia työskentelystä Muotoilusäätiössä – Vauhdikas ja opettavainen kesä Lahdessa

12.8.2022

Yksi Muotoilusäätiön ydintehtävistä on olla silta työelämän ja koulutuksen välillä. Tämä tarkoitus konkretisoituu parhaiten kaikkia osapuolia hyödyntävissä yritysprojekteissa, joissa lähellä valmistumista olevat muotoilun osaajat pääsevät asiantuntijoiksi aitoihin yritysprojekteihin Säätiön ohjaajan tukemina. Säätiön kautta toteutetuissa muotoiluprojekteissa on monia hyötyjä. Yritys saa lyhyessä ajassa valtavasti uutta materiaalia täysin oikeuksin käyttöönsä ja lähellä valmistumista olevat muotoilijat saavat arvokasta työelämäkokemusta tarvelähtöisissä projekteissa. Uudet projektiryhmäläiset palkataan keväisin ja projekteja toteutetaan ympäri vuoden.

Kirjoittaja Veera Tolonen valmistui kesän aikana Muotoilijaksi Metropolia Ammattikorkeakoulusta teollisen muotoilun linjalta.

KOKEMUKSIA KESÄSTÄ
Kesä Suomen Muotoilusäätiöllä on ollut täynnä vauhtia, nopeasti edistyviä projekteja ja muotoilun vahvempaa sisäistämistä. Olen päässyt kehittymään nopea tahtisessa projektin hallinnassa, nähnyt neljän muotoiluprojektin valmistumisen alusta loppuun saakka ja oppinut asiakkaille kommunikoimisesta yhä enemmän. Olemme saaneet itsevarmuutta toimia yhdessä asiakkaiden ja uuden projektiryhmän kanssa. Monipuolisten projektien ja kokemuksen kautta olemme kaikki oppineet tuntemaan itseämme muotoilijoina paremmin. Suomen Muotoilusäätiön tarjoamat puitteet, tuki ja laaja kontaktiverkosto on tehnyt kesätyöstä vaikuttavan kokemuksen.

Kesän parasta antia on ollut muilta projektiryhmäläisiltä oppiminen ja heidän kanssaan kehittyminen ryhmänä: kommenttien antaminen ja kuuleminen on tärkeää muotoilijan identiteetin ja taitojen kehittymisen kannalta. Innovoiminen yhdessä opetti uusia näkökulmia tarkastella muotoilua. Olimme kaikki tasa-arvoisia jäseniä ryhmässä, mutta opimme samalla tekemään kompromisseja eri näkemyksien välillä. Muotoilusäätiön projektimallin ja projektinvetäjän Helin ansiosta työskentely ryhmässä oli vaivatonta: jokaisen vahvuudet otettiin huomioon, mutta itsensä kehittämisen kannustettiin astumalla mukavuusalueen ulkopuolelle. Työskentelyllä oli selkeät tavoitteet ja aikaraja, josta kiinni pitäminen oli opettavaista: opimme tuottamaan nopeasti sisältöä ja visualisointeja ja luopumaan töistä sopivan työstämisen jälkeen.

KESÄINEN LAHTI
Koska tiimimme asuu eri kaupungeissa ja etätyö mahdollistaa tehokkaan ajankäytön, vietimme kesän aikana vähintään yhden päivän viikosta paikan päällä Säätiön monitoimitiloissa Lahden Tiedepuistossa. Paikan päällä olo mahdollisti töiden ohella myös tutustumisen Lahteen kaupunkina paremmin. Helsingistä matkustaessa junamatka sujui nopeasti ja vaivatta, sillä se antaa aamuisin omaa aikaa ja työpäivän jälkeen tilaisuuden keskustella projekteista ja muotoilusta projektiryhmäläisten kesken. Myös Lahden kaupungille toteutetun projektin kautta Lahdesta on avautunut uusia, yllättäviäkin puolia: Lahdessa on valtava määrä patsaita, hieno satama-alue ja arvokkaita rakennuksia. Lahti on myös täynnä osaamista ja kulttuuria, urheilua ja tekemistä, luontoa ja elämää.

KOKEMUSTA, JOTA EI SAA KOULUN PENKILTÄ
Opiskelijana on todella arvokasta päästä tekemään konseptien sijaan todellisia muotoiluprojekteja asiakasyrityksille. Yrityksiltä saamamme aika ja kommentit viikoittaisissa palavereissa ovat vieneet ryhmämme työskentelyä aina eteenpäin. Olemme saaneet kurkistaa jokaisen yrityksen toimintatapoihin ja tutustua alan osaajiin: kokemusta, jollaista ei saa koulun penkiltä. Muotoilutyön tuoma arvo on konkretisoitunut projektien edetessä, sillä olemme saaneet luotua toteutettavissa olevia kokonaisuuksia monipuolisista tehtävänannoista. Palkitsevinta oli nähdä koko muotoiluprosessi ja olla toteuttamassa se alusta loppuun saakka. Jokainen projekti oli uniikki matka, erityiskiitos kesän projektiyrityksille: Saintex Oy, Makron ja Lahden kaupunki, sekä tietysti projektitiimillemme Annille, Saulukselle ja ohjaaja Helille.

Kaikki kesäprojektien loppupalautukset on tehty. Kuvassa tiimimme vasemmalta Anni Koivisto, keskellä minä ja oikealla Saulus Puukko.

MUUN TIIMIN KOMMENTTEJA KESÄSTÄ
”Kesässä parasta on ollut; itsensä haastaminen ensimmäisessä muotoilu-alan duunissa, nopeatempoinen projektityöskentely ja uusien vinkkien oppiminen muilta. Ryhmässä eri osaamisalueet saadaan huomioitua ja kaikki pääsevät loistamaan.” – Saulus Puukko, Muotoilun 3. vuoden opiskelija, Aalto-yliopisto.

”Olen löytänyt uusia työkaluja päivittäiseen työskentelyyn ja kesän aikana on hioutunut rutiini tehokkaaseen muotoiluun. Projektien monipuolisuus on antanut paljon inspiraatiota ja näkemyksiä myös opintoihin ja työelämään.” – Anni Koivisto, Kokemus- ja palvelumuotoilun 4. vuoden opiskelija, LAB-Muotoiluinstituutti.

”Tulevaisuuden muotoilijoissa on valtava voimavara kaikenlaisen liiketoiminnan kehitykseen muotoilun avulla. Tämä konkretisoitui jälleen jokaisessa kesän yritysprojektissa. Työskentelymallimme ja projektien monipuolisuus ruokki tehokkuutta ja sain olla ylpeitä tiimiläisistämme. -Heli Pöyry, ohjaaja, Suomen Muotoilusäätiö.

Suomen Muotoilusäätiöön tutustuminen on vahvistanut sitä tunnetta, että muotoilijoilla ja säätiön toiminnalla on merkittävä rooli sillan rakentajina yrityksien välillä. Kesätyö muotoilusäätiöllä on antanut mahdollisuuden saada oma ääni kuuluviin opiskelijamaailman ulkopuolella ja näen sen tärkeänä osana uraani muotoilijana. On ilo olla osa tätä yhteisöä myös jatkossa ja kesäprojektien aikana muodostetut yhteydet säilyvät varmasti tulevaisuuden työelämässä.

TUTUSTU KESÄN PROJEKTEIHIN

Tutustu Säätiön yritysprojekteihin

Heijastinmalliston ja brändikuosin suunnittelu Saintexille

Kuvitusta Lahden kaupungille

Vastuullisuuden kuvittamista Makron Oy:lle

Kiinnostuitko yhteistyöstä Säätiön kanssa? Ole yhteydessä Heli Pöyryyn +358 (0) 40 157 0049, heli.poyry@designfoundation.fi www.designfoundation.fi

PROJEKTITIIMILÄISET

Veera Tolonen

Anni Koivisto

Saulus Puukko

Kesän inspiroivat vierailukohteet TOP 6-Muotoilusäätiö suosittelee

14.7.2022

Heinäkuu on parhaimmillaan ja Suomen kesässä saattaa tulla jopa runsauden pula päättää, missä kaikkialla vierailee. Keräsimme yhteen kuusi mielenkiintoista ja inspiroivaa vierailukohdetta Suomessa, jota voimme suositella myös muotoilullisesta näkökulmasta. Muotoilusäätiö toivottaa inspiroivaa kesää ja pitää kesätauon ajalla 16.7.-31.7.2022.

1. VISUAALISTEN TAITEIDEN MUSEO MALVA LAHDESSA
Malva on uusi elämyksellinen museo Lahdessa – ja lahtelaisten ehdoton ylpeydenaihe. Taide-, muotoilu- ja julistesisältö tarjoaa elämyksiä ja tekemistä niin kulttuurin suurkuluttajille, lapsiperheille kuin ensikertalaisillekin. Avausnäyttelyssä nähdään huippumuotoilua ja taideaarteita. Tämän artikkelin pääkuva on Malvan pysyvä taideteos Ahto, jonka on luonut suomalainen Ekho Collective. Lahti on myös Muotoilusäätiön kotikaupunki. Malvan vierailun yhteyteen kannattaa yhdistää vierailu Lahden eläväisessä satamassa, jossa muotoilullista silmää hivelee mm. Sibeliustalo ja Pianopaviljonki. LUE LISÄÄ

2. ASUNTOMESSUT NAANTALISSA Vuoden 2022 asuntomessualue sijaitsee upealla Luonnonmaan saarella, joka on monille tuttu siellä sijaitsevan Suomen tasavallan presidentin kesäasunnon Kultarannan vuoksi. Alueelle on helppo saapua julkisilla liikenneväleillä. Messuaikana sinne liikennöivät niin Fölin päästöttömät sähköbussit kuin vesibussikin. Kuvassa Honka Haiku, jonka kylpyhuoneen kruununa Woodion design-amme vedenkestävästä puukomposiitista. Kuva La Nord Studio/ Minna Kivinen. LUE LISÄÄ

3. HÖYRYLAIVARISTEILY SAVONLINNASSA
Nauti höyrylaivakokemuksesta Saimaalla! Labyrinttimainen Saimaa tuhansine saarineen ja kapeikkoineen, keskiaikainen Olavinlinna, kansallispuistot ja tietenkin Saimaannorppa ovat kaikki koettavissa erityisesti risteillen. Vuoden Kotimaan Matkailuyritys 2021- tunnuksella palkittu Höyrylaiva S/S Paul Wahl on yksi viimeisistä Suomessa rakennetuista valkokylkisistä höyrylaivoista. Laivasta löytyy täyden palvelun lisäksi luksussviittejä yöpymiseen. Kuvassa laivaston kapteeni Janne Leinonen LUE LISÄÄ

4. TIEDEKESKUS HEUREKA VANTAALLA on monipuolinen elämyskokonaisuus, joka tarjoaa vuorovaikutteisia näyttelyitä, planetaarioelokuvia sekä tiedeohjelmia ja tapahtumia ympäri vuoden. Tänä kesänä perehdytään tekoälyn maailmaan ja luonnon katastrofeihin. Koko perheelle soveltuvasta vierailukohteesta löytyy paljon osallistavaa tekemistä ja tiloissa palvelee myös tiederavintola. LUE LISÄÄ

5. UUTTA FISKARSIN RUUKKIALUEELLA Fiskars Village Art & Design Biennale kohtauttaa nykytaiteen, muotoilun ja arkkitehtuurin ajankohtaisia kysymyksiä antaen tilaa uudelle ja yllättävälle. Näyttelyiden sarja kutsuu mukaan taiteilijoita, muotoilijoita, arkkitehtejä, yleisöjä ja alueellista yhteisöä kannustaen avoimiin kysymyksiin. Inspiroidu kulttuurihistorialtaan rikkaassa ja luonnoltaan erityislaatuisessa kohteessa, jossa on näkemistä ja kokemista moneksi päiväksi. LUE LISÄÄ

6. NUUTAJÄRVEN LASIKYLÄ  

Nuutajärvi on suomalaisen lasin kotikylä, jossa työskentelee taiteilijoiden, muotoilijoiden ja taidekäsityöläisten luova ja innovatiivinen yhteisö. Monipuolinen osaaminen on merkittävä osa Nuutajärveä. Lasiammattilaisten lisäksi Nuutajärvellä työskentelee myös muiden alojen ammattilaisia. Lasikylästä voit löytää muun muassa sepän, keraamikkoja, koru- ja tekstiilitaiteilijoita. Pajoissa tehdään paitsi tuotteita ja taidetta, myös muotoilu- ja suunnittelutyötä. LUE LISÄÄ

Suomen Muotoilusäätiö
Muotoilusäätiön kumppanuusverkosto
Muotoilusäätiön artikkelit

Tekoälyn hyödyntäminen teollisessa muotoilussa

7.7.2022

Moni muotoilija on viime vuosina ollut huolissaan siitä, että tekoäly tulisi tulevaisuudessa korvaamaan heidät.  Moni yritys on kuitenkin kehittänyt tekoälyä hyödyntäviä työkaluja, jotka helpottavat muotoilijoiden työtä. Tekoäly tarvitsee tuekseen vielä ihmistä, hankaluuksia voi tuottaa esimerkiksi kuvien tunnistus ja objektien hahmottaminen.

Useilla nettisivuilla on nykyään chattibotti, joka vastailee asiakkaiden kysymyksiin. Mahdolliset kysymyksen on kuitenkin rajattu tiettyyn kategoriaan, johon chattibotti pystyy vastaamaan. Jos chattibotilta kysyy liian monimutkaisen kysymyksen tai aiheen vierestä, se hämmentyy ja näyttää virhetekstin. Parhaassa tilanteessa chattibotti ohjaa asiakkaan oikeaan suuntaan neuvoillaan. Epäonnistuessaan se saa asiakkaan turhautumaan, ja aiheuttaa turhaa vaivaa.

Tämän kaltaista ohjelmointia voitaisiin hyödyntää myös tuotteen muotoilussa, varsinkin ideointiprosessin tukena. Sen avulla voitaisiin luoda nopeasti useita konsepteja jatkokehitykseen. Tuotteen muodon valinnassa työkalu voisi ehdottaa tietyillä reunaehdoilla useita mahdollisia muotoja, joista suunnittelija valitsee muutaman jatkokehitykseen. Näistä jatkokehitykseen valituista muodoista algoritmi kehittää mahdollisesti sata uutta variaatiota valituista muodoista. Tämän työkalun kehittäminen voisi helpottaa huomattavasti suunnittelijan arkea.

Tällä hetkellä on jo olemassa, jo samankaltaisia tekoälyä hyödyntäviä työkaluja. Yksi näistä työkaluista on Artbreeder, se yhdistelee useita kuvia toisiinsa luoden uusia objekteja.

Sovelluksessa valitaan kuvat jotka halutaan yhdistää, jonka jälkeen algoritmi luo tietyillä parametreilla uusia kuvia. Kuvien vaikutussuhdetta säätelemällä, voidaan vaikuttaa lopputulokseen. Sovellus on vielä beta-vaiheessa, mutta tulokset ovat lupaavia.

Koska tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa ongelmat ovat yleensä monialaisia, suunnittelijaa tarvitaan ratkaisemaan luovia ongelmia. Tekoälylle monialaisten ongelmien ratkaiseminen voi tuottaa paljon hankaluuksia, se tarvitsee jatkossakin ihmistä tuekseen ongelmissa.

Kirjoittaja Saulus Puukko opiskelee toista vuotta muotoilua Aalto-yliopistossa. Hän työskentelee Suomen Muotoilusäätiön projektitiimissä. Mallintaminen ja tekoäly ovat hänen kiinnostuksen kohteita.

Lähteet:

https://www.toptal.com/designers/product-design/infographic-ai-in-design

https://www.artbreeder.com/beta/browse

Lue lisää:
Suomen Muotoilusäätiö
Muotoilusäätiön projektit yrityksille

Mitä palveluja muotoilun projektitoimisto tarjoaa? Esittelyssä Hat Hunters

22.6.2022

Esittelyssä tuore Suomen Muotoilusäätiön kumppanuusverkoston jäsen Hat Hunters. Hathunters on muotoilun projektitoimisto, joka yhdistää muotoilun osaajat ja hyödyntäjät sekä johtaa muotoiluprojektit tuloksellisesti alusta loppuun asti. Hathuntersin tavoitteena on luoda pitkäaikaisia kumppanuuksia ja aitoa yhteistyötä. Hathuntersin yrittäjinä ja muotoiluagentteina toimivat Sonja Lehtomäki ja Iita Sallinen.

Hathunters auttaa yrityksiä ja organisaatioita strategiatyössä ja yritysten ajankohtaisissa kehittämistarpeissa. Palveluihin kuuluvat konsultointi, muotoilun asiantuntijapalveluiden tarjoaminen, muotoiluprojektien kilpailuttaminen, koordinointi ja johtaminen sekä toteuttaminen.

Muotoilusta lisäymmärrystä hakevan yrityksen tai organisaation on mahdollista hankkia Hathuntersin kautta muotoilun tietoiskuja, valmennuksia ja koulutuksia sekä työpajoja. Muotoiluprojekteissa voi lähteä kehittämään esimerkiksi palvelukonsepteja ja palvelupolkuja, asiakaskokemusta, yritysten ja organisaatioiden omaa toimintaa ja prosesseja tai tehdä strategia- ja tulevaisuustyötä.

Miten Hathunters auttaa
Kun yritys tai julkisen puolen organisaatio etsii kehittämishankkeeseensa muotoilijaa, löytyy Hathuntersin laajastaa verkostostaa kuratoitu valikoima erityisasiantuntijoita, jotka tarjoavat osaamisensa asiakkaan käyttöön. Asiakkaiden tarpeissa korostuu tällä hetkellä erityisesti palvelumuotoilu ja digitaaliset ratkaisut, joilla rakennetaan parempaa asiakaskokemusta. Jos yrityksellä tai organisaatiolla on haasteita päästä alkuun, niin Hathuntersin apua voi saada myös osaamistarpeen sanoittamiseen, tarjouspyynnön laatimiseen, palveluntarjoajien kartoittamiseen sekä sopimusasioihin.

Hathunters sparraa myös palveluntarjoajia, muotoilijoita ja muita luovan alan yrittäjiä yrityksen kehittämisessä, sillä asiantuntemuksen tuotteistamisessa ja myynnissä on usein haasteita. Luovan tekijän uralta voi puuttua selkeä suunta, eikä liiketoiminnan kehittäminen perustu strategiseen ajatteluun. Hathunters haluaa auttaa luovan alan yrittäjiä löytämään sellaisia projekteja, jotka vievät heidän uraa eteenpäin ja avaavat uusia mahdollisuuksia. Koko luovan alan kehittäminen, luovien tekijöiden työllistymisen edistäminen ja monialainen yhteistyö on Hathuntersille tärkeää. Hathunters kouluttaa ja valmentaa luovan alan edustajia erilaisissa hankkeissa, jotka keskittyvät yritysten liiketoiminnan tai uran kehittämiseen. Esimerkiksi Savonia-ammattikorkeakoulun Luova REAKTIO! -hankkeessa Hathunters on kouluttanut rahoitusten hakemisesta ja digitaalisten myyntialustojen hyödyntämisestä.

Hathunters on auttanut erilaisia yrityksiä ja organisaatioita mm. strategiatyössä, määrittämään muotoiluosaamisen tarpeita ja ymmärtämään muotoilun hyödyntämisen tuomia hyötyjä. Työ on pääasiassa yrityskohtaista konsultaatiota ja neuvontaa, koulutuksia ja työpajoja. Hathunters on myös johtanut laajemmassa kilpailutuskokonaisuudessa muotoiluyrityksistä koostuvan tiimin kokoamisessa asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Yritykset ja organisaatiot voivat olla Hathuntersiin yhteydessä hyvin matalalla kynnyksellä ja yhteistyötä lähdetään rakentamaan sen hetkisten tarpeiden ja haasteiden kautta, joihin etsitään paras toteuttava tekijä tai kokonainen tiimi. Yritysten ja organisaatioiden muotoilukypsyys on vielä hyvin eri tasoilla, jonka vuoksi Hathunterissa tutkitaan ja etsitään yritykselle paras etenemisen malli muotoilun hyödyntämisen polulla. Polku voi käynnistyä yksittäisen muotoilijan kanssa tehtävästä projektista ja yhteistyöstä, edetä laajempien kehittämisprojektien ja työntekijöiden muotoiluymmärryksen kasvattamisen kautta aina
strategiatasolle asti.

Muotoilun tulevaisuus yrityksissä?
Yrityksen johtamisessa tulisi osata katsoa tulevaisuuteen ja ennakoida, mitä kehitys tuo tullessaan. Hathunters uskoo, että muotoiluajattelun merkitys korostuu yrityksen tulevaisuustyössä ja yritysten hallituksiin pitäisi saada nykyistä enemmän muotoiluosaamista. Muotoilun hyödyntäminen vauhdittaa tutkitusti yrityksen kasvua ja sen avulla yrityksistä voidaan tehdä markkinajohtajia. Asiakaskokemus ja sen kehittäminen pitäisi olla nyt jokaisen yrityksen agendalla, jotta sillä on maksavia asiakkaita huomennakin.

Muotoilulla voidaan kehittää myös yrityksen henkilöstökokemusta, jonka ansiosta parhaat osaajat saadaan pysymään oman katon alla ja sitoutumaan yrityksen tavoitteisiin. Hathuntersin unelmana on, että jokaisen yrityksen johtamisessa hyödynnetään muotoilua ja että Suomesta tulee kovatasoisimpia muotoilun asiantuntijoita.

Hathuntersin tekijät
Hathuntersin tekijöillä Iitalla ja Sonjalla on yhteensä yli 20 vuoden kokemus yritysten prosessien ja projektien kehittämisestä sekä yritysten palveluiden tuotteistamisesta. Oman ammattitaidon lisäksi Hathunters hyödyntää aktiivisesti yhteistyökumppaneiden ja verkoston asiantuntijoita muotoiluprojekteissa. Tiiviisti yhteistyötä tehdään noin 10 yrityksen kanssa ja monipuoliseen muotoilijaverkostoon kuuluu yli 100 ammattilaista. Verkostosta löytyy osaamista mm. palvelumuotoilusta, brändimuotoilusta, bisnesmuotoilusta ja kiertotalousmuotoilusta. Sonja on taustaltaan tutkija ja muotoilija ja hän on tottunut sukeltamaan syvälle asiakastarpeisiin ja asiakasymmärryksen maailmaan sekä kehittämään yritysten liiketoimintaa. Hän on kokenut projektijohtamisen ja liiketoiminnan kehittämisen asiantuntija ja toimii myös kouluttajana ja fasilitoijana vahvuutenaan suurten kokonaisuuksien hallinta ja asioiden visualisointi.

Iita on muotoilualan sarjayrittäjä, jonka erityisosaamista on palvelun tuotteistaminen ja yhteiskehittäminen. Hän on auttanut useita kymmeniä asiakkaita tuotteistamaan tuotteita ja palveluita sekä kehittänyt yritysten liiketoimintaa. Iitan vahvuutena on rohkaista yrittäjiä näkemään isompia mahdollisuuksia ja kokeilemaan ennakkoluulottomasti uusia ideoita. Hathuntersin yrittäjät liputtavat vahvasti tasapainoisen yrittämisen puolesta. He itse tekevät pääsääntöisesti nelipäiväistä työviikkoa ja töiden suunnittelussa otetaan huomioon, että syksyllä he ehtivät töiden päätteeksi marjametsään ja talvella hiihtoladuille.

Lue lisää
Hathunters
Suomen Muotoilusäätiön kumppanuusverkosto

Arjen muutos kaupungeissa muotoillaan yhdessä

16.6.2022

Olemme usean murroksen ja muutoksen edessä. Olemme keskellä ilmastokriisiä. Pandemia on muuttanut käsitystämme hyvästä arjesta, ja se on vaikuttanut kaupunkilaisten arvoihin ja käyttäytymiseen. Tätä ilmiötä käsitellään Sitran (2020) tekemässä Lifestyles after Lockdown-selvityksessä, joka osoittaa, kuinka arjen dynamiikka on muuttunut pandemian aikana ja muuttanut suomalaisten tahtotilaa kohti kestävämpää elämää (Korkman, Green & Hantula 2020, 3). Myös kaupungistuminen tulee jatkumaan: vuoteen 2050 mennessä 70 % maailman väestöstä asuu kaupungeissa (Sitra 2017; Ellen MacArthur Foundation 2019). Muutoksen on luonnollista tapahtua siellä, missä ihmiset asuvat. Kaupunkien tiiviistä ominaisuudesta on hyötyä mm. jakamistalouden palveluita suunnitellessa, sillä ne hyötyvät yhteisöllisyydestä.

Viime vuosina olemme saaneet huomata, että kykenemme muuttamaan käyttäytymistämme ja tekemillämme muutoksilla on merkitystä kokonaiskuvassa. Tätä vastaanottavaisempaa asennetta muutokselle täytyy hyödyntää kestävämpää arkea tavoitellessa. On ymmärretty, että kestävyyden tavoittelu on ajankohtaista kaikille, eikä vain jotakin, joka tapahtuu tulevaisuudessa.

Mielestäni pienillä muutoksilla arjessa saavutetaan suuria vaikutuksia. Jotta kestävistä toimista tulee osa ihmisten päivittäistä elinympäristöä, täytyy ne suunnitella ja muotoilla heidän kanssaan. Emme voi olettaa kaupunkilaisten tarpeita, vaan heidän asiantuntijuutta täytyy hyödyntää muotoiluprosessissa. Käyttäjien osallistaminen ja ratkaisujen yhteiskehittäminen heidän kanssaan auttaa välttämään tarpeettomien asioiden suunnittelun. Osallistaminen ei tarkoita sitä, että kaikki kohderyhmän ideat toteutetaan, vaan he auttavat priorisoimaan ja validoimaan yhdessä tuotettuja ratkaisuja. Osallistaminen ei myöskään saa olla päälle liimattua: menetelmillä ei saa ajaa omia tarkoitusperiään vaan kaupunkilaisia täytyy kuunnella aidosti.

Empaattinen lähestymistapa ja käyttäjälähtöinen muotoilu ovat avainasemassa kaupunkilaisia lähestyttäessä ja heidän kanssa työskennellessä. Kuten Satu Miettinen (2021, 15) kirjoittaa, keskeinen osa muotoilua on tarkastella ihmisten arkipäiväisiä toimintoja ja tarpeita empaattisesti ja reflektoiden. Ilkka Kettusen mukaan muotoilua voisi kuvata eri osapuolia huomioivaksi neuvotteluprosessiksi, joka tavoittelee heidän välistään yhteisymmärrystä. Se on pohjimmiltaan aina sopimista, joka antaa muotoilulle vaihtuvan ja muuttuvan luonteen. (Kettunen 2021, 119–122). Muotoilulla on annettavaa rakennetun ympäristön kehittämiseen: muotoiluprosesseilla ja muotoilun menetelmillä voidaan tehdä tulevaisuuskestäviä ratkaisuja (Hietanen, 2021, 145). 

Muotoilussa ei ole kuitenkaan oikotietä onneen. Tietyn muotoiluprosessin seuraaminen ei automaattisesti tarkoita hyvää lopputulosta: yhtä reseptiä seuraamalla ei aina synny onnistuneita projekteja (Kettunen 2021; Ervast 2021). Analyyttiset prosessimallit auttavat kuitenkin jäsentämään ja yksinkertaistamaan muotoilun prosessia ja rutiinien kautta vapautuu aikaa luovalle työlle (Tuulaniemi 2011, 128; Kettunen 2021, 125). 

Muotoilijoilla on siis tärkeä rooli muutoksen mahdollistamisessa ja tekemisessä: luomme linkkejä eri osapuolien välille, kokoamme suuriakin kokonaisuuksia visuaalisesti yhteen ja helpotamme muutokseen liittyvää dialogia.

Palvelumuotoilun menetelmät tarjoavat työkaluja monenlaiseen kehittämistyöhön. Menetelmien tarkoituksena on auttaa tuomaan esiin todelliset ongelmat, joihin kaivataan muutosta. Menetelmien hyödyntäminen sekä osallistaminen voivat helpottaa muutoksen toteuttamista ja uuden äärelle siirtymistä: etsitään uusia tarpeita, esitetään oikeita kysymyksiä ja ennen kaikkea kuunnellaan oikeita ihmisiä. On siis tärkeää, että muotoilunprosessia ja menetelmiä hyödynnetään oikein ja kattavasti: monipuoliset osallistamisen menetelmät, digitaaliset ja perinteiset, auttavat sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden saavuttamisessa.

Muutos vihreämpään arkeen täytyy rakentaa ja tuoda osaksi päivittäistä elämää: tässä muutoksessa muotoilijoilla on tärkeä rooli uuden äärelle siirryttäessä.

Kirjoittaja Veera Tolonen on juuri valmistunut Muotoilija (AMK) Metropoliasta, teollisen muotoilun suuntautumisvaihtoehdosta. Hän työskentelee Suomen Muotoilusäätiön projektitiimissä.



Lähteet

Ellen MacArthur Foundation 7.8.2019. Cities Consume 75% of Natural Resource – How can a Circular Economy Tackle This? (Videotiedosto) < https://ellenmacarthurfoundation.org/topics/cities/overview>

Kettunen, Ilkka 2021. Muotoilun ammatilliset ulottuvuudet. Miettinen, Satu (toim.): Muotoilun avaimet älykkääseen teollisuuteen ja liiketoiminnan ketterään kehittämiseen. Helsinki: Teknologiainfo Teknova

Korkman, Oskar, Greene, Sharon & Hantula, Kirsi 2020. Lifestyles after lockdown – A study on how COVID-19 pandemic has changed attitudes and behaviour in Finland – and its implications on sustainability. Helsinki: Sitra. <https://www.sitra.fi/app/uploads/2020/12/sitralifestylesafterlockdown.pdf>

Miettinen, Satu 2021. Ihminen ja muotoilu. Miettinen, Satu (toim.): Muotoilun avaimet älykkääseen teollisuuteen ja liiketoiminnan ketterään kehittämiseen. Helsinki: Teknologiainfo Teknova Oy.

Hietanen, Päivi 2021. Muotoilu rakentamisessa – kokemuksia Helsingin kaupungilta. Miettinen, Satu (toim.): Muotoilun avaimet älykkääseen teollisuuteen ja liiketoiminnan ketterään kehittämiseen. Helsinki: Teknologiainfo Teknova Oy.

Tuulaniemi, Juha 2011. Palvelumuotoilu. 4.painos. Helsinki: Talentum Media Oy.


Kuvat: Jeve Pennonen 2022 ja Veera Tolonen