Heli Pöyry Suomen Muotoilusäätiön toimitusjohtajaksi

Suomen Muotoilusäätiön ydintehtävä on edistää muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä ja auttaa yrityksiä ymmärtämään muotoilun mahdollisuudet. Muotoilija, tuotekehittäjä Heli Pöyry aloitti Säätiön toimitusjohtajana 15.8.2022. edellisen toimitusjohtajan, Aino Määtän jäädessä eläkkeelle tehtävästään. Heli Pöyry toimi aikaisemmin Säätiön kehityspäällikkönä ja sitä ennen matkailualan tuotekehitys, johto- ja muotoilutehtävissä Tertin Kartanossa Mikkelissä.

MUOTOILUSÄÄTIÖN TOIMIALUE ON KOKO SUOMI JA SÄÄTIÖN KOTIKAUPUNKI ON LAHTI

Säätiö tarjoaa yleishyödyllistä muotoilun käytön neuvontaa, järjestää opettavaisia muotoilun tapahtumia, toteuttaa viestintää muotoilun käytön ympärillä ja koordinoi muotoiluprojekteja yrityksille ja organisaatioille.

Säätiön voi kutsua vierailulle keskustelemaan muotoilun avulla menestymisestä ja pyytää kartoittamaan muotoilun mahdollisuuksia omassa toiminnassaan. Säätiö kehittää yritysyhteistyötä muotoilun käytön ympärille yrityskumppaniverkostossaan ja toimii sillanrakentajana edistämässä muotoilun käyttöä muullakin tavoin .

Muotoilusäätiö toimii yhteistyössä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, muotoilutoimijoiden ja elinkeinoelämän kanssa. Säätiön toimintakenttänä on koko Suomi ja toimitilat sijaitsevat Lahden tiedepuistossa. Säätiön toiminnan mahdollistaa Lahden kaupunki, perustajayritykset, yrityskumppaniverkosto, lahjoitukset ja avustukset.


Säätiön monitoimitilat palvelevat tapaamisissa, tapahtumissa ja yritysprojektien työskentelytiloina Lahden tiedepuistossa.


MONET YRITYKSET HALUAVAT KÄYTÄNNÖN APUA MUOTOILUN KÄYTÖN ALOITTAMISESSA JA PITKÄÄN MUOTOILUA HYÖDYNTÄNEET YRITYKSET HALUAVAT TESTATA SÄÄTIÖN MUOTOILUPROJEKTIEN AVULLA TULEVAISUUDEN KONSEPTEJA

Muotoilulla saavutetut hyödyt konkretisoituvat parhaiten Säätiön kanssa muotoiluprojektien toteutuksessa. Projekteissa tuetaan asiantuntijoiden avulla tulevaisuuden muotoilijoiden muotoiluidentiteetin kasvua ja kasvatetaan osallistujien muotoiluymmärrystä kokonaisvaltaisesti. Projektien tilaajayritys/-organisaatio saa uutta materiaalia käyttöönsä täysin oikeuksin lyhyessä ajassa. Keskimääräinen projektien kesto 1-3kk. Projekteja toteutetaan vuoden ympäri.

Muotoilusäätiön tehokas projektityömalli säästää tilaajan aikaa ja on kustannustehokas. Säätiön projektitiimiin valitut nuoret muotoilijat yllättävät usein ratkaisuillaan ja yleishyödyllinen yhteistyö palvelee kaikkia osapuolia; tilaaja saa nopeasti projektin hyödyt käyttöönsä, pääsee hyödyntämään projektimallia jatkossakin ja saa muotoilullista pääomaa yrityksensä käyttöön, kun taasen Säätiö toimii sillanrakentajana yritysten ja muotoilijoiden välillä, ohjaten tulevaisuuden muotoilijoita projektien läpiviemisessä ja ottaen vastuun projektien kokonaiskoordinoinnista.


Heli työskentelee muotoilun edistämisen eteen, jotta kaikilla suomalaisilla yrityksillä olisi samanlaiset mahdollisuudet hyödyntää muotoilua kilpailuvalttina. ”Valitettavasti monet yritykset eivät vielä pidä muotoilua yrityksissä tarvittavana itseisarvona, vaan lisäarvona esim. teollisessa tuotemuotoilussa. Meidän tehtävämme on tuoda monipuolisesti esille muotoilun hyötyjä koko yritystoiminnan kehityksessä, toimialasta riippumatta.”-Hän tiivistää.


Yhteystiedot: Heli Pöyry, +358 (0) 40 157 0049 ja heli.poyry@designfoundation.fi. Suomen Muotoilusäätiö – Design Foundation Finland, Lahden tiedepuisto, Niemenkatu 73, 5krs. Lahti. www.designfoundation.fi


LUE LISÄÄ SÄÄTIÖN MUOTOILUPROJEKTEISTA

LIITY SÄÄTIÖN YRITYSKUMPPANUUSVERKOSTOON

HALUATKO ANTAA SÄÄTIÖLLE LAHJOITUKSEN?


Muotoilija Veera Tolosen kokemuksia työskentelystä Muotoilusäätiössä – Vauhdikas ja opettavainen kesä Lahdessa

Yksi Muotoilusäätiön ydintehtävistä on olla silta työelämän ja koulutuksen välillä. Tämä tarkoitus konkretisoituu parhaiten kaikkia osapuolia hyödyntävissä yritysprojekteissa, joissa lähellä valmistumista olevat muotoilun osaajat pääsevät asiantuntijoiksi aitoihin yritysprojekteihin Säätiön ohjaajan tukemina. Säätiön kautta toteutetuissa muotoiluprojekteissa on monia hyötyjä. Yritys saa lyhyessä ajassa valtavasti uutta materiaalia täysin oikeuksin käyttöönsä ja lähellä valmistumista olevat muotoilijat saavat arvokasta työelämäkokemusta tarvelähtöisissä projekteissa. Uudet projektiryhmäläiset palkataan keväisin ja projekteja toteutetaan ympäri vuoden.


Kirjoittaja Veera Tolonen valmistui kesän aikana Muotoilijaksi Metropolia Ammattikorkeakoulusta teollisen muotoilun linjalta.


KOKEMUKSIA KESÄSTÄ
Kesä Suomen Muotoilusäätiöllä on ollut täynnä vauhtia, nopeasti edistyviä projekteja ja muotoilun vahvempaa sisäistämistä. Olen päässyt kehittymään nopea tahtisessa projektin hallinnassa, nähnyt neljän muotoiluprojektin valmistumisen alusta loppuun saakka ja oppinut asiakkaille kommunikoimisesta yhä enemmän. Olemme saaneet itsevarmuutta toimia yhdessä asiakkaiden ja uuden projektiryhmän kanssa. Monipuolisten projektien ja kokemuksen kautta olemme kaikki oppineet tuntemaan itseämme muotoilijoina paremmin. Suomen Muotoilusäätiön tarjoamat puitteet, tuki ja laaja kontaktiverkosto on tehnyt kesätyöstä vaikuttavan kokemuksen.

Kesän parasta antia on ollut muilta projektiryhmäläisiltä oppiminen ja heidän kanssaan kehittyminen ryhmänä: kommenttien antaminen ja kuuleminen on tärkeää muotoilijan identiteetin ja taitojen kehittymisen kannalta. Innovoiminen yhdessä opetti uusia näkökulmia tarkastella muotoilua. Olimme kaikki tasa-arvoisia jäseniä ryhmässä, mutta opimme samalla tekemään kompromisseja eri näkemyksien välillä. Muotoilusäätiön projektimallin ja projektinvetäjän Helin ansiosta työskentely ryhmässä oli vaivatonta: jokaisen vahvuudet otettiin huomioon, mutta itsensä kehittämisen kannustettiin astumalla mukavuusalueen ulkopuolelle. Työskentelyllä oli selkeät tavoitteet ja aikaraja, josta kiinni pitäminen oli opettavaista: opimme tuottamaan nopeasti sisältöä ja visualisointeja ja luopumaan töistä sopivan työstämisen jälkeen.

KESÄINEN LAHTI
Koska tiimimme asuu eri kaupungeissa ja etätyö mahdollistaa tehokkaan ajankäytön, vietimme kesän aikana vähintään yhden päivän viikosta paikan päällä Säätiön monitoimitiloissa Lahden Tiedepuistossa. Paikan päällä olo mahdollisti töiden ohella myös tutustumisen Lahteen kaupunkina paremmin. Helsingistä matkustaessa junamatka sujui nopeasti ja vaivatta, sillä se antaa aamuisin omaa aikaa ja työpäivän jälkeen tilaisuuden keskustella projekteista ja muotoilusta projektiryhmäläisten kesken. Myös Lahden kaupungille toteutetun projektin kautta Lahdesta on avautunut uusia, yllättäviäkin puolia: Lahdessa on valtava määrä patsaita, hieno satama-alue ja arvokkaita rakennuksia. Lahti on myös täynnä osaamista ja kulttuuria, urheilua ja tekemistä, luontoa ja elämää.

KOKEMUSTA, JOTA EI SAA KOULUN PENKILTÄ
Opiskelijana on todella arvokasta päästä tekemään konseptien sijaan todellisia muotoiluprojekteja asiakasyrityksille. Yrityksiltä saamamme aika ja kommentit viikoittaisissa palavereissa ovat vieneet ryhmämme työskentelyä aina eteenpäin. Olemme saaneet kurkistaa jokaisen yrityksen toimintatapoihin ja tutustua alan osaajiin: kokemusta, jollaista ei saa koulun penkiltä. Muotoilutyön tuoma arvo on konkretisoitunut projektien edetessä, sillä olemme saaneet luotua toteutettavissa olevia kokonaisuuksia monipuolisista tehtävänannoista. Palkitsevinta oli nähdä koko muotoiluprosessi ja olla toteuttamassa se alusta loppuun saakka. Jokainen projekti oli uniikki matka, erityiskiitos kesän projektiyrityksille: Saintex Oy, Makron ja Lahden kaupunki, sekä tietysti projektitiimillemme Annille, Saulukselle ja ohjaaja Helille.

Kaikki kesäprojektien loppupalautukset on tehty. Kuvassa tiimimme vasemmalta Anni Koivisto, keskellä minä ja oikealla Saulus Puukko.

MUUN TIIMIN KOMMENTTEJA KESÄSTÄ
”Kesässä parasta on ollut; itsensä haastaminen ensimmäisessä muotoilu-alan duunissa, nopeatempoinen projektityöskentely ja uusien vinkkien oppiminen muilta. Ryhmässä eri osaamisalueet saadaan huomioitua ja kaikki pääsevät loistamaan.” – Saulus Puukko, Muotoilun 3. vuoden opiskelija, Aalto-yliopisto.

”Olen löytänyt uusia työkaluja päivittäiseen työskentelyyn ja kesän aikana on hioutunut rutiini tehokkaaseen muotoiluun. Projektien monipuolisuus on antanut paljon inspiraatiota ja näkemyksiä myös opintoihin ja työelämään.” – Anni Koivisto, Kokemus- ja palvelumuotoilun 4. vuoden opiskelija, LAB-Muotoiluinstituutti.

”Tulevaisuuden muotoilijoissa on valtava voimavara kaikenlaisen liiketoiminnan kehitykseen muotoilun avulla. Tämä konkretisoitui jälleen jokaisessa kesän yritysprojektissa. Työskentelymallimme ja projektien monipuolisuus ruokki tehokkuutta ja sain olla ylpeitä tiimiläisistämme. -Heli Pöyry, ohjaaja, Suomen Muotoilusäätiö.

Suomen Muotoilusäätiöön tutustuminen on vahvistanut sitä tunnetta, että muotoilijoilla ja säätiön toiminnalla on merkittävä rooli sillan rakentajina yrityksien välillä. Kesätyö muotoilusäätiöllä on antanut mahdollisuuden saada oma ääni kuuluviin opiskelijamaailman ulkopuolella ja näen sen tärkeänä osana uraani muotoilijana. On ilo olla osa tätä yhteisöä myös jatkossa ja kesäprojektien aikana muodostetut yhteydet säilyvät varmasti tulevaisuuden työelämässä.


TUTUSTU KESÄN PROJEKTEIHIN

Tutustu Säätiön yritysprojekteihin

Heijastinmalliston ja brändikuosin suunnittelu Saintexille

Kuvitusta Lahden kaupungille

Vastuullisuuden kuvittamista Makron Oy:lle

Kiinnostuitko yhteistyöstä Säätiön kanssa? Ole yhteydessä Heli Pöyryyn +358 (0) 40 157 0049, heli.poyry@designfoundation.fi www.designfoundation.fi


PROJEKTITIIMILÄISET

Veera Tolonen

Anni Koivisto

Saulus Puukko

Kesän inspiroivat vierailukohteet TOP 6-Muotoilusäätiö suosittelee

Heinäkuu on parhaimmillaan ja Suomen kesässä saattaa tulla jopa runsauden pula päättää, missä kaikkialla vierailee. Keräsimme yhteen kuusi mielenkiintoista ja inspiroivaa vierailukohdetta Suomessa, jota voimme suositella myös muotoilullisesta näkökulmasta. Muotoilusäätiö toivottaa inspiroivaa kesää ja pitää kesätauon ajalla 16.7.-31.7.2022.

1. VISUAALISTEN TAITEIDEN MUSEO MALVA LAHDESSA
Malva on uusi elämyksellinen museo Lahdessa – ja lahtelaisten ehdoton ylpeydenaihe. Taide-, muotoilu- ja julistesisältö tarjoaa elämyksiä ja tekemistä niin kulttuurin suurkuluttajille, lapsiperheille kuin ensikertalaisillekin. Avausnäyttelyssä nähdään huippumuotoilua ja taideaarteita. Tämän artikkelin pääkuva on Malvan pysyvä taideteos Ahto, jonka on luonut suomalainen Ekho Collective. Lahti on myös Muotoilusäätiön kotikaupunki. Malvan vierailun yhteyteen kannattaa yhdistää vierailu Lahden eläväisessä satamassa, jossa muotoilullista silmää hivelee mm. Sibeliustalo ja Pianopaviljonki. LUE LISÄÄ


2. ASUNTOMESSUT NAANTALISSA Vuoden 2022 asuntomessualue sijaitsee upealla Luonnonmaan saarella, joka on monille tuttu siellä sijaitsevan Suomen tasavallan presidentin kesäasunnon Kultarannan vuoksi. Alueelle on helppo saapua julkisilla liikenneväleillä. Messuaikana sinne liikennöivät niin Fölin päästöttömät sähköbussit kuin vesibussikin. Kuvassa Honka Haiku, jonka kylpyhuoneen kruununa Woodion design-amme vedenkestävästä puukomposiitista. Kuva La Nord Studio/ Minna Kivinen. LUE LISÄÄ


3. HÖYRYLAIVARISTEILY SAVONLINNASSA
Nauti höyrylaivakokemuksesta Saimaalla! Labyrinttimainen Saimaa tuhansine saarineen ja kapeikkoineen, keskiaikainen Olavinlinna, kansallispuistot ja tietenkin Saimaannorppa ovat kaikki koettavissa erityisesti risteillen. Vuoden Kotimaan Matkailuyritys 2021- tunnuksella palkittu Höyrylaiva S/S Paul Wahl on yksi viimeisistä Suomessa rakennetuista valkokylkisistä höyrylaivoista. Laivasta löytyy täyden palvelun lisäksi luksussviittejä yöpymiseen. Kuvassa laivaston kapteeni Janne Leinonen LUE LISÄÄ


4. TIEDEKESKUS HEUREKA VANTAALLA on monipuolinen elämyskokonaisuus, joka tarjoaa vuorovaikutteisia näyttelyitä, planetaarioelokuvia sekä tiedeohjelmia ja tapahtumia ympäri vuoden. Tänä kesänä perehdytään tekoälyn maailmaan ja luonnon katastrofeihin. Koko perheelle soveltuvasta vierailukohteesta löytyy paljon osallistavaa tekemistä ja tiloissa palvelee myös tiederavintola. LUE LISÄÄ


5. UUTTA FISKARSIN RUUKKIALUEELLA Fiskars Village Art & Design Biennale kohtauttaa nykytaiteen, muotoilun ja arkkitehtuurin ajankohtaisia kysymyksiä antaen tilaa uudelle ja yllättävälle. Näyttelyiden sarja kutsuu mukaan taiteilijoita, muotoilijoita, arkkitehtejä, yleisöjä ja alueellista yhteisöä kannustaen avoimiin kysymyksiin. Inspiroidu kulttuurihistorialtaan rikkaassa ja luonnoltaan erityislaatuisessa kohteessa, jossa on näkemistä ja kokemista moneksi päiväksi. LUE LISÄÄ


6. NUUTAJÄRVEN LASIKYLÄ  

Nuutajärvi on suomalaisen lasin kotikylä, jossa työskentelee taiteilijoiden, muotoilijoiden ja taidekäsityöläisten luova ja innovatiivinen yhteisö. Monipuolinen osaaminen on merkittävä osa Nuutajärveä. Lasiammattilaisten lisäksi Nuutajärvellä työskentelee myös muiden alojen ammattilaisia. Lasikylästä voit löytää muun muassa sepän, keraamikkoja, koru- ja tekstiilitaiteilijoita. Pajoissa tehdään paitsi tuotteita ja taidetta, myös muotoilu- ja suunnittelutyötä. LUE LISÄÄ


Suomen Muotoilusäätiö
Muotoilusäätiön kumppanuusverkosto
Muotoilusäätiön artikkelit

Tekoälyn hyödyntäminen teollisessa muotoilussa


Moni muotoilija on viime vuosina ollut huolissaan siitä, että tekoäly tulisi tulevaisuudessa korvaamaan heidät.  Moni yritys on kuitenkin kehittänyt tekoälyä hyödyntäviä työkaluja, jotka helpottavat muotoilijoiden työtä. Tekoäly tarvitsee tuekseen vielä ihmistä, hankaluuksia voi tuottaa esimerkiksi kuvien tunnistus ja objektien hahmottaminen.

Useilla nettisivuilla on nykyään chattibotti, joka vastailee asiakkaiden kysymyksiin. Mahdolliset kysymyksen on kuitenkin rajattu tiettyyn kategoriaan, johon chattibotti pystyy vastaamaan. Jos chattibotilta kysyy liian monimutkaisen kysymyksen tai aiheen vierestä, se hämmentyy ja näyttää virhetekstin. Parhaassa tilanteessa chattibotti ohjaa asiakkaan oikeaan suuntaan neuvoillaan. Epäonnistuessaan se saa asiakkaan turhautumaan, ja aiheuttaa turhaa vaivaa.

Tämän kaltaista ohjelmointia voitaisiin hyödyntää myös tuotteen muotoilussa, varsinkin ideointiprosessin tukena. Sen avulla voitaisiin luoda nopeasti useita konsepteja jatkokehitykseen. Tuotteen muodon valinnassa työkalu voisi ehdottaa tietyillä reunaehdoilla useita mahdollisia muotoja, joista suunnittelija valitsee muutaman jatkokehitykseen. Näistä jatkokehitykseen valituista muodoista algoritmi kehittää mahdollisesti sata uutta variaatiota valituista muodoista. Tämän työkalun kehittäminen voisi helpottaa huomattavasti suunnittelijan arkea.

Tällä hetkellä on jo olemassa, jo samankaltaisia tekoälyä hyödyntäviä työkaluja. Yksi näistä työkaluista on Artbreeder, se yhdistelee useita kuvia toisiinsa luoden uusia objekteja.


Sovelluksessa valitaan kuvat jotka halutaan yhdistää, jonka jälkeen algoritmi luo tietyillä parametreilla uusia kuvia. Kuvien vaikutussuhdetta säätelemällä, voidaan vaikuttaa lopputulokseen. Sovellus on vielä beta-vaiheessa, mutta tulokset ovat lupaavia.

Koska tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa ongelmat ovat yleensä monialaisia, suunnittelijaa tarvitaan ratkaisemaan luovia ongelmia. Tekoälylle monialaisten ongelmien ratkaiseminen voi tuottaa paljon hankaluuksia, se tarvitsee jatkossakin ihmistä tuekseen ongelmissa.


Kirjoittaja Saulus Puukko opiskelee toista vuotta muotoilua Aalto-yliopistossa. Hän työskentelee Suomen Muotoilusäätiön projektitiimissä. Mallintaminen ja tekoäly ovat hänen kiinnostuksen kohteita.



Lähteet:

https://www.toptal.com/designers/product-design/infographic-ai-in-design

https://www.artbreeder.com/beta/browse


Lue lisää:
Suomen Muotoilusäätiö
Muotoilusäätiön projektit yrityksille

Arjen muutos kaupungeissa muotoillaan yhdessä

Olemme usean murroksen ja muutoksen edessä. Olemme keskellä ilmastokriisiä. Pandemia on muuttanut käsitystämme hyvästä arjesta, ja se on vaikuttanut kaupunkilaisten arvoihin ja käyttäytymiseen. Tätä ilmiötä käsitellään Sitran (2020) tekemässä Lifestyles after Lockdown-selvityksessä, joka osoittaa, kuinka arjen dynamiikka on muuttunut pandemian aikana ja muuttanut suomalaisten tahtotilaa kohti kestävämpää elämää (Korkman, Green & Hantula 2020, 3). Myös kaupungistuminen tulee jatkumaan: vuoteen 2050 mennessä 70 % maailman väestöstä asuu kaupungeissa (Sitra 2017; Ellen MacArthur Foundation 2019). Muutoksen on luonnollista tapahtua siellä, missä ihmiset asuvat. Kaupunkien tiiviistä ominaisuudesta on hyötyä mm. jakamistalouden palveluita suunnitellessa, sillä ne hyötyvät yhteisöllisyydestä.

Viime vuosina olemme saaneet huomata, että kykenemme muuttamaan käyttäytymistämme ja tekemillämme muutoksilla on merkitystä kokonaiskuvassa. Tätä vastaanottavaisempaa asennetta muutokselle täytyy hyödyntää kestävämpää arkea tavoitellessa. On ymmärretty, että kestävyyden tavoittelu on ajankohtaista kaikille, eikä vain jotakin, joka tapahtuu tulevaisuudessa.

Mielestäni pienillä muutoksilla arjessa saavutetaan suuria vaikutuksia. Jotta kestävistä toimista tulee osa ihmisten päivittäistä elinympäristöä, täytyy ne suunnitella ja muotoilla heidän kanssaan. Emme voi olettaa kaupunkilaisten tarpeita, vaan heidän asiantuntijuutta täytyy hyödyntää muotoiluprosessissa. Käyttäjien osallistaminen ja ratkaisujen yhteiskehittäminen heidän kanssaan auttaa välttämään tarpeettomien asioiden suunnittelun. Osallistaminen ei tarkoita sitä, että kaikki kohderyhmän ideat toteutetaan, vaan he auttavat priorisoimaan ja validoimaan yhdessä tuotettuja ratkaisuja. Osallistaminen ei myöskään saa olla päälle liimattua: menetelmillä ei saa ajaa omia tarkoitusperiään vaan kaupunkilaisia täytyy kuunnella aidosti.

Empaattinen lähestymistapa ja käyttäjälähtöinen muotoilu ovat avainasemassa kaupunkilaisia lähestyttäessä ja heidän kanssa työskennellessä. Kuten Satu Miettinen (2021, 15) kirjoittaa, keskeinen osa muotoilua on tarkastella ihmisten arkipäiväisiä toimintoja ja tarpeita empaattisesti ja reflektoiden. Ilkka Kettusen mukaan muotoilua voisi kuvata eri osapuolia huomioivaksi neuvotteluprosessiksi, joka tavoittelee heidän välistään yhteisymmärrystä. Se on pohjimmiltaan aina sopimista, joka antaa muotoilulle vaihtuvan ja muuttuvan luonteen. (Kettunen 2021, 119–122). Muotoilulla on annettavaa rakennetun ympäristön kehittämiseen: muotoiluprosesseilla ja muotoilun menetelmillä voidaan tehdä tulevaisuuskestäviä ratkaisuja (Hietanen, 2021, 145). 

Muotoilussa ei ole kuitenkaan oikotietä onneen. Tietyn muotoiluprosessin seuraaminen ei automaattisesti tarkoita hyvää lopputulosta: yhtä reseptiä seuraamalla ei aina synny onnistuneita projekteja (Kettunen 2021; Ervast 2021). Analyyttiset prosessimallit auttavat kuitenkin jäsentämään ja yksinkertaistamaan muotoilun prosessia ja rutiinien kautta vapautuu aikaa luovalle työlle (Tuulaniemi 2011, 128; Kettunen 2021, 125). 

Muotoilijoilla on siis tärkeä rooli muutoksen mahdollistamisessa ja tekemisessä: luomme linkkejä eri osapuolien välille, kokoamme suuriakin kokonaisuuksia visuaalisesti yhteen ja helpotamme muutokseen liittyvää dialogia.

Palvelumuotoilun menetelmät tarjoavat työkaluja monenlaiseen kehittämistyöhön. Menetelmien tarkoituksena on auttaa tuomaan esiin todelliset ongelmat, joihin kaivataan muutosta. Menetelmien hyödyntäminen sekä osallistaminen voivat helpottaa muutoksen toteuttamista ja uuden äärelle siirtymistä: etsitään uusia tarpeita, esitetään oikeita kysymyksiä ja ennen kaikkea kuunnellaan oikeita ihmisiä. On siis tärkeää, että muotoilunprosessia ja menetelmiä hyödynnetään oikein ja kattavasti: monipuoliset osallistamisen menetelmät, digitaaliset ja perinteiset, auttavat sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden saavuttamisessa.

Muutos vihreämpään arkeen täytyy rakentaa ja tuoda osaksi päivittäistä elämää: tässä muutoksessa muotoilijoilla on tärkeä rooli uuden äärelle siirryttäessä.

Kirjoittaja Veera Tolonen on juuri valmistunut Muotoilija (AMK) Metropoliasta, teollisen muotoilun suuntautumisvaihtoehdosta. Hän työskentelee Suomen Muotoilusäätiön projektitiimissä.



Lähteet

Ellen MacArthur Foundation 7.8.2019. Cities Consume 75% of Natural Resource – How can a Circular Economy Tackle This? (Videotiedosto) < https://ellenmacarthurfoundation.org/topics/cities/overview>

Kettunen, Ilkka 2021. Muotoilun ammatilliset ulottuvuudet. Miettinen, Satu (toim.): Muotoilun avaimet älykkääseen teollisuuteen ja liiketoiminnan ketterään kehittämiseen. Helsinki: Teknologiainfo Teknova

Korkman, Oskar, Greene, Sharon & Hantula, Kirsi 2020. Lifestyles after lockdown – A study on how COVID-19 pandemic has changed attitudes and behaviour in Finland – and its implications on sustainability. Helsinki: Sitra. <https://www.sitra.fi/app/uploads/2020/12/sitralifestylesafterlockdown.pdf>

Miettinen, Satu 2021. Ihminen ja muotoilu. Miettinen, Satu (toim.): Muotoilun avaimet älykkääseen teollisuuteen ja liiketoiminnan ketterään kehittämiseen. Helsinki: Teknologiainfo Teknova Oy.

Hietanen, Päivi 2021. Muotoilu rakentamisessa – kokemuksia Helsingin kaupungilta. Miettinen, Satu (toim.): Muotoilun avaimet älykkääseen teollisuuteen ja liiketoiminnan ketterään kehittämiseen. Helsinki: Teknologiainfo Teknova Oy.

Tuulaniemi, Juha 2011. Palvelumuotoilu. 4.painos. Helsinki: Talentum Media Oy.


Kuvat: Jeve Pennonen 2022 ja Veera Tolonen

Palvelumuotoilu on vuorovaikutusta

Oletko koskaan lentänyt lentokonetta? Harva meistä varmaan on. Miten reagoisit, jos sinun täytyisi yhtäkkiä vailla kokemusta ottaa ohjat omiin käsiisi ja vastuu toisten ihmisten hengestä omasi lisäksi?  

Kuulostaa hyvin epätodennäköiseltä, mutta näin kävi. Sisustussuunnittelija Darren Harrisonilla ei ollut aikaisempaa lentokokemusta, kun hänen lentonsa pilotti sai sairaskohtauksen ja menetti tajuntansa. Lennonjohdossa työskentelevä Robert Morgan auttoi Darren Harrisonia kommunikoimalla sekä ohjeistamalla kohti turvallista laskeutumista. Lentokone Cessna 208 laskeutui onnistuneesti Floridaan kello 16.37 paikallista aikaa. 

Miten? Robert Morganilla oli vuosikymmenten kokemus lennonjohdossa työskentelemisestä. Lisäksi Morgan oli uusien pilottien opettaja. Vaikka hän ei ollut koskaan itse lentänyt kyseistä konetta, hän kykeni neuvomaan Darren Harrisonia lentokoneen kojelautakuvan avulla. Oliko tämä avainasia ja ratkaiseva tekijä? Ehkä, mutta tapauksessa korostuu myös kommunikaation merkitys. Jos tilanteessa vuorovaikutus ja yhteistyö olisi ollut heikkoa, olisivat seuraukset voineet olla vakavat.  

Tapaus on äärimmäinen, mutta siitä voidaan oppia monta asiaa. Esimerkiksi rauhallisena ja asiallisena pysyminen paineen alla, toisen ihmisen aito kuunteleminen, oman artikulaation selkeys ja ymmärrettävyys, empatia sekä tilanteeseen sopeutuminen ovat tärkeitä onnistumisen tekijöitä. 


Rauhallisuus, toisen ihmisen aito kuunteleminen, empatia ja tilanteeseen sopeutuminen ovat tärkeitä onnistumisen tekijöitä.


Tätä tapausta voidaan hyödyntää myös esimerkiksi yritysmaailmassa. Jos kuviteltaisiin, että yritys on lentokone, täytyy operatiivisen johdon kyetä kommunikoimaan yrityksen johdon kanssa turvallisen laskeutumisen takaamiseksi, vaikka ohjaimiin joutuisi hyppäämään joku, jolla ei ole asiasta riittävää kokemusta. Palvelumuotoilun rooli voi parhaimmillaan olla vastaava kuin Robert Morganin oli tuona kyseisenä päivänä.  

Palvelumuotoilijan toimenkuva on vuorovaikutuksen ytimessä. Meidän tarkoituksenamme on auttaa löytämään uusia polkuja sieltä, mistä kukaan ei kuvitellut tai tiennyt niitä löytyvän, siivittää henkilöstöä uusiin innovaatioihin, helpottaa ongelmanratkaisua, päätöksentekoa ja tuottaa ratkaisuvaihtoehtoja. Löydämme tien iteraation kautta onnistumiseen. Olemme kuvainnollisesti sillanrakentajia ja kirjaimellisesti asioiden selkeyttäjiä. Perehdymme tavoitteellisesti ja jatkuvasti, jotta voimme toimia asiakkaamme matkan oppaina. Työkalupakkimme sisältö koostuu luovasta ongelmanratkaisusta, muotoiluajattelusta sekä vahvasta vuorovaikutuksesta asiakkaamme kanssa. 


Kirjoittaja Anni Koivisto on ensi vuonna valmistuva kokemus – ja palvelumuotoilija LAB Muotoiluinstituutista. Hän työskentelee Design Foundationin projektitiimissä. Kuvaaja Anni Tasala.


Ketterä sopeutuja, joka ajaa määrätietoisesti muutosta tarpeen mukaan. Tämä on kuin toinen luonteemme. Meillä on tahto ja kyky etsiä paras mahdollinen ymmärrys ja tieto asioista sieltä mistä sitä on saatavilla. Palvelumuotoilija on kuin väsymätön kameleontti soluttautuen ympäristöönsä asiakkaan tarpeiden mukaan. Näihin aiheisiin liittyy hyvänä esimerkkinä Maslow’n tarvehierarkia, jossa pyramidin kärjessä piilee itsensä toteuttaminen: halu tulla parhaaksi versioksi itsestään. Tämä hyödyttää niin yksilöä kuin yhteisöä yksilön ympärillä. Ihmisen perustarve on tulla hyväksytyksi ja perustarpeiden täyttyessä mahdollistuu myös korkeammat psykofyysiset toiminnot. Palvelumuotoilu tarjoaa myös työkaluja hyväksyvän sekä turvallisen ilmapiirin luomiseen työyhteisössä, jossa ihmiset sen seurauksena saavat mahdollisuuden tuoda esiin potentiaalinsa ja parhaat puolensa. 

David Harrisonin laskeutuminen pilotin mentyä tajuttomaksi teki mahdottoman kuuloisesta mahdollista. Tulevaisuuden kestävän menestyksen mahdollistaminen voi sekin kuulostaa joillekin saavuttamattomalta, mutta on tärkeää osata nähdä mahdottomaltakin tuntuvien asioiden taakse. Palvelumuotoilija voi olla merkittävä vahvistus tällä tiellä. 


Palvelumuotoilija on ketterä sopeutuja, joka ajaa määrätietoisesti muutosta tarpeen mukaan.


Lähteet:

Untrained passenger lands Florida plane after pilot falls ill. BBC News 12.5.2022. https://www.bbc.com/news/world-us-canada-61416384 Luettu 17.5.2022.

Breen, Kerry & Stump, Scott: Hero passenger who landed plane describes ’scariest’ moments inside the cockpit. Today 16.5.2022. https://www.today.com/news/news/darren-harrison-nosedive-interview-plane-rcna28928 Luettu 17.5.2022.

Martinez, Gina: REVEALED: Hero passenger with no flight experience who landed plane after pilot became ’incoherent’ is an interior designer, 39, who was on way to Florida from Bahamas fishing trip. Dailymail 12.5.2022. https://www.dailymail.co.uk/news/article-10810747/Passenger-miraculously-landed-plane-pilot-incoherent-interior-designer.html Luettu 17.5.2022.

Rantanen, Marjo: Tunnelmamuotoilu. Helsinki: Talentum Pro 2016.

Design Event WAKE UP – 24.8. Helsinki

Varaa paikkasi syksyn herättelevimpään muotoiluiltaan keskiviikkona 24.8. klo 18 (-21). Suomen Muotoilusäätiö ja Woodio tarjoavat ohjelmallisen yhteisillan ajankohtaisen teeman WAKE UP – parissa. Tapahtumapaikkana toimii Woodion Showroom Kaikukatu 2, Helsinki.


OHJELMA​

Tervetuloa – Woodio ​

Muotoiluprojekteja & yritysyhteistyötä – Design Foundation Suomen Muotoilusäätiö 

Key Note: WAKE UP- Timo Tiainen, ​Head of Strategic Design For Innovation, Kone Oyj​

​Mitä on tulevaisuuden muotoilu? – Paneelikeskustelu: Mukana mm. Antti Olin, muotoilujohtaja, Isku Oyj, Petro Lahtinen, CEO, Woodio ja Ilona Törmikoski, Muotoilujohtaja ja yrittäjä, Polku consulting.

​Verkostoitumista, kohtaamisia, snackseja ja virvokkeita​

Tilaisuuden tarjoaa Design Foundation Suomen Muotoilusäätiö ja Woodio.



Varaa paikkasi sähköpostilla heli.poyry@designfoundation.fi ​viimeistään 15.8.2022 mennessä. Tapahtumapaikka: Woodio Showroom, ​Kaikukatu 2C, Helsinki. ​ ​Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Lisätietoja: Heli Pöyry, Design Foundation Suomen Muotoilusäätiö, 040 157 0049


Tutustu Woodioon
Tutustu Suomen Muotoilusäätiöön
Liity mukaan Muotoilusäätiön yrityskumppaniverkostoon
Tutustu Muotoilusäätiön yritysprojekteihin

Muotoilusäätiön Juhlaseminaarin parhaat palat Lahden Hiihtomuseosta 28.4.

Suomen Muotoilusäätiö on toiminut yli 12 vuotta edistämässä muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä. Juhlaseminaari kokosi yhteen vaikuttavan joukon muotoilualan kärkinimiä sekä yritys- ja oppilaitosvieraita Lahden Hiihtomuseoon torstaina 28.4.2022. Monipuolisen päivän aikana kuultiin Muotoilusäätiön tähänastisesta matkasta, asiakasarvosta johtamisen välineenä, Postin innovaatiojohtamisesta, Valmetin teollisesta muotoilusta, Muotoilijan tuomasta lisäarvosta yritysjohtoon ja ennakoinnista muotoilun tukena. Päivä huipentui virtuaalisiin mäkihyppykisoihin ja mitalikahveihin. Ohessa nostoja ohjelmasta ja poimintoja ajankohtaisista puheenvuoroista.

Seminaarin avasi Säätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Tiainen KONE WORXilta. ”Kaikkina päivinä oppii jotakin ja tällaisina päivinä oppii paljon” -Hän totesi avauspuheessaan Hiihtomuseon peliaulassa, jossa seminaarivieraat pääsivät päivän aikana myös kokeilemaan virtuaalisesti ampumahiihtoa ja mäkihyppyä.
Ohjelma koostui muotoilun kärkinimien ajankohtaisista puheenvuoroista, virkistävästä tarjoilusta ja osallistavasta ohjelmasta Hiihtomuseon teemaan istuvasti.

PERINTEISTÄ VAI LUISTELUA HIIHTOLOUNAS
Teemaan kuuluvasti energiaa päivän ohjelmiin saatiin Ravintola Voiton kuuluisalla hiihtolounaalla, jolla tarjoiltiin mm. hernekeittoa, lihapullia, perunamuussia ja ahkeruuskahvit. Voiton ravintolasalista avautuu suora näkymä Lahden hyppyrimäkien suuntaan.


MUOTOILUSÄÄTIÖ AUTTAA YRITYKSIÄ YMMÄRTÄMÄÄN MUOTOILUN MAHDOLLISUUKSIA LIIKETOIMINNASSAAN.
Säätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Tiainen ja toimitusjohtaja Aino Määttä esittelivät alkuun Muotoilusäätiön toimintaa 12-vuoden ajalta. Tänä aikana on toteutettu yli 50 yritysprojektia- ja hanketta muotoilun edistämisen ympärillä. Muotoilusäätiö on yleishyödyllinen toimija, joka auttaa yrityksiä menestymään muotoilun avulla mm. koordinoimalla muotoiluprojekteja ja workshoppeja, järjestämällä muotoilutapahtumia, rakentamalla verkostoa muotoilijoiden ja yritysten välille, ylläpitämällä muotoilun palvelukeskusta Lahdessa ja toteuttamalla viestintää muotoilun ympärillä.


ASIAKASARVO ON SE, MITÄ JÄÄ JÄLJELLE, KUN ASIAKKAAN KOKEMISTA HYÖDYISTÄ VÄHENNETÄÄN ASIAKKAAN TEKEMÄT UHRAUKSET. Tuomas Manninen Veholta piti vaikuttavan puheenvuoron asiakasarvosta johtamisen välineenä. Hän korosti palvelumuotoilun keinoja asiakaskokemuksen johtamisessa ja jakoi hyväksi todettuja käytäntöjä yrityselämästä. Tuomaksella on yli 20 vuoden kokemus muotoilun johtamisesta ja asiakaskokemuksen kehittämisestä eri toimialoilta. Ennen Veholle siirtymistä työpaikkoihin on lukeutunut mm. OP, Nokia, Euro RSCG ja Valtra.


Tuomas Mannisen puheenvuoron jälkeen ohjelmassa oli museokierros ja mustikkakeittoa. Kuvassa ampumahiihtosimulaattoria testaamassa tulevaisuuden muotoilijat Linnea Seeskari ja Saulus Puukko.

INNOVAATIOTYÖ ON ENEMMÄN EVOLUUTIO KUIN REVOLUUTIO. SE ON ENEMMÄN MARATONMATKA KUIN SPRINTTI. Eeva Tiainen piti opettavaisen puheenvuoron innovaatiojohtamisesta Postilla. Ennen Postia hän työskenteli 8 vuotta Fazerilla uuden liiketoiminnan kehittämisen ja innovaatiotoiminnan parissa. Puheenvuorossaan hän avasi Postin ajankohtaista matkaa osana Suomen suurimpia yritystransformaatioita kautta aikojen. Kuulimme toteutuneista innovaatioista digitalisaation ja kuluttajakäyttäytymisen muutoksen virrassa.


MUOTOILIJALLA LÄHTÖKOHTAISESTI EI OLE HELPOIN ROOLI ORGANISATIOISSA. HEIDÄN TÄYTYY KYSEENALAISTAA OLEMASSAOLEVIA TOIMINTOJA JA OLLA KIINNOSTUNEITA YRITYKSEN KOKO TOIMINTAKETJUN KAIKISTA OSA-ALUEISTA .Valmetin muotoilujohtaja Jussi Salojärvi esitteli puheenvuorossaan mm. yhteistyöprojekteja Muotoilusäätiön kanssa kuluvan kuuden vuoden ajalta. Jussi on teollisen muotoilun puolestapuhuja, joka urallaan on muotoilun avulla luonut merkittävää lisä-arvoa teollisiin tuotteisiin ja prosesseihin. Yksi hänen esimerkeistään oli Valmetin OptiConcept M paperin- ja kartonginvalmistuskone, joka palkittiin mm. kunniamaininnalla Fennia Prize 2014 muotoilukilpailussa. Täältä voit katsoa videon käyttäjäkokemuksella varustetusta Paperikonelinjastosta


Seuraavaksi otettiin osallistava yhteiskuva, jossa osallistujat kirjoittivat yhden tähänastisesta seminaarista mieleen jääneen huomion ylös. Jaloittelutauolla välipalana nautittiin suppilovahverotuulihatut.

KOHTI MUOTOILUN TASA-ARVOISTA JOHTAJUUTTA. MITÄ UNIIKKIA ARVOA DESIGNERIT TUOVAT YRITYKSEN JOHTOON?
M-Filesin Head Of Design, Antti Kujala piti esityksen muotoilujohtajuudesta ja jakoi työelämäkokemuksia yli 25 vuoden uraltaan muotoilun parissa. Hän on toiminut itse muotoilijana ja johtanut muotoilua niin kotimaisissa, kuin kansainvälisissäkin yrityksissä mm. Bang & Olufsenilla, Suunnolla ja Nokialla. Esityksessään hän korosti, että Muotoilu – design – on johtamismalli. ”Elämme kompleksisessa maailmassa jossa yrityksen tarjontaan vaikuttaa moni dynamiikka. Designilla on kyky hahmottaa näiden riippuvuuksia ja sen avulla tarjota yritykselle robusteja ratkaisumalleja.” -Hän tiivisti.


KUKAAN EI TIEDÄ TULEVAISUUTTA. TULEVAISUUS EI OLE ENNALTA MÄÄRÄTTY. TULEVAISUUS TEHDÄÄN TÄNÄÄN.
Futuristi Virpi Vaittinen Loihde Factorilta avasi seminaariyleisölle keinoja tulevaisuuden markkinatilanteeseen vastaamiseen. Puheenvuorossa tutustuimme avattariin, metauniversumiin ja mm. lisättyyn todellisuuteen. Sokrateksen lauseita lainaten ”You don´t know what you don´t know”. Signaalien systemaattinen seuraaminen on oleellista tulevaisuuden kysyntään vastatessa. Virpi avasi tulevaisuustietoisuutta ja opetti yleisölle kolme lähestymistapaa tulevaisuuden ennakointiin.


Virpin esityksen jälkeen seminaarissa oli vuorossa virtuaaliset mäkihyppykisat Hiihtomuseon peliaulassa. Kannustusjoukkojen saattelemana lopullinen voittajahyppy oli pituudeltaan yli 130m.

Kolmen parhaan palkitun mäkihyppääjän lisäksi kaikille osallistujille ojennettiin voittajamitalit mitalikahvien yhteydessä.

Palkintojenjako ja mitalikahvit nautittiin Ravintola Voitossa, jonka ikkunoista avautuu näkymä Lahden kuuluisille mäkihyppytorneille. Kuvassa kilpailun kolme parasta Antti, Jussi ja Benksu.
Katso videolta tunnelmia tapahtumasta.

LUE LISÄÄ MUOTOILUSÄÄTIÖSTÄ

Suomen Muotoilusäätiö
Yritysprojektit
Yrityskumppanuusverkosto
Muotoilusäätiön artikkelit

Etsitkö ketterää automaatio- ja mekaniikka-suunnittelukumppania? -MAKRON

Muotoilusäätiö vieraili Lahdessa Makron toimitusjohtajan Johanna Vuopalan luona keskustelemassa vaativien koneiden ja tuotantolinjojen suunnittelusta ja valmistuksesta sekä teollisuusautomaatiosta. Makron palvelee sopimusvalmistajana mm. mekaanista metsäteollisuutta, paperiteollisuutta, meriteollisuutta, selluteollisuutta, kaivosteollisuutta ja kiertotalouteen liittyvää teknologiaa. Heidän kantava palveluajatuksensa onkin, että Makronilta saa kaiken samasta paikasta koneiden suunnittelusta valmistukseen ja automaatioratkaisuihin. Onnistumisten ja kasvun pohjana toimii jatkuva kehityskumppanuus asiakkaiden kanssa. Makron kasvaa ja muuntuu asiakastarpeiden mukaan.

Makronilla työskentelee kymmeniä insinöörejä laitesuunnittelun- ja valmistuksen parissa. Vaikka yli 90% tuotteista ja palveluista lähtee vientiin asiakkaiden kautta, on Suomessakin paljon startup-yrityksiä uusien teknologioisen ympärillä, jotka hyötyvät kehityskumppanuudesta Makronin kanssa. Makron tarjoaa ratkaisuja yritysten tarpeisiin mm. ohjausjärjestelmiä tuotantolinjoihin, digitaalisen kaksosen, tiedon keruun ja analysoinnin ratkaisuja, tuotantolinjojen modernisointeja, akkujärjestelmiä energian varastointiin ja laadukkaita kierrätyssellukuidun tuotantolinjoja.

TULEVAISUUS ON AUTOMAATIO-JA SUUNNITTELUPUOLELLA, JOSSA PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN KOROSTUU
Automaatioiden jatkuvan kehityksen maailmassa ovat muuntautumiskyky ja palvelut prosessien ympärillä kehityksen keskiössä. On tärkeää pysyä mukana ja muuntautua muuttuviin asiakastarpeisiin reaaliajassa. Johanna kertoo, että vaikka aikaisemmin yritys on kasvanut yrityskauppojen myötä, jatkossa kasvumahdollisuudet ovat toimialarajoja poikkileikkaavassa yhteistyössä ja erilaisten, prosesseja tukevien palvelujen kehityksessä. Makron on nähnyt paljon vaivaa omien palveluidensa konseptoinnissa ja kokonaisbrändin yhtenäistämisessä viime vuosina. Koko ajan on helpompi tuoda esille tämän kasvavan alan palveluita ja tarjontaa, kun digitalisaatio ja automaatioratkaisut antavat uusia mahdollisuuksia kehittää prosesseja ja toimintatapoja sujuvimmiksi.

KUINKA TUODAAN VAHVAN INSINÖÖRIOSAAMISEN RINNALLE KÄYTÄNNÖNLÄHEISTÄ MUOTOILUAJATTELUA?
Johanna myöntää, että Makron on ollut aina tietoisesti insinöörivetoinen talo ja muotoilu on tuotu prosesseihin asiakasyritysten toimesta ja ohjeistuksin. Nyt kun palveluiden kehitystä kasvatetaan sisäisesti Makronilla, on tarkoitus ottaa prosesseihin mukaan palvelumuotoilun keinoja. Näkyvästi visuaalista muotoilua on toteutettu Makronin yritysilmeen rakentamisessa ja tiedon hierarkisoinnissa. Tuoreena Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkoston jäsenenä Makron on kiinnostunut muotoilun näkökulmista liiketoiminnan kehityksessä. Ensimmäinen yhteistyöprojekti Säätiön muotoilutiimin kanssa aloitetaan keväällä 2022.

Johanna Vuopala on toiminut perheyrityksen toimitusjohtajana nyt neljä vuotta. Tullessaan firmaan ensin markkinointijohtajaksi vuonna 2015 Vuopala yhtenäisti ja selkeytti brändin. Millaista on olla Makronin toimitusjohtaja? Lue Makronin tuore artikkeli tästä


LUE LISÄÄ AIHEESTA

MAKRON
Suomen Muotoilusäätiö
Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkosto
Haluaako yrityksenne toteuttaa Muotoiluprojektin Säätiön kanssa?




Etsitkö kotimaista alihankkijaa puukalusteiden valmistukseen? E. Heinonen

Suomen Muotoilusäätiön yrityskumppani, Puusepänliike E. Heinonen on keskittynyt toimittamaan erikoiskalusteita alihankintana monille tunnetuille kalustebrändeille ja yksittäisiin kalustusprojekteihin jo vuodesta 1925. Perheyritys toimii nyt neljännessä polvessa toimitusjohtaja Ilkka Heinosen johdolla. Hyvä kumppanuus valmistajan ja tuotteen valmistuttajan välillä on avain asemassa pitkissä asiakassuhteissa ja yhteisessä menestymisessä.

Suomessa on paljon hyviä tuoteideoita ja suunnittelijoita, ja usein kuvitellaan, että alihankintamäärät ovat niin isoja, ettei yksittäisille tuotteille kannata hankkia valmistajaa ennen valmista markkinaa. Tämä harhaluulo tilauskalustevalmistukseen tarvittavista suurista määristä ei pidä paikkaansa. Puusepänliike E. Heinonen palvelee sekä yrityksiä, yksittäisiä asiakkaita, että projektivalmistusta rakennuskohteisiin. Heinolassa työskentelee 10 pitkän linjan puuammattilaista projektien parissa omalla tehtaalla.


Ilkka Heinonen kertoo tammesta ja koivusta valmistettujen erikoiskalusteiden olevan suosiossa juuri nyt. Puu on aina ollut vahvasti Ilkan elämässä läsnä jo lapsuudesta lähtien, jolloin hän vietti paljon aikaa puusepänverstaalla isänsä ja isoisänsä työskennellessä firmassa ja vapaa-ajat hakkasi harrastuksena halkoja mökillä. Toimistossa onkin paljon kunniakirjoja ja artikkeleita yrityksen historian vaiheilta.

Ilkka itse inspiroituu pähkinäpuulankuista ja muista jalopuupinnoista. Johtotehtävien ja tarjouslaskennan lisäksi hänellä on aina joku oma kehitysprojekti menossa tehtaalla. Juuri nyt hän työstää massiivipähkinäpuusta uutta ruokailupöytää markkinoille.


JATKUVAA PUUSEPÄNTYÖTÄ JO 96 VUOTTA

Ilkan isoisoisä Einar Edvard Heinonen aloitti toiminnan E. Heinonen huonekalutehdas-nimellä jo 1920 luvun alussa. Omat tilat yritykselle rakennettiin Heinolaan vuonna 1926. Silloin tehtaalla valmistettiin huonekaluja, ovia ja ikkunoita sekä myymäläkalusteita.

1950-luvulla tuotannossa oli mm. keittiö- ja koulukalusteet. 1950-luvulla ensimmäisiä työkohteita, oman paikkakunnan ulkopuolella oli Lahden kauppaoppilaitoksen ja ammattikoulun kalustaminen. Tärkeimpiä asiakkaita olivat Oy Alko Ab ja SYP, jonka konttoreiden tiskejä asennettiin ympäri maata. 1960-luvulla tuotantoon vakiintuivat mittatilaustyönä valmistettavia julkisten tilojen kalusteita. Nykyinen tehdasrakennus rakennettiin Heinolan Rajakadulle vuonna 1956, jota on laajennettu 1986 ja 1997.

Einar Heinosen kuoleman jälkeen vuonna 1938 yrityksen johtoon noussut hänen poikansa Erkki Heinonen. Erkki Heinonen johti yritystä vuoteen 1983 saakka. Erkin jäätyä eläkkeelle, hänen poikansa Tapio Heinonen otti vetovastuun syksyllä 1983. Vuoden alussa 2013 yrityksen johtoon nimitettiin Tapion poika Ilkka Heinonen. Ilkka on ollut isänsä kanssa puusepäntöissä nuoruudesta alkaen.

Tulevaisuudessa yritys aikoo panostaa myös omiin valmistuotesarjoihin perinteitä kunnioittaen. Vuosikymmenten varrella on valmistettu ja kehitelty tuhansia erilaisia tuotteita, joilla voisi olla kysyntää suurempienkin asiakasryhmien parissa.

Referenssikuva VR:n tiskistä. Yksilölliset kalusteratkaisut toteutetaan aina asiakkaan toiveiden mukaan. Usein kalustetarjoukset pyydetään asiakkaan kuvien perusteella, mutta E. Heinoselta löytyy vuosikymmenien osaaminen myös kalustesuunnittelussa toteutuksen tukena.

LUE LISÄÄ

Puusepänliike E.Heinonen
Suomen Muotoilusäätiö
Suomen Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkosto

Aktivoivan ergonomian edelläkävijä Top- Cousins

Vierailimme Vantaalla Top-Cousins Oy:n toimitusjohtajan Robert Skurnikin luona keskustelemassa ergonomisesta työympäristöstä ja perheyrityksen yli 30-vuotisesta mielenkiintoisesta matkasta. Yritys on Suomen Muotoilusäätiön kumppanuusverkoston jäsen, joka on erikoistunut suunnittelemaan, valmistuttamaan ja maahantuomaan ergonomisia kalusteita toimistoihin, kouluihin ja koteihin. Yrityksen omassa tuoteportfoliossa on yli 90 tuotetta ja edustusten kautta valikoima nousee satoihin tuotteisiin. Mikä oli Robertin ensikosketus ergonomiaan? Kuinka toiminta on jalostunut matkalla? Mitä ovat aktivoivan ergonomian tuotteet? Muun muassa näihin kysymyksiin saimme vastaukset ja lisäksi kuulimme monta tarinaa vuosikymmenten varrelta.


Erilaiset aktiivituolit, seisomatyön lisäksi ovat yksi aktivoivan ergonomian päätuoteryhmistä. Kuvassa oleva Stoo Ripple on kevyt siirtää ja vähän tilaa vievä aktiivituoli, jonka avulla on helppo pysyä liikkeessä ilman kaatumisvaaraa. Robertin mukaan edelleenkin kalusteissa suosituimmat värit ovat hillityt harmaan sävyt ja valkoinen, mutta väripilkkuja tuntuu mahtuvan joukkoon pikkuhiljaa enemmän ja enemmän. Aktivoiviksi tuotteiksi luokitellaan kalusteita ja tarvikkeita, jotka edesauttavat liikkumista ja muunneltavia, ergonomisia asentoja. Tällaisia ovat aktiivituolien lisäksi mm. erilaiset säädettävät työtasot ja seisontamatot. Yrityksen uusin brändi Hima Furniture -sarja perustuu kokonaan aktivoivaan ergonomiaan ja on suunnattu pääasiallisesti kotiympäristökäyttöön.


Tuoreet Hima tuotteet ovat lähituotettuja ergonomisia design huonekaluja, jotka on suunniteltu ja valmistettu Suomessa. Tuotteiden ergonomiset ominaisuudet ovat Top-Cousinsin omaa käsialaa ja designin takana on muotoilija Kasper Nyman. Sarjan lähtökohtana oli suunnitella kotiympäristöön soveltuvia ergonomisia etätyöskentelyn kalusteita. Tuoteperheen päämateriaaleina käytetään massiviipuuta ja kestävää suomalaista koivuvaneria, joka on laminoitu, viilutettu, vahattu tai lakattu. Sarjasta on saatavilla tällä hetkellä himafurniture.fi verkkokaupassa lähes 20 tuotetta.


Top-Cousins on ollut mukana ilmastomuutoksen hidastamisessa yhteistyössä istutapuita.fi kanssa.


Robert on nähnyt toimistotarvikkeiden kehittymisen yli 30 vuoden ajalta. Nostalginen tuotekuvasto toimistotietokonetarvikkeiden alkuajoilta muistuttaa paremmin kuin mikään toimiston digitaalisesta murroksesta, josta ei kuitenkaan ole niin kauan aikaa vielä. Vaikka ergonomiakin on nykytuotteissa perusvaatimus, muistaa Robert ajan jolloin työergonomiaa vasta tuotiin Suomeen ja sen tärkeyden vakuutteluun tarvittiin paljon tienraivausta.


Yrityksessä työskentelee neljän henkilön tiimi, jolla on sisäänrakennettu muotoiluajattelu aina ergonomia edellä. Robertin ensikosketus ergonomiatuotteisiin oli 80-luvulla, jolloin he kehittivät mm. koivuisen rannetuen markkinoille silloisen ATK-Väline Oy yrityksen nimissä. Top-Cousins Oy:n yksi 90-luvun myydyimmistä ergonomiatuotteista oli kuvan pyörivä hiiripöytä. Robertilla on toimistossa muistona vielä alkuperäinen tuote. Tällaisenaan tuotetta ei ole enää valikoimissa, mutta monia muita jalostuneita ratkaisuja löytyy kyllä.


Kysyimme Robertilta mikä on hänelle itselleen tärkein design tuote. Vastaus tuli heti. Hänellä on vieläkin tallessa isältään saama nahkainen työlaukku, joka on ainakin yli 40 vuotta vanha. Tuotteessa on paljon tunnearvoa, vaikka ei käyttökunnossa enää olekaan.


HYVINVOINNIN JA TYÖHYVINVOINNIN TULISI KULKEA KÄSI KÄDESSÄ
Robertilla on vahva rakkaus missioonsa työhyvinvointikalusteiden edelläkävijänä. Hän kuvailee itseään palvelevana kauppiaana, jota inspiroi ratkaisujen löytäminen, oivallukset ja intuitio. Hän on kiitollinen pitkistä asiakassuhteista ja jokaisesta kuluttajan tekemästä valinnasta kohti parempaa ergonomiaa. Vaikka työfysioterapeutit ovat olleet tärkeitä tienraivaajia kuluttajakäyttäytymisen ohjaamisessa, vaatii markkinoilla menestyminen entistä enemmän erottautumista visuaalisesti haluttavilla tuotteilla. Tuotetarjonnan myötä kuluttajien vaatimustaso on myös kasvanut. Modernin työn muutos ei kosketa pelkästään toimistoja vaan töitä voidaan tehdä missä tahansa. Tutkimusten mukaan ihmisten liikkuvuus vähentyi 2000-luvun molemmin puolin. Kiitos liikunnan harrastaminen on sittemmin yleistynyt sekä aikuisilla, että peruskoulu- ja lukioikäisillä nuorilla, kerrotaan THL:n artikkelissa vuodelta 2019. Kaikki mikä aktivoi ihmistä edesauttaa hyvinvointia. Yrityksen tunnuslause onkin kuvaavasti ”Sinun hyvinvointiasi ajatellen”.

LUE LISÄÄ
Top-Cousins
Suomen Muotoilusäätiön kumppanuusverkosto
Haluaako yrityksesi hyödyntää Säätiön koordinoimia muotoiluprojekteja?

Miten Kiinteistöyhtiö voi hyödyntää kokemuksellisuutta? Lahden Tiedepuiston TOP 10 kohtaamispaikat

Miten kiinteistöyhtiö voi hyödyntää kokemuksellisuutta? Suomen Muotoilusäätiön monitoimikeskus sijaitsee Lahden Tiedepuiston yritystiloissa viidennessä kerroksessa. Kaikkiaan Tiedepuiston tiloissa on vuokralla yli 50 monenlaista toimijaa ja päivässä alueella voi vierailla jopa 1500 henkilöä. Haastattelimme kiinteistöpäällikkö Jesse Reposta Tiedepuiston kehitysmahdollisuuksista ja kävimme tilojen esittelykierroksella kokemuksellisesta näkökulmasta. Muotoilusäätiö tekee aktiivista kehitysyhteistyötä Tiedepuiston kanssa ja Tiedepuisto on mukana Säätiön yrityskumppanuusverkostossa.

ASIAKASLÄHTÖISESTI KEHITTYVÄ KIINTEISTÖYHTIÖ ON MUUTAKIN, KUIN NELIÖITÄ JA SEINIÄ
Tiedepuiston palvelut ovat parin viime vuoden aikana kehittyneet vauhdilla. Kiinteistöyhtiön strategiakeskiöön on määritetty asiakaslähtöisyys kehityksen moottorina. Tilojen ja yritysilmeen kantavana teemana on yhteisöllisyys, paikallisuus ja värien energia. Paikallisuus näkyy vahvasti esimerkiksi naapurissa sijaitsevan Iskun tehtaan huonekaluina sekä tilojen suunnitteluna, josta ovat vastanneet pääosin lahtelainen arkkitehtitoimisto Rosberg & Ikävalko sekä niin ikään lahtelainen suunnittelutoimisto Main Interiors Oy.

Tärkeintä on, että tilat muuntautuvat asiakkaiden tarpeisiin ja että muutoksiin pystytään reagoimaan riittävän nopeasti. Monikäyttöisten toimitilojen lisäksi lisäarvoa asiakkaille luovat kattavat palvelut. Tiedepuiston pääaulassa palvelee infopiste, jossa asiakas luo ensimmäisen fyysisen kontaktin Tiedepuiston palveluihin. Infopisteessä hoituu niin pysäköinnin hallinta, asiakasopastukset, kuin postin vastaanotto ja -lähetyskin. Saman katon alla toimii Sinuhen ravintola, josta voi tilata tarjoiluja myös omaan toimipisteeseen, kokouksiin ja eri kokoisiin tapahtumiin.

Lahden Tiedepuiston tavoitteena on tarjota asiakkaille toimitilat ja räätälöidyt palvelut siten, että asiakas itse pystyy keskittymään täysin omaan liiketoimintaan ja sen kehittämiseen. Tiedepuisto kehittää koko ajan tuottamiaan palveluita, joista uusimpana on podcast-studio. Podcast-studiossa äänitetään Tiedepuisto podcast -lähetyksiä ja studion voi vuokrata kuka tahansa myös omaan käyttöönsä. Lahden tiedepuisto on panostanut asiakkaiden osallistamiseen kehitystyössä ja kyselyjen lisäksi järjestänyt mm. yhteiskehittämistilaisuuksia nykyisten vuokralaisten kanssa. Seuraavassa vaiheessa kehitystyötä jatketaan muotoilun menetelmillä.

Jesse näkee valtavasti mahdollisuuksia Lahden tiedepuiston kehittämisestä muotoilullisin keinoin. Alustavia keskusteluja on ollut jo taidenäkökulman tehostamisesta, ulkotilojen muotoilusta, asiakaspolkujen kirkastamisesta, konseptin jalostusmahdollisuuksista ja kokemuksellisuuden lisäämisestä. Jesse toivoisi, että tulevaisuudessa Tiedepuisto voisi palvella myös elämyksellisenä kohtauspaikkana satunnaisillekin vieraille ja tapahtumille.

LAHDEN TIEDEPUISTON TOP 10 KOHTAAMISPAIKAT
Mitä kaikkea Tiedepuistosta löytyy vuokratoimitilojen lisäksi jo nyt? Kokosimme yhteiset kohtaamispaikat yhteen, joista päivittäiset vieraat eivät välttämättä kaikki vielä tiedä ja jotka toimivat mainiona pohjana jatkon palvelu- ja informaatiomuotoiluun.

1. INFO & AULAPALVELU

Palvelevan aulapalvelun monitoiminainen Heini tietää kaiken Tiedepuiston tiloista ja palveluista. Hän neuvoo saapuvia, hoitaa postin, sisäisen viestinnän ja palvelujen koordinoinnin. Tiedepuiston vierailu kannattaa siis aloittaa kaiken keskiöstä, pääaulasta.


2. RAVINTOLA SINUHE TIEDEPUISTO

Tiedepuiston keskeinen kohtaamispaikka on lounasravintola Sinuhe, josta lounaan lisäksi vuokralaiset voivat tilata tarjoiluja kaikkiin Tiedepuiston tiloihin toivomanaan ajankohtana. Jesse kehuu vaihtuvan lounaspöydän monipuolisuutta ja sijaintia Tiedepuiston keskeisellä paikalla.


3. PODCAST -STUDIO

Tiedepuiston Podcast -tilan voi vuokrata omaan käyttöön tarpeen mukaan. Lahden Tiedepuisto tuottaa myös omaa podcastia, joka yhdistää työelämän, vapaa-ajan ja erilaisia henkilökuvia luoden ja tukien Tiedepuiston omaa tarinaa. Tiedepuisto Podcastin isäntänä toimii Jesse. Tutustu Podcasteihin täällä


4. KILPIKONNA -AULA

Tiedepuistossa on lukuisia auloja ja oleskelutiloja, joista yksi tapahtumarikkaimmista on Kilpikonna- aula. Nimensä mukaan aulassa voi tervehtiä avo-altaassa asustavaa Tiedepuiston kilpikonnaa samalla, kun tutustuu vaihtuviin näyttelyihin ja teemaviestintään. Aulaa ympäröi Helsingin Yliopiston tilat.


5. NIEMI WORKS YHTEISKÄYTTÖTILAT

Etsitkö työskentelytiloja etkä halua sitoutua pitkään vuokrasopimukseen tai tarvitset työskentelytiloja vain satunnaisesti? Niemi Works -yhteiskäyttötilat tarjoavat helpon ratkaisun sisältäen kaikki ammatilliseen työskentelyyn tarvittavat palvelut. Tuo vain kannettava tietokoneesi ja aloita työskentely inspiroivassa työympäristössä Lahden Tiedepuistossa! Niemipassi 120€/kk. Lue lisää


6. LUKUNURKKAUS JA RENTOUTUMISPAIKAT

Lähes joka kulmasta löytyy viihtyisiä istuinryhmiä ja rentoutumispaikkoja. Pää-aulan yläpuolella sijaitsevaan lukunurkkaukseen on kaavailtu esimerkiksi kirjojen vaihtopistettä asiakkaiden käyttöön.



7. KÄKIKELLO-AULA NÄYTTELYTILA

Keskeisellä paikalla pääaulan vieressä sijaitsee viihtyisä, monikäyttöinen Käkikelloaula, joka toimii vapaana ympäristönä ja avoimena tapahtumapaikkana. Tilassa on vaihtuvia näyttelyitä ja teemoja. Tämä on mainio paikka tietoiskuille ja kulttuuritapahtumille seesteisen ja muunneltavan kalustuksensa vuoksi.



8. YHTEISÖLLISYYDEN MURAALI

Taide yhdistää rakennuksen eri osia, kuten tämä Elina Marttilan teos Tiedepuiston ravintolan vieressä yhdyskäytävällä. Saman taiteilijan seinämaalaus löytyy Niemi Works- yhteiskäyttötiloista.



9. LAB LIIKUNTATILAT

Niemipassilla saa käyttöoikeuden myös Lahden ammattikorkeakoulun isännöimiin urheilutiloihin, jotka sijaitsevat Lahden Tiedepuistossa. Tiedepuiston vuokralaisille on suunnitteilla parhaillaan myös oma liikuntanurkkaus taukojumppia varten.



10. VUOKRATTAVAT KOKOUSTILAT

Palaveri, kokous, tuote-esittely tai iso asiakastilaisuus suunnitteilla? Lahden Tiedepuistossa on erilaisia ja erikokoisia tiloja niin pieniin palavereihin kuin suurempiinkin tilaisuuksiin. Lue lisää



KIINTEISTÖPÄÄLLIKÖN MIETTEITÄ TYÖNKUVASTAAN JA KEHITYSTYÖSTÄ
Jesseä innostaa oman työnsä monipuolisuus, kohtaamiset ja onnistumiset. Tiivistettynä tavoitteena tämän hetkisessä kehitystyössä on muuntaa jo toimivasta kiinteistöyhtiöstä monipuolinen, kokemuksellinen ympäristö. Jesse on luontainen kehittäjä ja hän mm. toteutti Uudistavan johtamisen YAMK -lopputyönä Niemi Works- yhteiskäyttötilojen konseptin. Hän on työskennellyt Tiedepuiston operatiivisessa johdossa vuosia, mutta Covid 19:n tuoma työn äkkimurros ja muuttuvat asiakastarpeet lisäsivät intoa lähteä kehittämään kokonaisuutta monipuolistamalla tarjontaa. Muotoilusäätiö seuraa innolla kehitystä ja on mukana taustalla asiantuntijana kehitystyössä.

LUE LISÄÄ
Lahden Tiedepuisto
Suomen Muotoilusäätiö
Muotoilusäätiön koordinoimat yritysprojektit
Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkosto

WOODIO matkalla maailman johtavaksi EcoDesign-brändiksi

Vierailimme WOODIOn Showroomilla Kalliossa keskustelemassa materiaalilähtöisestä designista ja Woodion tulevaisuuden suunnitelmista toimitusjohtaja Petro Lahtinen kanssa. Yritys tunnetaan vallankumouksellisista kylpyhuonekalusteista, jotka valmistetaan veden- ja ilmaston kestävästä massiivipuukomponentista.

Tulevaisuuden suunnitelmat ovat selvät. Yritys panostaa vahvasti kansainvälistymiseen, tuotekehitykseen ja brändin laajennusyhteistyöhön. Petro odottaa innolla mm. seuraavia kansainvälisiä messuja, livekohtaamisia asiakkaiden kanssa ja tulevia tuotelanseerauksia. Lisähenkilöstöäkin yritys pääsee pian palkkaamaan tasaisesti jatkuvan kasvun vuoksi. Petro uskoo, että materiaalilla erottuminen kantaa yrityksen maailman johtavien EcoDesign- brändien joukkoon. Oman teknologian hyödyntäminen on kaiken pohja, joka kiinnostaa jo kansainvälisiäkin brändejä. Tulevasta sopimusvalmistus-brändiyhteistyöstä saadaan julkaisuvahvistus tuonnempana.


Woodion suosituin kalusteväri on luonnollinen puun väri. Tuotteiden suunnittelussa pääroolissa on erikoismateriaali, jonka ulkonäkö ja ominaisuudet erottautuvat selvästi markkinoiden kilpailevista tuotteista.

Tuotevalikoimasta löytyy nyt pesualtaat, ammeet ja suositut pyyhekoukut. Uusimpana tulokkaana ovat 15.4. lanseeratut wc-pöntöt. Kaikkia tuotteita voi ostaa suoraan yrityksen omasta verkkokaupasta.


Ensimmäinen reaktio asiakkaissa on yleisimmin, että onko tämä oikeasti puuta? Huomio on valjastettu osaksi brändiä. Yrityksellä on vahva yhteistyö designtoimisto Pentagonin kanssa.


MUOTOILUSSA ON PANOSTETTU VASTUULLISUUTEEN, KÄYTETTÄVYYTEEN JA DIFFEROITUMISEEN
Petro kuvailee arkikäyttöön tarkoitettujen tuotteiden parhaita ominaisuuksia verrattuna esim. kilpailevaan porsliiniin. Tässä kolme merkittävintä eroa.
1. Materiaali on puolet kevyempi. Tämä vähentää logistiikkakustannuksia ja hiilijalanjälkeä.
2. Materiaaliin ei kiinnity tahrat esim. hammastahna.
3. Käyttökaaren jälkeen tuote voidaan kierrättää uudestaan energiaksi. Vastuullisuus kulkee läpi tuotteen elinkaaren.


TAHTO ON TÄRKEINTÄ
Petron mielestä yrittämisessä tahto on tärkeintä. Hän kannustaa yrittäjäksi haaveilevia valitsemaan sellaisen liikeidean, joka on yrittäjän mielestä niin hyvä, että ei haittaa vaikka yritys kariutuisikin. Tällä tavoin tarjolla on lähtökohtaisesti vain mahdollisuuksia ilman rajoitteita. (Kuva Svante Cullichsen)


PELOT JA HAAVEET KULKEVAT KÄSI KÄDESSÄ
Petro myöntää luovuutensa kokeneen hetkellisen kolauksen vallitsevan yleisen tilanteen vuoksi. Hänen driverina on aina toiminut matkustelun ja messuilun tuoma uusi energia. Tällä hetkellä voi keskittyä vastaavasti taustatyöhön ja tulevaisuuden suunnitteluun. Hän miettii kehittyykö yrityksen kasvuvauhti odotusti ja toisaalta jos kasvu kehittyy nopeastikin voiko yritys varmasti vastata kysyntään. Haaveissa on tulla maailman johtavaksi EcoDesign-brändiksi Suomesta. Iittala tunnetaan lasistaan, Fiskars metallistaan ja toivottavasti tulevaisuudessa Woodio EcoDesignistaan. -Petro tiivistää.

LUE LISÄÄ
Woodio
Suomen Muotoilusäätiö
Seuraava Designtapahtuma: Lahti Green Design Week Yrityspäivä 5.5.

LAHTI GREEN DESIGN WEEK 2021 – YRITYSPÄIVÄ -LIVE STREAM 5.5. KLO 9-16

LAHTI GREEN DESIGN WEEK tarjoaa ainutlaatuisen inspiraatiopäivän yrityksille live verkkotapahtumana 5.5.2021. Päivän aikana kuullaan lukuisia case esimerkkejä eri alojen kärkitekijöiltä ja saadaan vinkkejä mm. kansainvälistymiseen, tuotekehitykseen, ideointiin ja muotoilun suojaamiseen. Suomen Muotoilusäätiö ylpeänä koordinoi ja juontaa yrityksille suunnatun inspiraatiopäivän. Tähän monipuoliseen tapahtumaan voi ilmoittautua verkossa 2.5. saakka.

OHJELMA KESKIVIIKKONA 5.5. KLO 9-16

TERVEHDYS YRITYKSILLE Lahden Kaupunginjohtaja Pekka Timonen

METSIEN SUOMI– JA UUSI PUU HANKKEET ESITTÄYTYVÄT Kaarina Aro ja Virpi Korhonen, projektipäälliköt


BIOHAJOAVAT PAKKAUSMATERIAALIT Sulapac, Suvi Haimi, toimitusjohtaja & perustaja

LAB YHTEISTYÖSSÄ YRITYSTEN KANSSA Lab, Vesa Härkönen, Yksikön johtaja, Muotoiluinstituutti

NÄIN SUOJAAT MUOTOILUASI Castrén & Snellman, Nina Mikander, EU-tavaramerkki- ja mallioikeusasiamies

MUOVIN UUDET MAHDOLLISUUDET Wiitta Oy, Wille Viittanen, toimitusjohtaja

LOUNASTAUKO

LISÄÄ LUOVUUTTA LIIKKEELLÄ, Johanna Seppänen, Tanssinopettaja & Koreografi

MIELENMAISEMANA PUUN MAHDOLLISUUDET Dsign Oy, Vertti Kivi, Sisustusarkkitehti

KANSAINVÄLINEN MENESTYSTARINA Lunawood, Maija Masalin, Markkinointi- ja tuotehallintajohtaja

KESTÄVÄ KEHITYS JA EUROOPPA Erkki Liikanen, puheenjohtaja

LISÄKSI MM. Ympäristöpääkaupungin innovaatiokilpailun voittajat esittäytyy.

Tilaisuuden tarjoaa Lahden kaupunki, Lahti Euroopan ympäristökaupunki 2021, LAB-ammattikorkeakoulu, Ladec ja Suomen Muotoilusäätiö. Tilaisuudessa noudatetaan THL ohjeita ja suosituksia.
Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Yrityspäivänä inspiroidutaan! Tilaisuuden juontaa Muotoilusäätiön kehityspäällikkö Heli Pöyry.

Lue lisää:
Lahti Green Design Week 2021
Suomen Muotoilusäätiö
Lahti Euroopan Ympäristökaupunki 2021

A.VESALAINEN – Leikkisällä muotoilulla uutta kulmaa toimistokalusteisiin

A.Vesalainen Lahdessa on toimistokalusteiden maahantuoja, joka haluaa lisätä suomalaisten muotoilijoiden käyttöä kansainvälisesti tuottamissaan tuotteissa. Kävimme vierailulla tuoreen kumppaniverkostomme jäsenen luona keskustelemassa muotoilun edistämisestä. Energisellä toimitusjohtajalla Jaakko Vesalaisella on monta rautaa tulessa. Hän on innostunut muunneltavista ja leikkisistä tuotteista, jotka tulevat helpottamaan kuluttajien elämää jatkuvassa työn teon murroksessa.

Jaakko käyttää itse päivittäin kätevää ja ergonomista Mogo tuolia. Vähän tilaa vievälle ja kasaan taitettavalle ”nojatuolille” löytyy kysyntää.

VÄRIKÄSTÄ SUUNNITTELUYHTEISTYÖTÄ JA TUOTANNON OPTIMOINTIA
A.Vesalainen on tehnyt monia yhteistyöprojekteja suomalaisten muotoilijoiden kanssa ja yhteistyötä on tarkoitus laajentaa lähitulevaisuudessa. Jokaisen tuotteen valmistuttaja valitaan tarkasti sen perusteella, missä kokonaisuuden kannalta on optimaalisinta teettää tuote. Kustannustehokkuuden täytyy olla keskiössä tuotteen levikin onnistumisen kannalta. Omien tuotteiden valmistuttaminen toimistotarvikkeiden tukkukauppakilpailussa alkaa olla erottautumisen elinehto. -Jaakko kertoo.
Hän tiedostaa pohjoismaisen muotoilun kysynnän kansainvälisillä yhteistyökumppaneilla. Ollaan menossa aina vain selkeämpään, yksinkertaisempaan ja varioitavampaan suuntaan. -hän jatkaa.

Toimistotuotteiden lisäksi A.Vesalaisen valikoimissa on muutamia uusia aluevaltauksia. TONGA Blocks on lahtelaisen suunnittelijan Pasi Hännisen kehittelemä lautapeli. Tuote on juuri saatu saatettua markkinoille.

Petteri Häkkisen suunnittelema SULO tuoli muuntuu käyttäjänsä mukaan lapsen syöttötuolista aikuisen jakkaraksi. Tuotteen valmistusprosessissa on ollut monta haastetta, jotka on onnistuttu ratkaisemaan valmiiseen versioon.


JAAKKO VESALAISEN VINKIT UUDEN TUOTTEEN MENESTYMISEEN
1. Pidä tavoitteet kunnianhimoisina, mutta realistisina
2. Hinnoittele tuote oikein oikealle kohderyhmälle
3. Hyödynnä asiantuntijuutta oman osaamisesi tueksi

Uusien tuotevaltauksien miettimisessä Jaakko haastaa tutkimaan ja aistimaan asioita, jotka ovat lähteneet lentoon lähiaikoina. Hän korostaa, ettei itse tuotteen välttämättä tarvitse olla erikoinen, mikäli ”tähdet” ovat muuten kohdillaan. Myyvät tuotteet ovat verrattavissa hittibiiseihin. Monilla artisteilla on mahdollisuus pärjätä, mutta jostain syystä vain osa nousee hitiksi. Jaakko ottaa mielellään vastaan muotoilijoiden tuoteideoita tukemaan tulevaisuuden tavoitteita.

Uuden ajan toimistokalusteissa pieni on kaunista. Enää ei tarvitse pöydälle mahtua kymmeniä mappeja. Pienet ja muunneltavat pöydät sopivat paremmin monen kotitoimiston varustukseen ja tämä on näkynyt positiivisesti tuotteiden kysynnässä.

LUE LISÄÄ:
A.Vesalainen
Suomen Muotoilusäätiö