Voitaisiinko yritykset ankkuroida Suomeen muotoilun avulla?

Muotoilusta ja elinkeinoelämästä keskustelemassa Lahden Teollisuusseuran toiminnanjohtaja Valtteri Simola.

Valtteri Simola Lahden Seurahuoneen loungessa kesäisellä aamukahvilla.

Lahden Teollisuusseura on yksi Suomen Muotoilusäätiön perustajatahoista ja säätiön tukija yli 10 vuoden ajalta. Valtteri Simola on Lahtelaisen elinkeinoelämän energinen luottomies. Hän on päässyt seuraamaan Teollisuusseuran toimintaa jo lapsesta lähtien isänsä jalanjäljissä. Tällä hetkellä hän työskentelee hallitusammattilaisena yrityksissä ja säätiöissä pääpainona intohimo elinkeinoelämän kehitykseen. Aikaisemmin hän on toiminut mm. Starkki- ketjun maajohtajana (nykyinen Stark)

Mitä muotoilu merkitsee Sinulle Valtteri Simola?

Ensin tulee mieleen vahvasti tuotepuoli. Se miten muotoilu parantaa käytettävyyttä, varmistaa tuotteen/palvelun asiakastyytyväisyyttä ja luo lisäarvoa. Vahvana pointtina näen myös asiakkaan ostopäätöksen vahvistamisen muotoilun avulla.

Missä muotoilun saralla olisi mielestäsi paljon kehitettävää?

Konkreettisena esimerkkinä ainakin etätyössä huomaa selvän kehittämistarpeen erilaisten kommunikaatiosovellusten käyttäjäystävällisyydessä.

Millaista muotoiluun liittyvää kehitystyötä toteutatte tällä hetkellä Lahden Teollisuusseurassa?

Teollisuusseura on ennen kaikkea paikallisen elinkeinoelämän ääni. Kehitystyössä ja hankkeiden eteenpäin viennissä muotoilu tulee väistämättä mukaan tavalla tai toisella. Seuralle keskeisiä lähiajan tavoitteita on olla mukana kehittämässä alueen oppilaitosten koulutustarjontaa vastaamaan alueen yritysten osaamistarpeisiin. Kansainväliset- ja kieliopinnot ovat avainasemassa paikallista osaamista ajatellen, koska esimerkiksi Lahden Teollisuuseuran yrityksistä yli 70% toimii vahvasti kansainvälisesti.

Toinen iso asia on alueen infrahankkeet. Olemme mukana kehittämässä mm. moottoritietä, lentoratahanketta ja kaupungin logistiikkaa yritysten kasvumahdollisuuksien turvaamiseksi.

Lahden Teollisuusseura myi Seurahuoneen kiinteistön Osuuskauppa Hämeenmaalle vuonna 2011, joka toteutti kiinteistössä laajan peruskorjauksen. Näin hotelli- ja ravintolatoiminta jatkui vahvasti Päijät-Hämäläisessä ohjauksessa.

Lahti tunnetaan vahvasti muotoilukaupunkina. Mikä on mielestäsi Suomen Muotoilusäätiön tärkein tehtävä?

Säätiön tärkein tehtävä on edistää ja helpottaa muotoilun käyttöä yrityksissä. Oppilaitosten tehtävä on opettaa perusteet ja luoda hyvät lähtökohdat muotoilutyöhön. Säätiö taas toimii integraationa oppilaitosten ja yritysten välissä. Tämä mahdollistaa yrityksille matalan kynnyksen aloittaa muotoilun käyttö eri tarpeisiin. Siitä voi sitten siirtyä jatkossa muotoilutoimiston asiakkaaksi tai mahdollistaa uusien työpaikkojen syntymisen opiskelijayhteistyön seurauksena. Joka tapauksessa yhteistyöstä hyötyy kaikki osapuolet.

Toivon säätiön myös keskittyvän enemmän muotoilun elinkeinopuoleen, kuin taidepuoleen, koska kehittyvä kotimainen elinkeinoelämä hyödyttää kaikkia.

Teollisuusseuran näkökulmasta elinkeinoelämän kokonaisuudelle on tärkeää luoda toimintaympäristö, jossa yritykset viihtyvät pitkällä tähtäimellä. Tähän vaikuttaa mm. logistiset mahdollisuudet, toimiva arki, koulutus-, harrastus-, kulttuuri-, luonto-, ja urheilumahdollisuudet. Muotoilun avulla voidaan kehittää paljon näitä kaikkia osa-alueita.

Tärkeää yrityksille on myös oman kustannustehokkuuden nosto ympäristöä kunnioittaen. Tästä tullaan varmasti jakamaan paljon monistettavia esimerkkiä LAHTI EUROOPAN YMPÄRISTÖKAUPUNKI 2021 -jälkimainingeissa.

Nyt panostetaan myös paljon digitalisaatioon ja virtuaalisten tuotteiden kehitykseen. Ei maailma tule pyörimään pelkästään virtuaalisesti. Fyysisyys on vahva osa ihmisyyttä ja se ei tule häviämään mihinkään. Lahden alueen kansainvälistyneiden menestysyritysten päätuotteet ovat suurimmaksi osaksi konkreettisia tuotteita ja palveluja. Meidän pitäisi keskittyä auttamaan myös menestyneitä yrityksiä vielä paremmin.

Valtterilla on laaja näkemys ideaalisesta toimintaympäristöstä Lahden seudun elinkeinoelämän kehittyessä. Verkostoissa on voimaa! Hän suosittelee rohkeasti kaikkia yrityksiä käyttämään Suomen Muotoilusäätiötä väylänä muotoilun käyttöön.


Lue lisää:
Lahden teollisuusseura
Suomen muotoilusäätiö / Design Foundation Finland
Greenlahti

Kurkistus Säätiön monitoimitiloihin Lahden tiedepuistossa

Aamuauringon säteet valaisevat Suomen Muotoilusäätiön monitoimitilat Lahden tiedepuiston viidennessä kerroksessa. Neuvottelupöydällä on vaikuttava nippu vanhoja kiinnostavia artikkeleita Säätiöstä, työpisteillä tietokoneet piippailevat ja seinustoja koristaa yritysprojekteissa toteutuneet protomallit.

Sisääntulossa on hyvää tilaa kohtaamisille

Tila on tarinoita pullollaan. Jokainen esine muistuttaa olemassaolollaan moninaisista muotoilun mahdollisuuksista. Tilan taideteokset Säätiö on saanut kiitoksena taiteilijoilta mm. luovan tilan käytöstä.

Valoisat tilat muuntautuvat monenlaiseen Säätiön toimintaan.


MITÄ SÄÄTIÖN TILOISSA TAPAHTUU?

Tilat toimivat työpisteenä Säätiön työntekijöille ja projekteissa mukana oleville tahoille. Tilassa voidaan järjestää tietoiskuja, luovia tapaamisia ja kaikkea toimintaa, joka edistää suomalaisen muotoilun käyttöä, näkyvyyttä, koulutusta ja tutkimusta.

Tuotekehitysprojektien kerrostumat luovat raamit työskentelytiloille.

Tiedepuistossa toimii yli 50 eri toimijaa. Haluatko tutustua tarkemmin yleisiin tiloihin? Katso täältä 360 kuvia

Lahden Tiedepuiston aulatiloissa on paljon yhteistä luovaa tilaa erilaisiin tarkoituksiin.

Lue lisää:
Suomen Muotoilusäätiö / Design Foundation Finland
Lahden tiedepuisto
Niemiworks yhteiskäyttötilat

Suomalaisen Sinituotteen matkassa yli 30-vuotta

Haastattelussa Sinituotteella pitkään varatoimitusjohtajana ja nykyään hallituksen jäsenenä toimiva Aino Määttä, joka on myös Suomen Muotoilusäätiön asiamies.

Aino Määttä Suomen Muotoilusäätiön monitoimitiloissa Lahden tiedepuistossa.

Sinituote on pohjoismaiden johtava siivousväline-, kodintuote- ja autotarvikealan konserni, sekä Suomen Muotoilusäätiön perustajajäsen.

Aino Määttä on työskennellyt Sinituotteen palveluksessa yli 30-vuotta. Hän on ehtinyt toimia tuotepäällikkönä, markkinointipäällikkönä, vatatoimitusjohtajana ja yrityksen hallituksessa. Nykyään hän työskentelee lisäksi viiden muun eri yhtiön hallituksessa.

Aino kuvailee Sinituotteen matkan varrelta suurimpana kokemanaan muutoksena yrityksen kasvua ja kaupan murrokseen liittyviä logistisia muutoksia. Hän arvostaa kasvusta huolimatta säilynyttä perheyrityksen henkeä, alati muuttuvia haasteita ja aktiivista tuotekehitystä, johon Sinituote onkin panostanut paljon vuosien varrella. Ensimmäinen mieleenpainuvin tuote Ainolle oli monen suomalaisen kotonta löytyvä monitoimimoppi.

Sinituotteen monitoimimoppi on monen kodin arjen sankari.


MIKÄ ON MERKILLEPANTAVAA SINITUOTTEESSA?

Sinituotteet on kehitetty nimenomaan suomalaiseen kotiin, suomalaisen kuluttajan tarpeisiin. Valtaosa tuotteista valmistetaan Kokemäen tehtaalla ja kaikissa tuotteissa on käytetty suomalaista muotoiluosaamista. Opiskelijaprojekteja on toteutettu yhteistyössä mm. Suomen muotoilusäätiön kanssa. Tällä hetkellä kierrätysmuovin osuus Sinituotteissa on n. 35% ja osuutta on tarkoitus nostaa vaiheittain.

KIINNOSTAVA ILMIÖ MUOTOILUSSA JUURI NYT?

Aino korostaa tiedonsaannin -ja -kulun nopeutumista sekä faktatietojen arvostuksen nousua. Nämä kulkevat käsi kädessä digitaalisen palvelumuotoilun kanssa.

Ainolla on aina monta rautaa tulessa. Hän nauttii aikaansaamisesta ja asioiden etenemisestä.

Lue lisää Sinituotteesta

Tekijöitä Suomen Muotoilusäätiön projektien takana

Haastattelussa Lahden Muotoiluinstituutin (LAB AMK) teollisen muotoilun linjalta valmistuneet ja säätiön projektityöntekijöinä toimineet Enna Eloranta ja Martta Rita.

Enna ja Martta ovat kokeneet Suomen Muotoilusäätiön monitoimitilan Lahden tiedepuistossa tukikohdakseen. Tila on muuntautunut hyvin luovaan työskentelyyn projektien eri vaiheissa.

Enna ja Martta ovat toteuttaneet onnistuneita yritysprojekteita Suomen Muotoilusäätiön kautta. Viime projektien keskiössä on ollut informaatiomuotoilu, tuotemuotoilu, tutkimustyö ja konseptoiva muotoilu asiakasyritysten tarpeisiin.

Molemmat kokevat isona etuna, että itsenäisissä yritysprojekteissa pääsee harjoittelemaan vastuuta ja projektijohtamista. He ovat myös oppineet muotoilijan työkentän rajapinnoista käytännössä isoissa tuotekehitysprojekteissa ja paineensietokykyä nopean aikataulun projekteissa.

Enna toimii nyt osa-projektipäällikkönä Lahden kaupungin City as a service- hankkeessa ja Martta freelancer-muotoilijana.

Millainen muotoiluprojekti olisi kiinnostava toteuttaa?

Enna haaveilee hyvinvointimuotoilusta, jossa motivaattorina toimii ihmisten hyvinvointi. Martta näkee muotoiluhaaveiden määrittämisen positiivisena haasteena, koska omassa ammatillisessa kasvussa tapahtuu juuri nyt niin paljon, että kaikki projektit ovat kiinnostavia.

Kiinnostava ilmiö muotoilussa juuri nyt?

Enna on kiinnostunut psykologiasta ja siitä miten inhimilliset tarpeet ja arvot ovat nousseet enemmän esille. Tämä aihio luo kiinnostavat puitteet muotoilulle. Marttaa kiehtoo kiertotalousajattelun nivoutuminen yhteen palvelumuotoilun kanssa. Olisi hienoa, että kaikkien tuotteiden tuotepalvelu-ekosysteemi olisi muotoiltu kiertotalouden ehdoilla.

Lue artikkeli Ennan ja Martan yhdestä projektista: Hyvä-paha muovi rakentamisessa

Muotoilua aallon harjalla – Mielenkiintoisia projekteja ja tulevaisuuden muotoilua



Haastattelussa Suomen Muotoilusäätiön hallituksen jäsen, teollinen muotoilija-lehtori Simo Puintila Aalto-yliopistosta.

Aalto-yliopistolla on kesäisen lämpimästä päivästä huolimatta energinen, kansainvälisen kampuksen tunnelma. Simo Puintilalla on monta rautaa tulessa muotoilun lehtorina ja itsenäisenä teollisena muotoilijana. Monet suomalaiset kesäkeittiöissään saavat kiittää Simoa kätevästä Heirol Omeletto paistinlastan suunnittelusta.

Heirol Omeletto paistinlastasta on tullut suosittu Suomalaisten keittiöissä.

Tällähetkellä Simo suunnittelee kiukaita yhteistyössä Ikikiukaan kanssa ja kiinnostavana projektina Aalto-yliopistossa on meneillään mm. sähköveneen sisätilan konseptointia Skand -nimiselle yritykselle ja ennakkoluulotonta tuotekonseptointia Iittalalle. Edellä mainitut opiskelijaprojektit ovat tulossa esille syksyiseen Helsinki Design Weekin päänäyttelyyn. Näyttelyt ja tapahtumat ovat hieno osa prosessia, koska näin työt pääsevät konkreettiseen kosketukseen yleisön ja yhteiskunnan kanssa.

MIKÄ ON PALKITSEVINTA MUOTOILUN LEHTORINA?

Simo korostaa suurimpana asiana lahjakkaiden opiskelijoiden kehityskaaren seuraamista opiskelijoista kollegoiksi. On upeaa jakaa samaa kiinnostuksen kohdetta ja innostusta. Muotoilussa kokeillaan aktiivisesti asioita ja ollaan todellinen toimija yhteiskunnassa osana yritysprojekteja. Ennen Aalto-yliopistoa Puintila opetti muutaman vuoden Lahden Muotoiluinstituutissa ja ehti olla freelancer-opettajana eri oppilaitoksissa mm. Taikissa. Hän kuvailee itseään ennenkaikkea teolliseksi muotoilijaksi, jonka intressi on esineiden maailmassa.

MIKÄ ON TÄRKEINTÄ TULEVAISUUDEN MUOTOILUSSA?

Jo rakentamamme ympäristö ei häviä mihinkään, eikä ihmisten kulutus ainakaan laske. Simo haluaa muotoilun keskittyvän järkeviin ratkaisuihin, jotka parantavat elinympäristöämme monella tavalla. Hyvän rakennetun ympäristön suunnittelu, käyttäjäymmärryksen parantaminen ja hyvien palvelujen suunnittelu kulkevat käsi kädessä ekologisessa elinkaareessa.

Kaikki Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun laitokset sijaitsevat saman katon alla Väre-rakennuksessa Espoon campuksella. Rakennus käyttää vain uusiutuvaa energiaa ja on lämmitykseltään ja jäähdytykseltään 90-prosenttisesti omavarainen.

KIINNOSTAVA ILMIÖ MUOTOILUSSA JUURI NYT?

Simon mukaan kiinnostavia asioita on monta ja muotoilussa tapahtuu aina paljon. Kärkiaiheina häntä juuri nyt kiinnostaa kiertotalouden teeman mukaan tuleminen kaikkien asioiden suunnitteluun ja materiaalien järkevämpi hyödyntäminen. Yliopisto on tässä aallon harjalla. Yhteistyöprojekteista hyötyy kaikki osapuolet tutkimuksesta liike-elämään.

MIKÄ ON HENKIREIKÄSI HEKTISESSÄ ELÄMÄSSÄ?

Simo kertoo olevansa outdoor-ihminen. Luonnossa ja ulkoilun äärellä unohtuu kaikki muu ja keskittymiskyky kohdistuu hetkeen esim. jäätiköllä ei ajattele muuta kuin selviytymistä ja se on vaihtelevan virkistävää tietotulvaan keskittyvässä yhteiskunnassamme.

Simon kesäinen videotervehdys

Lue lisää Simo Puintilasta
Lue lisää Suomen Muotoilusäätiöstä
Lue lisää Aalto-yliopistosta