Avainsana: muotoilu

Arvolähtöisen brändimuotoilun muistilista -Muud Creative

16.12.2021

Brändityön täytyy lähteä yrityksen arvomaailmasta. Suomen Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkoston tuore jäsen, Muud Creative kokosi hyödyllisen tarkistuslistan kaikille yrityksille, josta voi peilata oman yrityksen näkyvyystilannetta. Muud Creative on nuori ja nälkäinen luova toimisto Helsingissä, jonka arvolähtöiseen brändityöhön luottaa mm. Yle, Sony Music Finland ja moni suomalainen eturivin artisti. Muud haluaa ensisijaisesti tarjota yrityksille kokonaisvaltaista brändinäkyvyyden hallintaa, jolloin yrityksille jää aikaa keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa.

Yrittäjä Juuli Aschan rakkaan työnsä äärellä, kuvaamassa tällä kertaa Kaapelitehtaalla, jossa yrityksen toimitilatkin sijaitsevat. Kuvassa kuvataan Second Hand -sovellus Tisen kampanjaa, jossa mallina Sara Sieppi.

ARVOLÄHTÖISEN BRÄNDIMUOTOILUN MUISTILISTA YRITYKSILLE

TAUSTATYÖ
Niin kuin yrityksen strategia, vaatii brändityökin laajan taustatyön, jossa määritetään yrityksen arvot ja tarinat. Monesti vanhoissa yrityksissä se kuuluisa punainen lanka voi karata jossain vaiheessa ja vastaavasti nuorissa yrityksissä tarina ja arvot lähtevät määrittymään pitkälti yrittäjän haastattelujen perusteella.

VISUAALINEN IDENTITEETTI
Taustatyön jälkeen päästään tiivistysvaiheeseen, jossa pääroolissa on lyhyt yrityssanoma. Tässä vaiheessa suunnitellaan logo ja graafiset elementit sekä määritetään yritysvärit, typografia, brändin äänimaailma ja tunnuslauseet.

KUVALLINEN MAAILMA
Kuvallisen maailman (Valokuvat, videot, 3D..) täytyy aina tukea yrityksen ydinsanomaa. Hyvin onnistunut kuvallinen maailma kuvaa läpileikkauksella koko yritysprosessin tekijöineen ja vaiheineen. Näin yritykseltä löytyy aina tarvittavaa materiaalia kaikkiin viestinnällisiin tarpeisiin. Kuvallisen maailman ei siis pidä käsittää pelkkiä yrityksen mainoskuvia.

NÄKYVYYS KANAVISSA
Yleisimmin yrityksille perustetaan ensin verkkosivut. Omat verkkosivut ovat vieläkin uskottavin pohja, jota muut kanavat kuten Youtube, Linkedin, Instagram, Facebook, Twitter, TikTok ja Pinterest tukevat. Kanavien valinta riippuu halutusta näkyvyydestä ja kohderyhmien tavoitettavuudesta.

JATKUVA BRÄNDIN EDISTYSTYÖ
Pahin virhe on, että kerralla rykäistään kanavat kuntoon ja sitten niitä ei aktiivisesti kehitetä ja päivitä toiminnan rinnalla. Menestyvä brändi elää ja näkyy reaaliajassa ajantasaisilla viesteillä. Markkinoinnin, viestinnän ja myynnin tulisi kulkea käsi kädessä.

Juuli Aschanin omat juuret ovat valokuvauksessa. Hän on kuva-artesaani, jota inspiroi värit, ihmiset ja koko ympäröivä maailma. Hän kuvaa itseään ”pesusieneksi”, joka imee kaikkea. Hiljattain hän oli uusimassa YleX:n kuvamaailmaa ja Juulin vaikuttavia Still- otoksia on nähty lähivuosina tuoreimman Tuntematon Sotilas -elokuvan markkinointimateriaaleissa.

YRITYKSET PANOSTAKAA ROHKEAMMIN BRÄNDIMUOTOILUUN
Juuli tiiminsä Nikon ja Santun kanssa haluavat kannustaa yrityksiä rohkeampiin ja persoonallisempiin yritysilmeisiin. Miksi ei erottuisi joukosta? Jokaisessa yrityksessä on paljon kertomattomia tarinoita taustalla, joita voi hyödyntää kokonaisidentiteetin luonnissa. Ammattilaista kannattaa käyttää myös ydinviestien sanoittamisessa ja hierarkisoinnissa. Parhaassa tapauksessa kuvalliset viestit ja tarinat kulkevat käsikädessä kaikessa viestinnässä. Kysyimme Juulilta mikä suomalainen brändi on näkynyt onnistuneesti lähiaikoina. Vastaus tuli heti, Hakola. Upeassa uudistuksessa kaikki kulkevat raikkaassa tasapainossa; tuotteet, brändi, kuvallinen maailma ja tarinat. Tähän Muud Creative myös pyrkii, nerouteen, joka muuttaa yrityksiä lopullisesti.

Kuvassa on meneillään Graafisten elementtien hahmottelua osaksi yrityksen kokonaan uutta visuaalista identiteettiä. Käsivarapiirrokset siirtyvät hetkessä digitaaliseen maailmaan.

Kuvassa muistoja firman sisäisestä maalauspajasta. ”Teemme porukalla juttuja, mitkä eivät liity suoraan mihinkään toimeksiantoon, jotta aivot saisi uutta virikettä ja luovuus sitä kautta virtaa” -Juuli kertoo

Lue lisää

Muud Creative
Suomen Muotoilusäätiö
Muotoilusäätiön kumppanuusverkosto
Lue muita Säätiön artikkeleita

Miten Kiinteistöyhtiö voi hyödyntää kokemuksellisuutta? Lahden Tiedepuiston TOP 10 kohtaamispaikat

9.12.2021

Miten kiinteistöyhtiö voi hyödyntää kokemuksellisuutta? Suomen Muotoilusäätiön monitoimikeskus sijaitsee Lahden Tiedepuiston yritystiloissa viidennessä kerroksessa. Kaikkiaan Tiedepuiston tiloissa on vuokralla yli 50 monenlaista toimijaa ja päivässä alueella voi vierailla jopa 1500 henkilöä. Haastattelimme kiinteistöpäällikkö Jesse Reposta Tiedepuiston kehitysmahdollisuuksista ja kävimme tilojen esittelykierroksella kokemuksellisesta näkökulmasta. Muotoilusäätiö tekee aktiivista kehitysyhteistyötä Tiedepuiston kanssa ja Tiedepuisto on mukana Säätiön yrityskumppanuusverkostossa.

ASIAKASLÄHTÖISESTI KEHITTYVÄ KIINTEISTÖYHTIÖ ON MUUTAKIN, KUIN NELIÖITÄ JA SEINIÄ
Tiedepuiston palvelut ovat parin viime vuoden aikana kehittyneet vauhdilla. Kiinteistöyhtiön strategiakeskiöön on määritetty asiakaslähtöisyys kehityksen moottorina. Tilojen ja yritysilmeen kantavana teemana on yhteisöllisyys, paikallisuus ja värien energia. Paikallisuus näkyy vahvasti esimerkiksi naapurissa sijaitsevan Iskun tehtaan huonekaluina sekä tilojen suunnitteluna, josta ovat vastanneet pääosin lahtelainen arkkitehtitoimisto Rosberg & Ikävalko sekä niin ikään lahtelainen suunnittelutoimisto Main Interiors Oy.

Tärkeintä on, että tilat muuntautuvat asiakkaiden tarpeisiin ja että muutoksiin pystytään reagoimaan riittävän nopeasti. Monikäyttöisten toimitilojen lisäksi lisäarvoa asiakkaille luovat kattavat palvelut. Tiedepuiston pääaulassa palvelee infopiste, jossa asiakas luo ensimmäisen fyysisen kontaktin Tiedepuiston palveluihin. Infopisteessä hoituu niin pysäköinnin hallinta, asiakasopastukset, kuin postin vastaanotto ja -lähetyskin. Saman katon alla toimii Sinuhen ravintola, josta voi tilata tarjoiluja myös omaan toimipisteeseen, kokouksiin ja eri kokoisiin tapahtumiin.

Lahden Tiedepuiston tavoitteena on tarjota asiakkaille toimitilat ja räätälöidyt palvelut siten, että asiakas itse pystyy keskittymään täysin omaan liiketoimintaan ja sen kehittämiseen. Tiedepuisto kehittää koko ajan tuottamiaan palveluita, joista uusimpana on podcast-studio. Podcast-studiossa äänitetään Tiedepuisto podcast -lähetyksiä ja studion voi vuokrata kuka tahansa myös omaan käyttöönsä. Lahden tiedepuisto on panostanut asiakkaiden osallistamiseen kehitystyössä ja kyselyjen lisäksi järjestänyt mm. yhteiskehittämistilaisuuksia nykyisten vuokralaisten kanssa. Seuraavassa vaiheessa kehitystyötä jatketaan muotoilun menetelmillä.

Jesse näkee valtavasti mahdollisuuksia Lahden tiedepuiston kehittämisestä muotoilullisin keinoin. Alustavia keskusteluja on ollut jo taidenäkökulman tehostamisesta, ulkotilojen muotoilusta, asiakaspolkujen kirkastamisesta, konseptin jalostusmahdollisuuksista ja kokemuksellisuuden lisäämisestä. Jesse toivoisi, että tulevaisuudessa Tiedepuisto voisi palvella myös elämyksellisenä kohtauspaikkana satunnaisillekin vieraille ja tapahtumille.

LAHDEN TIEDEPUISTON TOP 10 KOHTAAMISPAIKAT
Mitä kaikkea Tiedepuistosta löytyy vuokratoimitilojen lisäksi jo nyt? Kokosimme yhteiset kohtaamispaikat yhteen, joista päivittäiset vieraat eivät välttämättä kaikki vielä tiedä ja jotka toimivat mainiona pohjana jatkon palvelu- ja informaatiomuotoiluun.

1. INFO & AULAPALVELU

Palvelevan aulapalvelun monitoiminainen Heini tietää kaiken Tiedepuiston tiloista ja palveluista. Hän neuvoo saapuvia, hoitaa postin, sisäisen viestinnän ja palvelujen koordinoinnin. Tiedepuiston vierailu kannattaa siis aloittaa kaiken keskiöstä, pääaulasta.

2. RAVINTOLA SINUHE TIEDEPUISTO

Tiedepuiston keskeinen kohtaamispaikka on lounasravintola Sinuhe, josta lounaan lisäksi vuokralaiset voivat tilata tarjoiluja kaikkiin Tiedepuiston tiloihin toivomanaan ajankohtana. Jesse kehuu vaihtuvan lounaspöydän monipuolisuutta ja sijaintia Tiedepuiston keskeisellä paikalla.

3. PODCAST -STUDIO

Tiedepuiston Podcast -tilan voi vuokrata omaan käyttöön tarpeen mukaan. Lahden Tiedepuisto tuottaa myös omaa podcastia, joka yhdistää työelämän, vapaa-ajan ja erilaisia henkilökuvia luoden ja tukien Tiedepuiston omaa tarinaa. Tiedepuisto Podcastin isäntänä toimii Jesse. Tutustu Podcasteihin täällä

4. KILPIKONNA -AULA

Tiedepuistossa on lukuisia auloja ja oleskelutiloja, joista yksi tapahtumarikkaimmista on Kilpikonna- aula. Nimensä mukaan aulassa voi tervehtiä avo-altaassa asustavaa Tiedepuiston kilpikonnaa samalla, kun tutustuu vaihtuviin näyttelyihin ja teemaviestintään. Aulaa ympäröi Helsingin Yliopiston tilat.

5. NIEMI WORKS YHTEISKÄYTTÖTILAT

Etsitkö työskentelytiloja etkä halua sitoutua pitkään vuokrasopimukseen tai tarvitset työskentelytiloja vain satunnaisesti? Niemi Works -yhteiskäyttötilat tarjoavat helpon ratkaisun sisältäen kaikki ammatilliseen työskentelyyn tarvittavat palvelut. Tuo vain kannettava tietokoneesi ja aloita työskentely inspiroivassa työympäristössä Lahden Tiedepuistossa! Niemipassi 120€/kk. Lue lisää

6. LUKUNURKKAUS JA RENTOUTUMISPAIKAT

Lähes joka kulmasta löytyy viihtyisiä istuinryhmiä ja rentoutumispaikkoja. Pää-aulan yläpuolella sijaitsevaan lukunurkkaukseen on kaavailtu esimerkiksi kirjojen vaihtopistettä asiakkaiden käyttöön.


7. KÄKIKELLO-AULA NÄYTTELYTILA

Keskeisellä paikalla pääaulan vieressä sijaitsee viihtyisä, monikäyttöinen Käkikelloaula, joka toimii vapaana ympäristönä ja avoimena tapahtumapaikkana. Tilassa on vaihtuvia näyttelyitä ja teemoja. Tämä on mainio paikka tietoiskuille ja kulttuuritapahtumille seesteisen ja muunneltavan kalustuksensa vuoksi.


8. YHTEISÖLLISYYDEN MURAALI

Taide yhdistää rakennuksen eri osia, kuten tämä Elina Marttilan teos Tiedepuiston ravintolan vieressä yhdyskäytävällä. Saman taiteilijan seinämaalaus löytyy Niemi Works- yhteiskäyttötiloista.


9. LAB LIIKUNTATILAT

Niemipassilla saa käyttöoikeuden myös Lahden ammattikorkeakoulun isännöimiin urheilutiloihin, jotka sijaitsevat Lahden Tiedepuistossa. Tiedepuiston vuokralaisille on suunnitteilla parhaillaan myös oma liikuntanurkkaus taukojumppia varten.


10. VUOKRATTAVAT KOKOUSTILAT

Palaveri, kokous, tuote-esittely tai iso asiakastilaisuus suunnitteilla? Lahden Tiedepuistossa on erilaisia ja erikokoisia tiloja niin pieniin palavereihin kuin suurempiinkin tilaisuuksiin. Lue lisää


KIINTEISTÖPÄÄLLIKÖN MIETTEITÄ TYÖNKUVASTAAN JA KEHITYSTYÖSTÄ
Jesseä innostaa oman työnsä monipuolisuus, kohtaamiset ja onnistumiset. Tiivistettynä tavoitteena tämän hetkisessä kehitystyössä on muuntaa jo toimivasta kiinteistöyhtiöstä monipuolinen, kokemuksellinen ympäristö. Jesse on luontainen kehittäjä ja hän mm. toteutti Uudistavan johtamisen YAMK -lopputyönä Niemi Works- yhteiskäyttötilojen konseptin. Hän on työskennellyt Tiedepuiston operatiivisessa johdossa vuosia, mutta Covid 19:n tuoma työn äkkimurros ja muuttuvat asiakastarpeet lisäsivät intoa lähteä kehittämään kokonaisuutta monipuolistamalla tarjontaa. Muotoilusäätiö seuraa innolla kehitystä ja on mukana taustalla asiantuntijana kehitystyössä.

LUE LISÄÄ
Lahden Tiedepuisto
Suomen Muotoilusäätiö
Muotoilusäätiön koordinoimat yritysprojektit
Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkosto

MIKÄ ON PUHTAUDEN ARVO? Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut

25.11.2021

Muotoilusäätiö vieraili Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalveluiden toimitusjohtajan Tarja Jantusen luona keskustelemassa puhtauspalveluiden kehitysmahdollisuuksista muotoilun keinoin. Puhtaanapito-ala on erittäin merkityksellinen toimiala, jota voidaan muotoilun keinoin kehittää monestakin eri näkökulmasta. Keskustelumme päärooliin nousi palvelumuotoilun mahdollisuudet henkilökunnan työn koordinoinnin helpottamiseksi niin sisäisessä toiminnassa, että asiakasrajapinnassa.

Yrityksen asiakastyytyväisyyden ollessa kiitettävällä tasolla voisi työn merkityksellisyyttä käyttää yhtenä kantavana voimana sisäisen toiminnan kehityksessä. Alan tärkeyttä ja sisäistä ammattiylpeyttä ei voi korostaa liikaa. Yritys huolehtii päivittäin Päijät-Hämeessä lähes 500 työntekijän voimin, että asiakasyritysten tilat ovat käyttäjilleen terveelliset, turvalliset ja viihtyisät. Se tarkoittaa paitsi erilaisia työympäristöjä myös monenlaista työtä: Siivouksen lisäksi huolehditaan asiakkaasta riippuen myös ateria- ja muista lisäpalveluista. Yritys kuuluu Suomen Muotoilusäätiön yrityskumppaniverkostoon, jolla edistetään muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä.

Tarja Jantunen on toiminut Päijät-Hämeen laitoshuoltopalveluiden toimitusjohtajana vuodesta 2017. Hänellä on omien sanojensa mukaan ”lukkarin rakkaus” puhtausalaa- ja sen kehittämistä kohtaan. Aikaisemmin hän on työskennellyt Lahden kaupungilla ja Reumasäätiöllä. Tarja saa hektiseen työhön vastapainoa ja inspiraatiota koiraharrastuksesta, mökkeilystä ja sen tuomista rauhallisista hetkistä.


YRITYKSEN TOIMINTA VAIKUTTAA VÄLILLISESTI YLI 100 000 IHMISEEN PÄIVITTÄIN
Siivouspalvelut ovat yhteiskunnallisesti tärkeää työtä. Kuvittele millainen kerrannaisvaikutus olisi jos puhtaanapitopalvelut ei toimisi? Karrikoidusti leikkaussali on siivottava juurikin ajallaan, ruoka potilaille on tarjoiltava ajallaan ja siivouspalveluiden toteutusta on vaikea ulkoistaa ulkomaillekaan. Minkälaisia bakteeripesäkkeitä ovat ovenkahvat, istuimet ja muut kosketuspinnat jos pienikin viive puhtaanapidossa tapahtuu? Pysyvä ja joustava henkilöstö on avainasemassa työn onnistumisessa ja koko toiminnassa korostuukin eettisyys ja inhimillisyys. Yrityksellä on oma Eettinen välittämiskanava, joka on henkilöstön ja asiakkaiden anonyymissä käytössä.

Kuvassa Laitoshuoltaja Tuula Ruti pitää huolta Lahden Tiedepuiston yritystiloista. Työvälineiden sijainti ja järjestelmällisyys helpottaa työtä. Kuinkahan nopeasti tullaan aikaan, jossa siivousrobotti auttaa työvälineiden kanssa?

MILLOIN VIIMEKSI PUTSASIT/DESIFIOIT NÄMÄ?
MUISTILISTA KOSKETUSPINTOIHIN, JOTKA PAHIMPIA BAKTEERIN KERÄÄJIÄ
-Ovenkahvat
-Valokatkaisijat
-Jääkaapin ovi
-Puhelin ja näppäimistöt
-Kaukosäätimet
-WC hana ja huuhtelupainike

Tiesitkö, että sormuksesi alla on todennäköisesti mikrobeja Euroopan väkiluvun verran? Erilaiset taulukot ja järjestelmät ovat hyvä tapa seurata puhtaanapitoa asiakastiloissa ja toimipisteissä. Käyttäjälähtöisellä muotoilulla voidaan vaikka uudistaa ja helpottaa seurantaa digitaaliseen muotoon.

MUOTOILUN AVULLA VOIDAAN KEHITTÄÄ KAIKKIA TOIMIALOJA. AINEETON MUOTOILU JA ARVON LUONTI ON PALVELUALOILLAKIN KASVAVASSA AVAINROOLISSA
”Aineeton arvonluonti on taloudelle ja liiketoiminnalle yhä merkittävämpää suhteessa hiipuvaan aineelliseen arvonluontiin. Aineettomia oikeuksia tuottavana toimialana muotoilu on aineettoman arvonluonnin yksi keskeinen veturi. Aineettomaan arvonluontiin perustuvan talouden kehittäminen on avaintekijä muotoilualan ja Suomen kasvulle. Tämä asettaa vaatimuksia myös muotoiluyritysten liiketoiminnan kehittämiselle.” (Lainaus ORNAMOn teema-artikkelista Aineetonta arvoa muotoilusta 1.4.2016)

Miten aineettomalla muotoilulla voidaan vaikuttaa yrityksen arvoon? Asiakaslähtöinen ajattelu on palveluyrityksen elinehto ja Ornamon artikkelissa Kolme asiaa, jotka muotoilijoiden tulisi tietää aineettomasta arvosta Lakimies Antti Innanen painottaa, että ”Yritysten arvo muodostetaan tällä hetkellä enemmän IPR:n, tarinoiden ja mielikuvien maailmassa. Esimerkiksi Applen arvo ei ole jo tuotetuissa koneissa vaan niiden potentiaalissa: siinä, mihin brändiä voidaan vielä käyttää ja laajentaa. Ja miten saadaan yhä uusiin tuotteisiin liitettyä korkean laadun mielikuvia.”

Selkeät strategiset tavoitteet ja muotoillut ohjenuorat auttavat matkalla menestykseen. Mistä lähteä liikkeelle? Muotoilun mahdollisuuksien kartoitus ja ymmärtäminen voi avautua vaikka tapaamisella Suomen Muotoilusäätiön kanssa. Säätiön kautta voi myös toteuttaa muotoiluprojekteja tulevaisuuden osaajien kanssa.

LUE LISÄÄ
Suomen Muotoilusäätiö
Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkosto
Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut

POLARIA -KOTIMAISTA KYLPYHUONEKALUSTEIDEN VALMISTUSTA JO YLI 50 VUOTTA

18.11.2021

Suomen Muotoilusäätiö vieraili POLARIA OYn tehtaalla Mäntyharjulla toimitusjohtaja Timo Karhulan vieraana tutustumassa kylpyhuonekalusteiden valmistukseen ja keskustelemassa muotoilusta. Yrityksen tavoitteena on olla Euroopan halutuin kylpyhuonekalusteiden valmistaja vuonna 2050. Timon määrätietoisuus henkii yrityksen tasapainoista kasvua ja askelmerkit kansainvälistymiseen ovat jo valmiina. Mielenkiintoista yrityksen tuotteiden valmistuksessa on, että kaikki tuotesarjojen osat (pesualtaita lukuun ottamatta) valmistetaan saman katon alla yrityksen oman valmistusprosessin hallinnassa ja alihankintaa käytetään vain marginaalisesti. Klassikkotuotteiden lisäksi kehitteillä on aivan uuden tyyppinen tuotesarja, jossa design on pääroolissa. Muotoilusäätiö seuraa innolla yrityksen kehitystä.

Timon isoisä perusti Polarian. Edelleen yksi suosituimmista tuotteista on peilikaappi, jonka valmistus on aloitettu jo 1970-luvulla. Timoa motivoi yhtiön hallitun kasvun edistäminen, koska se vaikuttaa kokonaisvaltaisesti yrityksen kaikkiin osa-alueisiin.

Kuvassa Polarian aikajana, jossa huomioitu tulevaisuuden tavoitteet.

AUTOMAATION LÄHTÖKOHTANA AUTTAA YRITYSTÄ KASVAMAAN, EI KORVATA TYÖPAIKKOJA
Viimeisen viiden vuoden aikana tuote- ja tuotannonkehityksessä on tapahtunut paljon. Tuotekehitystyyli on vaihtunut tuotantolähtöisestä tuotelähtöiseksi. Tuotannon optimoinnissa on käytetty Lean-ajattelua ja tehtaalla on käytössä palkkiosysteemi. Tuotteiden valmistusvaiheen hävikki on todella pieni, koska mm. metallirullakelat saapuu tuotantoon jo oikean levyisinä jalostusta varten. Tehtaalta lähtee n. 100 000 tuoteartikkelia vuosittain, joiden pääraaka-aine on teräs. Terästä saadaan Euroopan markkinoilta ja kotimaasta. Vientiin tuotteista päätyy tällä hetkellä alle 10%. Muotoilun peruslähtökohtana tuotteissa on ollut funktionaalisuus. Tuotteet on suunniteltu sopimaan tilaan kuin tilaan yleistoimivien mitoitusten ja pelkistetyn muotoilun ansiosta. Tuotannon optimoinnin avulla tuotteiden markkinahinnat ovat onnistuttu pitämään kilpailukykyisinä jo vuosikymmeniä, tinkimättä laadusta.

Peilikaapin teräsrakenteessa ei ole mitään ylimääräistä. Tämä mahdollistaa tuotteen elinkaaren päättyessä helpon kierrätyksen. Lähtökohtaisesti teräksisen tuotteen käyttöelinkaari on todella pitkä. Siksi niiden kysyntä pysyy vakaana mm. asuinkerrostaloissa uudis- ja saneerauskohteissa.

LOPUTTOMASTI PINTAKÄSITTELYVAIHTOEHTOJA JA UUSIA TUOTEMAHDOLLISUUKSIA
Tehtaalla toimii myös oma maalaamo/pintakäsittelyosasto. Suuremmissa tuotantoerissä asiakas voi valita maalausvärin. Lisäksi tuotteet pinnoitetaan nanokeraamisella korroosionsuojalla, joka entisestään pidentää tuotteen käyttöikää. Tehtaan nykyinen toimintamalli riittää suurempaankin kasvuun. Ehkäpä kasvun mahdollistajana toimii omalta osaltaan uusi, kehittelyssä oleva poikkeuksellinen tuotesarja, joka saapuu tuotantoon vuoden sisällä. Timo haluaa painottaa toimintaa jatkossa designlähtöisemmäksi. Kosteutta kestävillä, kotimaisilla design-tuotteilla on varmasti kasvava kysyntä jatkossakin. Yritys on panostanut paljon vastuulliseen toimintaan, jonka vaiheita on nostettu esille mm. yrityksen kuvitetussa arvoketjussa.

Polarian arvoketju avaa Polarian tuotteen tarinan aina raaka-ainevaiheesta tuotannon kautta valmiiksi tuotteeksi ja aina tuotteen kierrätykseen asti. Lue lisää arvoketjusta.

Pintakäsittelyosastolla tuotteiden osat liikkuvat automaattisesti välivaiheita nopeuttavan linjaston avulla. Tehtaalla työskentelee 35 tuotantohenkilöä ja kymmenkunta robottia.

Polaria Noval allaskaappi on yksi suosituimmista allaskaappimalleista. Laajaan jälleenmyyntiverkostoon kuuluu mm. K-rauta, Bauhaus ja Taloon.com.

LUE LISÄÄ
Polaria
Polarian vinkkejä suunnittelijoille
Suomen muotoilusäätiö
Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkosto

MUOTOILUN KESKIÖSSÄ LUONNONVALO-KERAPLAST -Kattokuvuista kuplatuoliin

11.11.2021

Muotoilusäätiö vieraili KERAPLAST Liiketoimintajohtajan Lauri Halmeen luona yrityksen tehtaalla Orimattilassa, jossa valmistetaan kuuluisia valokattokupuja ja mm. Eero Aarnion kuplatuoli. Tehtaan pihassa seisoo monumentaalinen, aikansa edelläkävijä Matti Suurosen suunnittelema VENTURO-talo, joka toimii nyt yrityksen edustavana kokoustilana ja muistuttaa yrityksen pitkästä ja rikkaasta historiasta. KERAPLASTin perustaja Tapio Nieminen korosti aikanaan, että heidän perheyhtiönsä alkutaival ja muovin yleistyminen rakennusmateriaalina osuvat ajallisesti yhteen 70-luvulla. VENTURO henkii yrityksen historiaa, tuotteita ja ennen kaikkea luonnon valoa. Keskustelimme Laurin kanssa muotoilusta, tuotekehityksestä, materiaaleista ja markkinatilanteesta.

VENTURO-talo on modifioitu nykypäivän tekniikalla. Sisällä henkii upeasti koko yrityksen ideologia.

Valo on tilan keskiössä ja uudet yrityksen tuotteet ovat tasapainoisessa symbioosissa menneiden vuosikymmenten kanssa.

Lauri esittelee yrityksen historiaa kuvakartan muodossa.

URBANISMI GLOBAALISSA KASVUSSA, LUONNONVALOA TARVITAAN KAUPUNGEISSAKIN
Luonnon valossa on paljon kiinnostavaa liiketoiminnallisesti. Ensinnäkin valaistuksen kannalta se on lähes aina paras vaihtoehto, sillä luonnon valo edesauttaa tervettä elinympäristöä. Luonnonvalon lisääminen myös vähentää keinovalon tarvetta ja näin säästää energiaa ja luontoa. Keraplastilla on mietitty paljon luonnon valoa tuotteiden kautta. Miten rakennuskohteisiin saadaan enemmän luonnonvaloa? Mitä arkkitehdit toivoo? Mitä tarkoittaisi jos rakennussäädöksissä määritettäisiin minimi luonnonvaloala/per rakennus? Mitä uusia tuotteita voisi valon lisäämiseksi olla markkinoilla? Yrityksellä on jo laaja valikoima mm. kattovalokupuja, design valaisimia, lasiterassiratkaisuja ja alihankintaa pieniin ja keskisuuriin tarpeisiin.

KATTOIKKUNA ANTAA VALOA PALJON ENEMMÄN, KUN SEINÄIKKUNA
Kattovalokupuihin on saatavilla jo täysin kierrätettävää akryylia. Suosio on jatkuvaa, ehkä kasvavaakin kertoo Lauri. Niitä käytetään moninaisesti niin elämyskohteissa, kuin tehtaissa ja varastoissakin. Keraplastilla on myös valmius myydä runkorakenteellisia suurkupuja, joiden halkaisija on jopa yli 10 metriä.

Elämysmatkailu on lisännyt suurkupujen kysyntää. Keraplast voi valmistaa myös yksittäisiä sarjoja ja pienprojekteja. Lauri kertoo tuotannon taipuvan monenlaisiin tuotteisiin ja Orimattilan tehtaalla riittää kapasiteettia tuleviinkin tuoteyhteistöihin. (Kuva Keraplastin galleriasta).

Kattovalokupujen valmistus käy kätevästi lämpömuovaamalla. Samalla tekniikalla valmistetaan myös yhtiön kuuluisia valaisimia, jotka löytyvät Kerainterior nimen alta.

Suosituimpia tuotteita rakennuskohteissa ovat toistaiseksi perinteiset, suorakaiteen muotoiset kattovalokuvut. Niitä voi asentaa yksittäin tai moninaisissa sarjoissa kokoja vaihdellen.

KÄYTTÄJÄLÄHTÖISET AUTOMAATIOT INNOSTAVAT KEHITYSTYÖSSÄ
Laurilla itsellään on Diplomi-insinöörin tutkinto ja hän mainitsee innostuvansa kehittämisestä ja asioiden eteenpäinviemisestä. Hän kertoo digiloikan olevan heillekin arkipäivää ja prosesseja automatisoimalla on saatu jo erittäin hyvää, käyttäjälähtöistä tuotekehitystä aikaiseksi, joka kohtaa myös tuotannon optimoinnin kanssa. Esimerkkinä hän nostaa lasiterassien suunnitteluatomaation jälleenmyyjille, jossa jo myyntivaiheen räätälöityjen kuvien tarvittavat tuotekomponenttitiedot siirtyvät suoraan tehtaalle. Samalla, kun asiakas näkee 3D-kuvina oman lasiterassinsa ja miettii ostopäätöstä, siirtyy tieto ennakoivasti tehtaan prosesseihin. Tämä hyödyttää ja nopeuttaa koko tuotteen markkinointi- ja toimitusketjua. Onnistunut kehitystyö on paras innostaja lisäkehittämisessä.

Lasiterassien suosio Suomessa kasvaa. Suunnitteluautomaation ansiosta jokainen kokonaisuus on asiakkaalle räätälöity omien mittojen mukaan. Lauri haluaa jatkossakin tehdä kehitystyötä, joka yksinkertaistaa prosesseja ja tekee asiakaskokemuksesta mahdollisimman sujuvan. Helppous on asiakaskokemuksen keskiössä; teknisiä vaihtoehtoja ja valintoja ei kannata lisätä harkitsemattomasti, vaan pitää asiat mahdollisimman yksinkertaisina. Ketteryys täytyy kuitenkin säilyttää ja olla valmis vastaamaan asiakkaiden moninaisiin ja muuttuviin tarpeisiin.

YRITYKSEN JOHTO ON AINA OLLUT LÄHELLÄ ASIAKASRAJAPINTAA
Vaikka KERAGROUP on kasvanut ja kansainvälistynyt vauhdilla, on jo edellisiltä sukupolvilta opittu käyttäjälähtöisyys tekemisen keskiössä. Lauri muistaa, kuinka perheyrityksen edellinen sukupolvi oli aikanaan erittäin kiinnostunut asiakkaiden tarpeista. Johtajat lukivat keskustelupalstoilta valokatteiden käyttäjäkokemuksista ja halusivat palvella kuluttaja-asiakkaita säilyttääkseen yhteyden myytävien tuotteiden loppukäyttäjiin. Menetelmät ovat kehittyneet, mutta sama ideologia säilyy. Nyt käyttäjäkokemuksesta, toiveista ja kehityskohteista saadaan reaaliaikaista tietoa parhaiten laajan myyntiverkoston avulla.

Lue lisää

KERAPLAST -kattovalokuvut, lasiterassit ja muovin alihankintatyöt
KERAINTERIOR -valaisimet
KERAVENT -savunpoistolukut
KERAGROUP -laajentunut yhtiö, jonka tytäryhtiöitä yli 8 maassa
Suomen Muotoilusäätiö

MUOTOILU EI HYVÄKSY PÄÄLLE LIIMATTUJA SLOGANEITA – JUKKA ORESTO

4.11.2021

Saimme vieraaksemme Muotoilusäätiölle vuosikymmeniä ansioitunutta kehitystyötä tehneen monitoimimiehen Jukka Oreston. Moni muistaa hänet hotelli- ja ravintola-alalta, toinen Bon Apetit- TV ohjelmasta ja jotkut Lahden ammattikorkeakoulusta. Jukka on vuosien varrella vaikuttanut satojen opiskelijoiden palveluajatteluun koulutusmaailmassa ja luotsannut omaa konsultointiyritystä vuodesta 1995. Tällä hetkellä hän työskentelee Lahden Tiedepuiston toimitusjohtajana. Haastattelun keskiössä on Jukan laaja näkemys muotoilusta, kokemuksellisuudesta ja käyttäjälähtöisestä ajattelusta.

Mitkä ovat Jukka ensimmäiset muistikuvasi muotoilusta?
Sankarimuotoilijoiden kultainen 60-luku ja Lahden Muotoiluinstituutin kautta Bauhaus ja taidepohjainen ajattelu. Molemmat liittyvät vahvasti toisiinsa. Muistan elävästi muotoilijoiden kipuilleen aluksi identiteettinsä kanssa taiteen ja liiketoiminnan vaa´assa. Tietenkään muotoilun arvo ei pienene liiketoiminnan ymmärryksestä, päinvastoin. Parhaat muotoilijat ymmärtävät myös yrityksen taloutta, tuotantoa ja kokonaiskuvaa.

Mitä oman kokemuksesi mukaan muotoilu on tuonut liiketoimintaan?
Muotoilu on tuonut erilaisen, voimakkaasti visuaalisen lähestymistavan ratkaista haasteita visuaalisen lopputuotteen lisäksi. Muotoilu parantaa businesta ja lähtökohtaisesti muotoilun ostaja ostaa ammattitaitoa, käyttäjälähtöistä ongelmanratkaisua tarpeisiinsa. Muotoilu ei hyväksy päälle liimattuja sloganeita. Visuaalisen muotoilun puolella mm. mainostoimistoilla on heidän tapansa ajatella kaupallisesti. Muotoilija vastaavasti käyttää kokonaisvaltaista osaamistaan lähteä haasteessa liikkeelle moninaisesta näkökulmasta. Värit, muodot, taustatutkimus, typografia, tunnepohja ja kokonaisymmärryksen luonti kurkistavat pintaa syvemmälle matkalla kohti lopputulosta.

Mistä inspiraatiosi ja kehittämishalusi pursuaa?
Erilaisuus ja ärsykkeet ruokkivat minua. Rakastan haastaa omia itsestäänselvyyksiäni. Ajattelen, että ainoa tapa kehittää omaa ajattelua on olla vahvassa vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Mitä vieraampi vastaan tuleva asia on, sitä enemmän se stimuloi miettimään uusia mahdollisuuksia erilaisesta näkökulmasta. Asenne on myös äärettömän tärkeä. Eihän kukaan lähde ryppyotsaisena uutta luomaan. Minulla on edelleenkin kova halu kasvattaa omaa ymmärrystäni. Työhistoriani on opettanut, että mitä suurempiakin asioita voidaan tehdä monella eri tavalla. Haluaisin nähdä enemmän tukea liike-elämässä niille, jotka ajattelevat asioita uudesta ja innovatiivisesta näkökulmasta. Uusille tavoille löytyy aina tavalla tai toisella hallinnollinen ratkaisu, mutta usein hallinnolla voidaan valitettavasti jo ideointivaiheessa pilata uudet tavat toimia. Hyvällä hallinnolla voidaan kuitenkin myös tukea uuden syntymistä ja luoda uutta. Tämä tietysti edellyttää, että hallinnosta ja taloudesta vastaavat ammattilaiset ovat alusta asti mukana uuden luomisessa esimerkiksi palvelumuotoilun keinoin.

”Asenne on äärettömän tärkeä. Eihän kukaan lähde ryppyotsaisena uutta luomaan”

-Jukka Oresto

Sinulla on vahva tausta palvelutoimialan kehittämisestä. Mitä ajattelet kokemuksien muotoilusta?
Minua huolestuttaa, että onko ihmisellä enää ollenkaan omaa kokemusta. Kuinka moni tekee enää mitään yksin ja luotetaanko enää omiin aisteihin? Pitääkö kaiken olla valmiina ja luotetaanko vain siihen, mikä voidaan kokea yhdessä ja vain niin kun sen kaikki muutkin kokevat? Pitääkö kaiken olla ennalta suunniteltua ja pitääkö samaa ratkaisua ujuttaa kaikille? Valmiin elämystuotteen rakentaminen on haastavaa jollei mahdotonta. Palveluntuottaja voi kyllä tarjota mahdollisuuden kokea, mutta elämystä tai kaikkia erilaisia tapoja kokea palveluntuottaja ei voi etukäteen päättää.

On harmillista, että erilaisuus ei ole enää myyntivaltti missään vaan kaikki suunnitellaan kaikille sopivaksi. Erilaistaminen tehdään korkeintaan hinnalla eli mitä kalliimpaa sen harvemman saatavilla tuote tai palvelu ovat. Puitteet voi kyllä rakentaa kokemukselliseksi ympäristöksi, mutta kokemus on aina asiakkaan oma ja sama tuote tai palvelu voidaan kokea hyvin monella eri tavalla. Asiakkaiden erilaisuuden kunnioittaminen ja erilaiset tavat kokea voisivat ehkä olla kokemuksen muotoilun lähtökohtina. Elämä, kokemus ja erilaiset tavat kokea rikastavat tapaamme ajatella ja mahdollistavat uudella tavalla ajattelemisen.

Jukka rohkaisee avaamaan oman kokemuksen toisten käyttöön, mutta muistuttaa myös, että pitkällä kokemuksella voidaan työelämässä usein myös tyrmätä uusi ajattelu. Kerro kaikki mitä tiedät ja katso mitä tulee. Dialogin periaate kuitenkin on, että se mikä on uutta tapahtuu kun kaksi erilaista tai erilaisen osaamisen omaavaa ihmistä kohtaavat toisensa sellaisena kun ovat ”ei kenenkään maalla”. Kumpikaan ei etukäteen määrittele toista joksikin vaan antaa toiselle mahdollisuuden olla toinen.

Kerro yleispäteviä vinkkejä mistä lähteä liikkeelle käyttäjälähtöisessä palvelukokemuksen kehityksessä?
-Muista, että asiakkaasta saa aina paljon enemmän tietoa palvelutilanteessa, kun hän sanallisesti kertoo. Aisti hänen käyttäytymistään ja seuraa mihin kaikkeen asiakas kiinnittää huomiota. Keskittymällä aidosti palvelutilanteeseen ja kirjaamalla ylös huomiot saat välitöntä palautetta kehityskohteista.

-Ota huomioon, että palvelutilanne on aina asiakkaalle haastavampi. Kehitä palvelutilannetta siitä lähtökohdasta, että ohjaat asiakasta oikeaan suuntaan yksilölliset erot ja tarpeet huomioiden

-Kyseenalaista, palveleeko tämä toimintamalli meitä parhaiten? Voisiko meilläkin tätä asiaa kehittää muotoilun keinoin?

-Kehittämisen pitää aina olla mielekästä tekijöilleen. Mieti keinoja mielekkyyden lisäämiseen, muitakin kun sanallisia

-Varmista, että kaikki osapuolet puhuvat samaa kieltä. Ennen kun tarjotaan ratkaisuja täytyy olla vahva tieto mihin oikeasti ratkaisua haetaan. (Esimerkkinä ravintolassa asiakas kysyy onko teillä tarjolla kevyitä annosvaihtoehtoja? Mikä kenenkin mielestä on kevyttä?)

Jukka tietää, että faktaa lataamalla ei luoda kokemusta. Kaikessa kehitystyössä on hyvä miettiä prosessin lisä-arvo.

Mikä lähityöelämän kokemus on jäänyt vahvasti mieleesi?
Kyllä se on covid-19 ja tapa jolla se muutti palaverirumbaa. Näen, että etäpalaverit palautti uskon osaamiseen ja ammattilaisuuteen. Työelämän tapa toimia kehittyi hetkessä ennen kaikkea osaamista hyödyntäen ja keinoja löytäen. Minusta tuntui, että tämä toiminnan muutos teki palavereista ammattimaisempia, asiasisältöisempiä, tehokkaampia ja täsmällisempiä. Koko muutos on tuntunut kokemuksena oudolla tavalla ”Back to business” hypyltä. Teamsissa et aisti toisen tuntemuksia elekielen kautta, vaan keskiössä on sanallinen ja kuvaava toiminta.

Lue muita Muotoilusäätiön artikkeleita

Onko yrityksesi visuaalinen viestintä ajantasalla?

6.10.2021

Muotoilusäätiö vieraili GRAFIAssa, visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestössä keskustelemassa visuaalisesta viestinnästä yritysnäkökulmasta. Toiminnanjohtaja Katri Soramäki ja Viestintäpäällikkö Katja Ojala vastasivat ajankohtaisiin kysymyksiin visuaalisen viestinnän käytöstä ja merkityksestä.

Muuttuvassa toimintaympäristössämme visuaalisen suunnittelun tarve kasvaa jatkuvasti. Tietotulva ympärillämme on valtava ja sen ääreen on haasteellista pysähtyä. Miten mahdollistamme yritykselle tärkeiden asioiden löytymisen tietomassasta? Erottuuko yritys edukseen selkeällä kokonaisbrändi-ilmeellä, joka tukee palvelukokonaisuutta? Onko yrityksen opasteet ja muu informaatiomuotoilu linjassa kokonaisilmeen kanssa? Näiden yleisten kysymysten äärelle kannattaa aika-ajoittain hetkeksi pysähtyä. Hyvä on myös miettiä kuvittamisen roolin kasvattamista yritysviestinnässä kokonaisvaltaisesti. Maailmanlaajuinen trendi on yksinkertaistaminen ja pelkistäminen. Ihminen myös hahmottaa hyvin kuvaavan kuvan nopeammin, kuin kirjoitetun tekstin.

GRAFIAn toimisto sijaitsee Uudenmaankadulla Helsingissä. Järjestön jäsenistö kattaa koko visuaalisen viestinnän ja luovan suunnittelun kentän. Jäsenistön n 1200 ammattilaisen yleisin ammattinimike on graafinen suunnittelija. Yleisimmin jäseniä työllistävät visuaalisten identiteettien suunnittelu, digitaalinen suunnittelu, kuvitus ja julkaisusuunnittelu.

VISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTILAINEN OSAA KATSOA KOKONAISUUTTA MONIPUOLISEMMASTA NÄKÖKULMASTA, KUIN MITÄ TOIMEKSIANTAJA USEIN PYYTÄÄ.
Ammattilaista kannattaa käyttää yrityksen tiedon kohdistetussa hierarkisoinnissa. Kaikkia asioita on tarve visualisoida. Luovan työn sanallistaminen onkin sitten toinen juttu. Toimeksiantoon sisältyy aina enemmän, kuin suunnittelijan itseilmaisu. Visuaalinen suunnittelu yrityksille on ennen kaikkea käyttötaidetta, jota ohjaa asiakkaan määrittämät tavoitteet ja haasteet. Visuaalisen työn taustatyö on mittava ja sitä ei välillä tilaaja osaa huomioida työn määrittämisessä. Hyvänä esimerkkinä toimii yrityksen visuaalisen ilmeen uusiminen tai sen luominen. Ammattisuunnittelija käyttää osaamistaan taustatyössä tutkiessaan ja analysoidessaan ”yrityksen brändin paikkaa universumissa”, jotta suunnittelua ohjaavat tekijät saadaan määritellyksi. Suunnittelua ohjaavia tekijöitä on monia. Niistä yleisimmät ovat yrityksen sisäiset haastattelut ja taustakartoitukset, värianalyysit, typografian tutkiminen, kilpailijavertailut ja globaali benchmarkkaus alan trendeistä, tulevaisuudesta ja erottautumisesta. Ammattilaisen määrittämät suuntaviivat visuaaliselle työskentelylle kestävät aikaa ja auttavat pitämään yritysilmeen tasapainoisena, ryhdikkäänä ja hallittuna.

NEUVOJA VISUAALISEN VIESTINNÄN OSTAJALLE
Grafian verkkosivuilta löytyy hyviä neuvoja visuaalisen viestinnän ostoon. Tässä niistä poimittuna ja referoituna muutama. Lisää voit lukea täältä. Grafia on myös julkaissut kattavan hankintaoppaan, jonka voit halutessasi tilata veloituksetta samalta sivulta.
1. SUORATILAUS
Vaivattomin tapa aloittaa yhteistyö on ottaa suoraan yhteyttä suunnittelijaan, pyytää tältä kustannusarvio ja tehdä työstä tilaus. Asiakas määrittelee itse valintakriteeristön. 
2. SUUNNITTELUKILPAILU
Suunnittelijan löytämiseksi voi järjestää myös suunnittelukilpailun. Hyvin järjestetty kilpailu palvelee asiakasta ja samalla kehittää suunnittelualaa positiivisella tavalla. Grafia suosittelee, että kilpailun avulla löydetyn suunnittelijan kanssa tehdään sopimus työn toteuttamisesta.
3. NÄE VAIVAA SUUNNITTELIJOIDEN VERTAILUUN
Hyvän suunnittelijan voi löytää myös keskustelemalla viestinnän ammattilaisten kanssa tai selailemalla vuosittain parasta suomalaista graafista suunnittelua ja mainontaa palkitsevan Vuoden Huiput -kilpailun vuosikirjoja. Suunnittelijoiden aiemmat työt kertovat paljon heidän soveltuvuudestaan tehtävään. Useat lähettävät mielellään töitään näytille helpottaakseen päätöksentekoa.
4. TEE AINA KIRJALLINEN SOPIMUS
Kustannusarvioiden tekeminen vaatii aikaa ja perehtymistä. Jotta suunnittelija voi antaa työstään vertailukelpoisen arvion, täytyy asiakkaan antaa riittävän seikkaperäinen selostus suunnittelutehtävästä.

INHOUSE SUUNNITTELU JATKAA SUOSIOTAAN
Osa yrityksistä ostaa projektikohtaisesti visuaalista suunnittelua ja osassa, varsinkin suuremmissa yrityksissä suositaan talon sisälle palkattua visuaalista suunnittelijaa. Molemmissa on omat etunsa. Talon sisäistä suunnittelijaa ei tarvitse joka kerta perehdyttää erikseen, kun taas ulkopuolinen näkemys voi antaa haluttua uutta näkemystä todennäköisemmin. GRAFIAn tuoreesta toimialatutkimuksesta käy ilmi, että suuret, yli 250 henkilön yritykset työllistivät eniten kyselyyn vastanneita visuaalisia ammattilaisia. Noin 24 prosenttia työskentelee pienissä, eli 10–49 hengen yrityksissä. PK-sektorilla eli henkilöstömäärältään 50–249 työntekijän yrityksissä työskenteli enää reilu viidennes, 23 prosenttia, vastaajista, kun vielä kaksi vuotta sitten osuus oli 36 prosenttia. Visuaalisen muotoilun tehostaminen PK-sektorilla voisi vauhdittaa yritysten kasvua ja menestystä. Entäpä kuinka yrityksiä houkutellaan käyttämään enemmän ja monipuolisemmin visuaalisen muotoilun palveluita? Ehkäpä tässäkin toimii ihmiseltä ihmiselle lähtökohta, esimerkkien kautta. Grafian ydintehtäviä onkin edistää tietämystä ja tuntemusta visuaalisen viestinnän suunnittelusta.

Katri (vas.) ja Katja kertovat, että parasta GRAFIAssa työskentelyssä on olla alan aitiopaikalla, jossa näkee alan parhaat ja nousevat tekijät. Visuaalisuuden ytimessä työskentely on hyvin palkitsevaa ja inspiroivaa.

LUE LISÄÄ
Grafian verkkosivut
Kiinnostaako yritystäsi visuaalisen muotoilun kokeiluprojekti?
Liity Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkostoon
Muotoilusäätiön Juhlaseminaari 20.1.2022

Alvar Aalto – suunnittelua ihmiseltä ihmiselle

23.9.2021

Alvar Aallon myydyin huonekalu on kolmijalkainen jakkara numero 60. Jakkara lanseerattiin ensimmäisen kerran vuonna 1933, Lontoossa Wood Only-messuilla. Julkisista tiloista jakkara tuli ensimmäisen kerran käyttöön Viipurin kirjastossa 1935. Sen ulkonäkö on säilynyt muuttumattomana yli 80 vuotta, ja silti se vieläkin miellyttää silmää. Jakkara 60 on löytänyt paikkansa niin julkisista tiloista kuin yksityiskodeista. Sitä käytetään istuimena, apupöytänä, yöpöytänä, eteisen tuolina ja varatuolina. Miksi Alvar Aallon suunnittelu kiehtoo yhä, vielä yli 80 vuoden jälkeen?

Aalto omaksui 1920-luvulla funktionalismin, mutta ei sitoutunut noudattamaan bauhauslaista suoraviivaista funktionalismia. Hän lähti 1920–1930 luvulla korostamaan humanistisempia ja sosiaalisempia arvoja. Tämä näkyy kauttaaltaan Aallon suunnittelussa: hän halusi suunnitella ihmiseltä ihmiselle. Aallon suunnittelua leimaa lämmin humanismi ja dynaaminen suhde ihmisen ja luonnon välillä.

Alvar Aallosta tuli 1950-luvulla suomalaisten arkkitehtien johtohahmo. Hän sai isoja toimeksiantoja ja voitti kilpailuja. Hän sai osakseen myös kansainvälistä tunnustusta. Aallon hienostunut materiaalintaju, yksilöllisyyden ja yksinkertaisuuden yhdisteleminen, paikallisuuden ja modernismin yhteensovittaminen nostivat hänet maailmanmaineeseen.

Näkymä Alvar Aallon ateljeesta Helsingin Munkkiniemessä

Ennen sotia Aalto käytti enimmäkseen funktionalismiin miellettyjä klassisia elementtejä, valkoisia, geometrisen yksinkertaisia seinäpintoja ja kevyen näköisiä rakenteita. Mutta sotien jälkeen tilalle tuli inhimillisempi ja maanläheisempi tilankäsitys ja elävä tiilipinta. Aallon “punatiilikaudeksikin” nimetyn ajanjakson merkittävimpiä töitä ovat Säynätsalon kunnantalo (1952), Muuratsalon koetalo (1954), Kansaneläkelaitoksen pääkonttori (1956), Helsingin kulttuuritalo (1958) ja Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu (1959).

”Säynätsalon kunnantalon pääaula sekä toimistokäytävä kiertyivät sisäpihan ympärille, ja isot ikkunat avasivat näkymän pihaympäristöön. Luonnon ja ihmisen yhteys oli melkein käsinkosketeltavaa.”

Vieraillessani Säynätsalon kunnantalolla kiinnitin ensimmäisenä huomiota tilan tunnelmaan. Ilmapiiri oli aivan ainutlaatuinen – tuntui kuin olisin astunut ystäväni kotiin. Sisäänkäynti oli hyvin intiimi ja vaatimaton, ei korkeaa kattoa tai mahtipontista tilantuntua. Säynätsalon kunnantalon pääaula sekä toimistokäytävä kiertyivät sisäpihan ympärille, ja isot ikkunat avasivat näkymän pihaympäristöön. Luonnon ja ihmisen yhteys oli melkein käsinkosketeltavaa. Kunnanvaltuuston juhlasali kohosi muuta rakennusryhmää korkeammalle, ja olikin melkoinen yllätys, että rakennuksesta löytyi kirkkomainen istuntosali. Jos alakerran pääaula ja käytävä tuntuivat olohuonemaisen kodikkailta, yläkerran tunnelma oli aivan toisenlainen. Aalto oli tunnetusti taitava valonkäyttäjä, ja sen huomasi läpi koko rakennuksen. Kokonaisvaltainen ja yksityiskohtainen suunnittelu, mikä oli Aallolle hyvin ominaista, näkyy myös Säynätsalossa. Huonekalut ja valaisimet ovat kaikki Aallon Artekille suunnittelemia.

Kunnantalon ylimmässä kerroksessa sijaitsee istuntosali. Porraskäytävän ikkunoiden asettelu on hyvä esimerkki Aallon taitavasta valonkäytöstä.

Koti ja kodikkuus ovat päässeet yhä isompaan rooliin nykypäivänä. Ihmiset viettävät yhä enemmän aikaa kotona. Koronapandemia asettikin todellisia haasteita kodille, ja osoitti kodin merkityksen. Kodin on oltava, niin kuin Aallon jakkara, käytännöllinen, kestävä ja esteettisesti miellyttävä. Etätyön lisääntyessä ja kodin funktioiden muuttuessa tietyt asiat pysyvät kuitenkin samana. Vaadimme yhä suunnittelulta samoja asioita, ja Aallon aikaiset arvot ovatkin ajankohtaisempia kuin koskaan – yksilöllisyys, yksinkertaisuus, paikallisuus ja modernismi. Aalto painotti myös ihmistä osana luonnon monimuotoisuutta. Uskon, että siksi Aallon merkitys arkkitehtuurille onkin yhä tänäkin päivänä kasvussa. Hänen filosofiansa ja on hyvin sopusoinnussa uuden ekologisen ajattelumallin kanssa. Joten suunnitelkaamme mekin, ihmiseltä ihmiselle.

LUE LISÄÄ ARTIKKELEITA
TUTUSTU MUOTOILUSÄÄTIÖN NETTISIVUIHIN
LIITY MUOTOILUSÄÄTIÖN KUMPPANUUSVERKOSTOON

KUINKA KUVITTAA YRITYKSEN VASTUULLISUUS?

19.8.2021

Vastuullisuus koskettaa kaikkia yrityksiä ja laajenevassa määrin moni joutuu pohtimaan mitä ja miten siitä kertoisi osana yritystoimintaa. On erilaisia ympäristö-ohjelmia, joihin voi liittyä, voi ostaa laskelmia, suunnitelmia ja sisällöntuotantoa aiheen ympäriltä. Jopa yleistäkin on, että verkkosivuilta löytyy vastuullisuusosio. Yrityksen vastuullisuutta voidaan mitata monien mittareiden avulla, mutta miten yrityksen sisäiset vastuulliset teot saadaan parhaiten viestittyä kuluttajalle?

Ilmastokriisimme on ollut kirittävin tekijä yritysten tarttumisessa aiheeseen asiakasrajapinnassa. Koetaanko vastuullisuusmarkkinointi aitona lisäarvona yritykselle vai itsestäänselvyytenä, joka täytyy kertoa jotenkin? Näitä asioita mm. olemme pohtineet ja tutkineet Säätiön projektitiimissä kuluvana kesänä. Olemme löytäneet monenlaisia ratkaisuja vastuullisuusmarkkinoinnin haasteisiin, mutta yksi on ylitse muiden. Vastuullisuus on ennen kaikkea aitoja tekoja, jotka saavat laajemman merkityksen saatettaessa kaikkien tietoisuuteen.

Usein vastuullisuus jaetaan kolmeen osioon. Ympäristöön, arvoihin ja vastuulliseen liiketoimintaan. Kuva tiimin luonnostelusta projektin varrella.

Jokainen projekti aloitetaan taustakartoituksella. Säätiön monitoimitila Lahden tiedepuistossa toimii tukikohtana moninaiselle toiminnalle.


AIDOT TEOT OVAT VASTUULLISUUDEN PERUSTA
Koordinoidessamme muotoilun kokeiluprojektia Joutsalaiselle PROFIN SYDÄNPUU IKKUNAT & OVET OY:lle. Huomasimme jo alkuvaiheessa, että vastuullisuus on olemassa oleva, ydintoiminnallinen osa yritystä. Tärkein vaihe oli löytää yrityksen näköinen, persoonallinen ja ihmisläheinen tapa kertoa valitut asiat kuvittamalla. Toimitusjohtaja Markus Palolan haastattelut, tehdasvierailut ja faktojen taustakartoitukset tarjosivat tiimillemme työstömateriaalia ydinasioiden poimimiseen, josta projektitiimi lähti rakentamaan kuvitusta.

TAUSTALTA LÖYTYY AINA KERTOMATON TARINA
Käsityöperinne yhdistettynä suomalaiseen raaka-aineeseen loi lähtökohtaisesti juurevan pohjan Sydänpuun vastuullisuustarinalle. Suomalaisen työn merkitystä ei voi korostaa liikaa ja materiaaliyhteiskunnassamme saattaa välillä unohtua kotimaisen tuotteen valmistusmatkan arvo.   

Sydänpuu ylläpitää toiminnallaan tärkeää suomalaista käsityö-osaamista. Vuodessa yrityksessä toteutuu jopa yli 40 000 tuntia puusepän työtä.

Jokaisen ikkunan valmistusprosessissa on 30 käsityövaihetta ja ikkunat ovat 100% kierrätettäviä. Kuvassa Sydänpuun toimitusjohtaja Markus Palola esittelee ikkunoita.

Projektin lopputuloksena syntyi yritykselle alla oleva vastuullisuuskartta. Tämä on yksi esimerkki vastuullisuuden kuvittamisesta. Kartassa on poimintoja yrityksen vastuullisesta liiketoiminnasta, ympäristöarvoista ja yritysarvoista.

MISTÄ LÄHTEÄ LIIKKEELLE VASTUULLISUUSKARTOITUKSESSA?
-Tutustu aiheeseen liittyviin sivustoihin esim. www.kestäväkehitys.fi
-Tee lista oman yrityksen vastuullisista teoista ja toiminnoista
-Tutustu sopisiko yrityksellesi vastuullisuuskumppaniksi jompikumpi seuraavista ympäristö-ohjelmista:
* EKOKOMPASSI palvelee erityisesti PK-yrityksiä tarjoamalla työkaluja ja apua ympäristöpäästöjen hallintaan/pienentämiseen.
* SUOMEN KESKUSKAUPPAKAMARIN ILMASTOSITOUMUSOHJELMA tarjoaa kumppanuuden ympäristöpäästöjen pienentämiseen ja seurantaan vastuullisesti.
-Voit ostaa myös vastuullisuusneuvontaa ja sisällöntuotantopalveluja monelta taholta
-Muotoilusäätiön Silta työelämään- opiskelijaprojektit ovat yksi tapa tarttua aiheeseen

MUOTOILUN KOKEILUPROJEKTIT OVAT TÄRKEÄ OSA SÄÄTIÖN TARKOITUSTA
Muotoilusäätiön kärkitavoitteena on mahdollistaa kaikille suomalaisille yrityksille matalan kynnyksen mahdollisuus nostaa kilpailukykyään muotoilun avulla. Säätiön koordinoimien muotoilun kokeiluprojektien keskeinen tavoite on keskittyminen nuorten muotoilijoiden laadukkaaseen työharjoitteluun ja sitä kautta työllistymiseen. Vastaavasti on tärkeää saada uusia yrityksiä käyttämään muotoilua aktiivisesti toiminnassaan kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lue lisää opiskelijaprojekteista
Lue lisää Sydänpuusta
Tutustu Säätiön yrityskumppanuusverkostoon

Säätiön kesätyöntekijöinä tulevaisuuden osaajia!

3.6.2021

Suomen Muotoilusäätiön päätarkoituksena on edistää muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä ja auttaa yrityksiä ymmärtämään muotoilun mahdollisuudet. Toimimme aktiivisesti sillanrakentajina työelämän ja koulutuksen välissä. Tänä vuonna kolme yritystä pääsi mukaan muotoilun kokeiluprojekteihin, joiden toteutuksen säätiö koordinoi. Kesätyöntekijöiden rekrytointi toteutettiin yhteistyössä alan koulujen kanssa keväällä ja joukosta valikoitui kolme tulevaisuuden osaajaa osaksi Säätiön aktiivista toimintaa kesän ajaksi.

MUOTOILUIDENTITEETIN KASVUA JA LUOMISEN INTOA
Jokainen muotoiluprojekti on aina uniikki matka. Säätiön kautta on vuosien varrella toteutettu n. sata muotoilun kokeiluprojektia, joiden aiheet ja ratkaistavat ongelmat ovat vaihdelleet tilasuunnittelusta teolliseen muotoiluun ja mm. käyttökokemuksen muotoilusta tulevaisuuden ennakointiin. Ohjatussa projektissa muotoilun käyttäjäkokemus avautuu asiakasyrityksille järjestelmällisesti ja Säätiön koordinoinnin ja asiantuntijatuen avulla muotoilun opiskelijat saavat hyvät eväät loistamiseen vaativissakin kokonaisuuksissa. Silta työelämään -harjoitteluprojektit tukevat opiskelijoiden muotoiluidentiteetin kasvua ja antavat tarvittavia valmiuksia sekä kokemusta työelämään. Vastaavasti mukana olevat projektiyritykset pääsevät hyödyntämään tuoretta ajattelua oman tuotekehityksensä tueksi.

Sebastian Högnabba on pian Aalto Yliopiston maisterilinjalta valmistuva teollinen muotoilija (taiteen maisteri), jolla on aikaisempi diplomi-insinöörin tutkinto. Sebastian, tuttavallisemmin Seba on tekninen osaaja, jonka sydäntä lähellä on erityisesti konkreettisten tuotteiden suunnittelu. Hän sai juuri valmiiksi lopputyönsä maisterilinjalta, jonka aihe oli esteettinen tutkimus lasisista aurinkopaneeleista. Seban lempiväri on viininpunainen ja hän inspiroituu mahdollisimman erilaisista ympäristöistä.
Linnea Seeskari on kolmannen vuoden teollisen muotoilun opiskelija Metropolia AMKsta, joka viime vuonna oli vaihdossa arvostetussa Milanon muotoilukoulu NAVAssa. Hän odottaa Säätiön kesätyöstä paljon tiivistä projektityöskentelyä ja vahvaa kokemusta alasta. Linnean lempiväri on punainen, jonka lähtökohtana on lapsuusmuisto punaisista makeisista. Muotoilussa Linnean lähestymistapa on ongelman etsiminen ja sen ratkaiseminen. Hän usein tarkasteleekin elinympäristöään samasta lähtökohdasta ja löytää inspiraation juurikin ongelmakohtien ratkaisujen suunnittelusta.
Ida Gröndahl on kohta kolmannen vuoden sisustusarkkitehtuurin- ja kalustemuotoilun opiskelija LAB ammattikorkeakoulusta Lahdesta (Muotoiluinstituutti). Tampereelta kotoisin olevalla Idalla on aikaisempi tradenomin tutkinto pääaineenaan markkinointi. Idalla jokainen muotoiluprojekti lähtee käyttäjäkeskeisyydestä ja visuaalisesta ajattelusta. Hän odottaa kesältä inspiroivaa tiimityöskentelyä ja paljon uusia kokemuksia. Idan lempiväri on myös punainen, koska se on voimakas ja dynaaminen väri. Ida kertoo inspiroitumisen lähteekseen kaiken näkemänsä, kokemansa, tilat ja ihmiset. Hän kuitenkin itse saa ajatuksesta kiinni parhaiten rauhallisissa tiloissa, joissa on ajatuksilla tilaa virrata.
Muotoilun kokeiluprojektien lisäksi kesätyöntekijät pääsevät tutustumaan Muotoilusäätiön käytännön toimintaan monipuolisesti. Kesän aikana tullaan kuulemaan tulevaisuuden tekijöiden ajatuksia muotoilusta artikkelien muodossa ja he pääsevät suunnittelemaan tulevia tapahtumia.

Lue lisää muotoilun kokeiluprojekteista
Lue Säätiön artikkeleita
Katso säätiön toiminnan esittely





VOISIKO KULUTTAA VÄHEMMÄN? Muotoiluinstituutin TKI-asiantuntijan huomioita.

22.4.2021

Katariina Mäenpää on Lahden Muotoiluinstituutin projektipäällikkö ja TKI-asiantuntija, joka on businessorientoitunut kuluttajakäyttäytymisen tuntija, kehitystyön sujuttaja ja intohimoinen Lahden muotoiluosaamisen esilletuoja. Kuluttamisesta puhuttaessa hän mainitsee lämmöllä roolinsa neljän lapsen äitinä. Koska kulutustottumukset opitaan jo varhain omilta läheisiltä, on hyvä opetella jo kotona vastuullisuutta ja kestävien kulutusvalintojen tekemistä – silloin säästyy erikseen uuden opettelulta. Muutoin kuluttamisen muutos on välttämätöntä.

IHMINEN ON POHJIMMILTAAN LAISKA
Laiskuus on ajanut ihmisen kehittämään arkea helpottavia innovaatioita. Sama pätee kiertotaloudessa ja tässä on muotoilijoilla tärkeä tehtävä. Jotta monipuolinen kierrätys onnistuu, on tuotesuunnittelu ja materiaalivalinnat ratkaisevia. Lisäksi kierrättämisestä on tehtävä helppoa kuluttajille. Julkinen sektori on tärkeä mahdollistajana ja palvelumuotoilulla saadaan prosessit sujuviksi.

Kiertotalouden ympärillä TKI-hankkeissa tapahtuu nyt paljon. Katariina valmistelee mm. juuri hanketta, jossa kampaamoista kierrätetystä hiusjätteestä valmistetaan suodatinmattoja viherrakentamiseen, veden suodattamiseen ja öljyntorjuntaan. Kasvavien kiertotalouden sivuvirtojen hyödyntämistä on vahvistanut omalta osaltaan Lahden toimiminen Euroopan Ympäristöpääkaupunkina 2021. Näkyvä kokonaisuus ja aidot esimerkit ovat herätelleet eri toimijoita aktivoitumaan yhteiseen kehitystyöhön ja tuonut tarpeellista näkyvyyttä tekemiselle.

KATARIINAN VINKIT KULUTTAMISEN HALLINTAAN
1. Aloita helposta: lajittele vaikka kaikki roskat ja kierrätä mitä pystyt. Meistä jokainen voi vaikuttaa omalla toiminnallaan yhteiseen tulevaisuuteemme. Ohjeistukset eivät auta ellei niitä noudateta.
2. Älä osta mitä et tarvitse. Katariina innostuu avauksista, jotka kyseenalaistavat länsimaalaisen talousteorian perusoletukset.
2. Huomioi kierrätettävyys hankinnoissa ja valmistuksessa Neutraali ei enää riitä! Tulevaisuuden käyttötuotteiden tulisi olla ilmastopositiivisia. Kaikki lähtee yritysten vastuullisesta tuotesuunnittelusta, joka tulisi olla globaali normi. Kuluttajat eivät voisi tehdä vääriä valintoja, mikäli tarjolla olisi vain hyviä vaihtoehtoja.

Katariina vinkkaa, että hyvää lisätietoa kestävästä kehityksestä löytyy Valtioneuvoston kanslian ylläpitämästä osoitteesta kestäväkehitys.fi. Kuvassa hän tutustuu Muotoilusäätiön arkistoituihin lehtiartikkeleihin.

ODOTUKSET KORKEALLA – LAHDEN TUNNETTUUS MUOTOILUKAUPUNKINA KASVAA
Kestävän kehityksen ulottuvuudet otetaan huomioon kaikessa kehitystoiminnassa. Nyt kuluvan Ympäristöpääkaupunkivuoden projekteissa erityisesti huomataan, kuinka muotoilun menetelmiä käytetään yhteiskehitettäessä käyttäjälähtöisiä kiertotalouden ratkaisuja. Jotta Lahti tunnettaisiin laajasti muotoilun kärkikaupunkina, täytyy kaikki täällä tehty työ tehdä näkyväksi. Alueen huonekaluvalmistajien ja Muotoiluinstituutin pitkät perinteet yhdistyvät tätä nykyä elävään kaupunkimuotoiluun, alan aktiivisiin toimijoihin ja tulevaan MALVAAN, Lahden uuteen visuaalisten taiteiden museoon, jossa nostetaan esille myös päijäthämäläistä muotoilua. Yhteiskehittämisessä tärkeintä on positiivinen vire, jota Katariina pitää yhtenä tärkeimmistä työn drivereista. Hän vastasikin juuri päättyneestä Päijät-Hämeen muotoilun tiekartta projektista, jossa toimijoiden roolit nostettiin käytännön tavoitteiden tasolle.

”Jotta Lahti tunnettaisiin laajasti muotoilun kärkikaupunkina, täytyy yhteinen tekeminen tehdä näkyväksi”

-Katariina mäenpää 14.4.2021.

KAIKESTA KURJASTA SYNTYY JOTAIN HYVÄÄ- KORONASTAKIN. Katariina odottaa mielenkiinnolla millaisia uusia arkeamme edistäviä innovaatioita kulunut vuosi synnyttää erityisesti aineettomien, arvokkaiden asioiden äärellä.

SEURAAVA DESIGN TAPAHTUMA:
Lahti Green Design Week YRITYSPÄIVÄ Live Stream 5.5.
Lahti Green Design Week 2021 koko ohjelma

Lue lisää:
Katariinan Linkedin profiili
LAB projektit
kestäväkehitys.fi
Greenlahti.fi

WOODIO matkalla maailman johtavaksi EcoDesign-brändiksi

15.4.2021

Vierailimme WOODIOn Showroomilla Kalliossa keskustelemassa materiaalilähtöisestä designista ja Woodion tulevaisuuden suunnitelmista toimitusjohtaja Petro Lahtinen kanssa. Yritys tunnetaan vallankumouksellisista kylpyhuonekalusteista, jotka valmistetaan veden- ja ilmaston kestävästä massiivipuukomponentista.

Tulevaisuuden suunnitelmat ovat selvät. Yritys panostaa vahvasti kansainvälistymiseen, tuotekehitykseen ja brändin laajennusyhteistyöhön. Petro odottaa innolla mm. seuraavia kansainvälisiä messuja, livekohtaamisia asiakkaiden kanssa ja tulevia tuotelanseerauksia. Lisähenkilöstöäkin yritys pääsee pian palkkaamaan tasaisesti jatkuvan kasvun vuoksi. Petro uskoo, että materiaalilla erottuminen kantaa yrityksen maailman johtavien EcoDesign- brändien joukkoon. Oman teknologian hyödyntäminen on kaiken pohja, joka kiinnostaa jo kansainvälisiäkin brändejä. Tulevasta sopimusvalmistus-brändiyhteistyöstä saadaan julkaisuvahvistus tuonnempana.

Woodion suosituin kalusteväri on luonnollinen puun väri. Tuotteiden suunnittelussa pääroolissa on erikoismateriaali, jonka ulkonäkö ja ominaisuudet erottautuvat selvästi markkinoiden kilpailevista tuotteista.

Tuotevalikoimasta löytyy nyt pesualtaat, ammeet ja suositut pyyhekoukut. Uusimpana tulokkaana ovat 15.4. lanseeratut wc-pöntöt. Kaikkia tuotteita voi ostaa suoraan yrityksen omasta verkkokaupasta.

Ensimmäinen reaktio asiakkaissa on yleisimmin, että onko tämä oikeasti puuta? Huomio on valjastettu osaksi brändiä. Yrityksellä on vahva yhteistyö designtoimisto Pentagonin kanssa.

MUOTOILUSSA ON PANOSTETTU VASTUULLISUUTEEN, KÄYTETTÄVYYTEEN JA DIFFEROITUMISEEN
Petro kuvailee arkikäyttöön tarkoitettujen tuotteiden parhaita ominaisuuksia verrattuna esim. kilpailevaan porsliiniin. Tässä kolme merkittävintä eroa.
1. Materiaali on puolet kevyempi. Tämä vähentää logistiikkakustannuksia ja hiilijalanjälkeä.
2. Materiaaliin ei kiinnity tahrat esim. hammastahna.
3. Käyttökaaren jälkeen tuote voidaan kierrättää uudestaan energiaksi. Vastuullisuus kulkee läpi tuotteen elinkaaren.

TAHTO ON TÄRKEINTÄ
Petron mielestä yrittämisessä tahto on tärkeintä. Hän kannustaa yrittäjäksi haaveilevia valitsemaan sellaisen liikeidean, joka on yrittäjän mielestä niin hyvä, että ei haittaa vaikka yritys kariutuisikin. Tällä tavoin tarjolla on lähtökohtaisesti vain mahdollisuuksia ilman rajoitteita. (Kuva Svante Cullichsen)

PELOT JA HAAVEET KULKEVAT KÄSI KÄDESSÄ
Petro myöntää luovuutensa kokeneen hetkellisen kolauksen vallitsevan yleisen tilanteen vuoksi. Hänen driverina on aina toiminut matkustelun ja messuilun tuoma uusi energia. Tällä hetkellä voi keskittyä vastaavasti taustatyöhön ja tulevaisuuden suunnitteluun. Hän miettii kehittyykö yrityksen kasvuvauhti odotusti ja toisaalta jos kasvu kehittyy nopeastikin voiko yritys varmasti vastata kysyntään. Haaveissa on tulla maailman johtavaksi EcoDesign-brändiksi Suomesta. Iittala tunnetaan lasistaan, Fiskars metallistaan ja toivottavasti tulevaisuudessa Woodio EcoDesignistaan. -Petro tiivistää.

LUE LISÄÄ
Woodio
Suomen Muotoilusäätiö
Seuraava Designtapahtuma: Lahti Green Design Week Yrityspäivä 5.5.

LUNAWOOD -Suomalainen lämpöpuu kasvattaa suosiotaan kansainvälisten arkkitehtien keskuudessa

4.3.2021

Oy Lunawood Ltd on lämpökäsitellyn puun innovatiivinen edelläkävijä ja havupuupohjaisten lämpöpuutuotteiden maailmanlaajuinen markkinajohtaja joka juhlii juuri 20 vuotiasta taivaltaan. Kävimme tapaamassa Lahden pääkonttorilla toimitusjohtaja Arto Halosta sekä Maija Masalinia, joka johtaa yrityksen markkinointia ja tuotehallintaa. Lunawoodin liikevaihto vuonna 2020 oli 56 milj. Euroa ja asiakkaita on yli 60 maassa. Henkilöstöä yrityksessä työskentelee 125. Toimihenkilöistä yli 10% on koulutukseltaan muotoilijoita. Puumuotoilun mahdollisuudet ovatkin rajattomat. Sen puolesta puhuu myös yrityksen jyrkästi nousujohteinen, kansainvälinen kasvutarina. Tutustuimme yrityksen kasvutarinaan ja vaikuttaviin referenssikohteisiin. Lunawood on myös tuore Suomen Muotoilusäätiön kumppanuusverkoston jäsen.

Lunawoodin lämpöpuu kestää hyvin maailmalla vallitsevia sään ääriolosuhteita. Nämä kelluvat huvilat sijaitsevat Dubain Marinassa ja verhoilussa on käytetty Lunawoodin lämpöpuurimoitusta. (Marasi Floating Villas, U+A)

95 % Tuotteista lähtee vientiin, joista 90% toimitetaan Eurooppaan
Lämpöpuun erinomaisten teknisten ominaisuuksien ansiosta sitä voidaan käyttää sekä sisä- että ulkotiloissa kaikissa ilmasto-olosuhteissa. Puhdas luonnon materiaali kiinnostaa arkkitehteja lisääntyvässä määrin erityisesti urbaaneissa ympäristöissä. Maailman megatrendit tukevat Lunawoodin liiketoiminnan kasvua. Kaupungistuminen, elintason nousu, kestävä kehitys ja luonnon arvostus mahdollistavat lämpöpuun lisääntyvän kysynnän ulko- ja sisäverhous- sekä terassimarkkinoilla. Lunawoodin missio onkin luoda uudelleen yhteys luonnon ja urbaanin ihmisen välille.

Arto ja Maija korostavat toiminnan kasvun mahdollistajana yrityksen decoratiivista strategiaa. Kun materiaali on maailman parasta, täytyy muotoilunkin elää samalla tasolla. Rakentamisen globaalit trendit on huomioitava ja tarjottava suunnittelijoille valmiita, ajanhenkisiä ratkaisuja. Mm. kaikki Lunawoodin objektit löytyvät BIM tiedostoina suunnittelijoille.

Aktiivisuus lisää tärkeää yhteistyötä -LUNAWOOD URBAN CHALLENGE 2021 kilpailu meneillään
Yritys järjestää aktiivisesti koulutuksia, tietoiskuja ja inspiraatiohetkiä kansainvälisille arkkitehdeille ja yhteistyötahoille. Parhaillaan meneillään on alan opiskelijoille tarkoitettu Lunawood Urban Challenge – kilpailu, jossa jaetaan jopa 15 000€ edestä rahapalkintoja voittajille. Kansainvälisessä kilpailussa visualisoidaan olemassa oleva tila innovatiivisesti uusiksi käyttäen Lunawoodin lämpöpuuta. Kilpailua tuomaroi joukko kansainvälisiä arkkitehtejä, Lunawoodin oma Maija Masalin ja sisustusarkkitehti Tapio Anttila. Lue lisää kilpailusta.

Lämpöpuusta on moneksi tietenkin myös kotimaisissa ääriolosuhteissa. Tuore Lunawoodin referenssikuva Suomen saaristosta. (Project Ö, Aleksi Hautamäki, photo: Archmospheres)


Lunawood mukana Lahti Green Design Week Yrityspäivässä ke 5.5.
Haluatko kuulla lisää Lunawoodin kansainvälisestä menestystarinasta? Maija Masalin avaa yleisölle yrityksen kansainvälisen kasvutarinan Lahden Sibeliustalolla keskiviikkona 5.5. Ilmoittautuminen tilaisuuteen aukeaa 31.3. Päivän aikana kuullaan lukuisia case esimerkkejä eri alojen kärki tekijöiltä ja saadaan vinkkejä kansainvälistymisen lisäksi mm. tuotteistukseen, muotoilun suojaamiseen ja ideointiin. Tilaisuuden tarjoaa Lahti Green Design Week 2021 järjestäjätiimi Lahden kaupunki, Lahti Euroopan ympäristökaupunki 2021, LAB-ammattikorkeakoulu, Ladec ja Suomen Muotoilusäätiö. Tilaisuudessa noudatetaan THL ohjeistuksia. Oikeus Muutoksiin pidätetään.


Lue lisää:
LUNAWOOD
LUNAWOOD URBAN CHALLENGE
SUOMEN MUOTOILUSÄÄTIÖ
LAHTI GREEN DESIGN WEEK YRITYSPÄIVÄ

PEDRO – Jo miljoona juomapulloa kierrätetty sohvien täytteeksi

11.2.2021

Lahtelainen Pedro on julkisten tilojen- ja hotellihuonekalujen erikoisvalmistaja, jonka tuotantotiloista lähtee erikoistuotteita mm. kansainvälisten huippuristeilijöiden ja viiden tähden hotellien vaativiin kalustuksiin. Projektivalmistuksen lisäksi Pedro tunnetaan vuodesohvistaan, joita jälleenmyy Suomessa mm. Vepsäläinen. Kävimme tutustumassa yritykseen toimitusjohtaja Juha Lehtosen vieraana. Pedro on tuore Muotoilusäätiön kumppanuusverkoston jäsen.

Vuodesohvan selkänojatyynyissä on sisällä täkki, tyyny ja sijauspatja, joka helpottaa ainaista säilytyspaikkaongelmaa. Toki hotelleissa ne edelleen säilytetään kaapeissa tai varastossa, mutta vapaa-ajankohteissa se on hyvä ratkaisu.

MITEN PÄRJÄTÄ KANSAINVÄLISISSÄ KALUSTETARJOUSKILPAILUISSA?
Juha kertoo yrityksen pärjäävän kilpailukykyisesti lähes kaikissa muissa paitsi julkisissa kilpailutuksissa. Silloin, kun hinnan lisäksi ei voi käyttää myyntivalttina laatuargumentteja, menee projekti usein jollekin toiselle toimijalle. Tietyt laatustandardit maksavat ja niistä on vaikea lähteä oikomaan. Juha tuntee suomalaisen kalustevalmistuskentän ja kertookin harvoin suomalaisen toimijan pääsevän kiinni halvimpaan tai suurimpaan räätälöitävään kalustesarjakilpailutukseen. Erikoistuotteissa kysyntää riittää, mutta massa tulee muualta. Yrityksen liikevaihdosta n. 60% tulee viennistä.

Pedron paras myyntivaltti on kustomointiosaaminen, laatu ja joustavuus. Kansainvälisissä, merkittävissä kauppasopimuksissa Juha muistuttaa Finnveran vientiluottotakauksen hyödyntämisestä. Suurissa projekteissa kustannukset kasvavat ja pääoma saattaa seisoa pitkään ennen projektin valmistumista. Pedron vuosikymmenten menestys pohjautuu paljon projektivalmistuksen ja omatuotannon yhdistämiseen. Tuotannollinen helppous on yhtä kun taloudellinen varmuus. Jatkuvan kassavirran mahdollistaminen on avainasemassa muuttuvassa toimintaympäristössä.

Tämä erikoisseinämalli on valmistettu kansainvälisen risteilijän loungeen. Pehmeä ja joustava pinta on mielenkiintoinen koskettaa, muoto luo kolmiulotteisuutta ja tekstiili pehmentää tilan akustiikkaa.

HUOMIOITA MUOTOILUSTA VUOSIKYMMENTEN VARRELTA
Juha on aikoinaan valmistunut muotoilun opettajaksi ja sitä kautta näkemys muotoilun mahdollisuuksista on kulkenut mukana koko uran ajan. Mittasuhteiden välitön ymmärrys ja kokemus valmistuksen mahdollisuuksista ovat olleet suureksi eduksi kansainvälisten projektien koordinoinnissa. Juha pääsee työssään näkemään värikkään läpileikkauksen kansainvälisten suunnittelijoiden huonekalunäkemyksistä. Se miten Suomessa arvostetaan laatua, yksinkertaisuutta ja maanläheisyyttä on monesti vastakohta maailmalla toivottuun prameuteen. Juha kuvailee hienosti matkaa, jonka muotoilun maailma sotien jälkeen on kulkenut tähän päivään. ”Muotoilu on otettu osaksi arkea yhdeksi palikaksi muiden mukaan. Tämä kokonaispaketti on tärkeä ja tiedostettava osa kaikkea tekemäämme”. -Hän tiivistää.

Pedron tuotanto- ja varastotiloissa on paljon mielenkiintoisia materiaaleja ja tuoteprotoja.


Tuotannon optimoinnin kautta tehtaasta ei päädy mitään kaatopaikkajätteeseen vaan kaikki lajitellaan kierrätykseen ja uusiutuvaksi energiaksi. Haalaus on tärkeä osa kokonaisuutta. Pitää miettiä myös ettei pakkauksissa käytetä mitään vaikeasti kierrätettävää.

JUHAN VINKIT KANSAINVÄLISTYMISEEN
1. Valitse tarkoin erikoistuotteet, joille riittää kysyntää
2. Muista sopimukset. Muualla, kuin Suomessa ei pelkkä sana riitä
3. Suunnittele hyvin logistiikka alusta lähtien

LUE LISÄÄ:
www.pedro.fi
www.designfoundation.fi





HEIJASTIMIEN rajattomat mahdollisuudet -SAINTEX loistaa Pohjoismaista NHL:ään.

4.2.2021

Tiesitkö heijastimen olevan suomalainen 1950-luvun keksintö? Saintex:n omistaja Susanna Blomqvist johtaa intohimolla jo toista vuosikymmentä isänsä vuonna 1948 jatkamaa käsityöyritystä. Saintex on Suomen vanhin saumaustehdas, jonka näkyvin tuote on heijastin. Muotoilusäätiö kävi yritysvierailulla tutustumassa heijastimien valmistukseen ja keskustelemassa yrityksen moniulotteisesta toiminnasta Helsingin Kurkimäessä.

Susannan mukaan heijastimien tulevaisuus on valoisa niin kauan, kun ihminen kävelee. Yritys valmistaa heijastimia jo yli 1000 eri muodolla, parhaimmillaan 20 000 heijastinta päivässä.

KUN MUUT ULKOISTIVAT, SUSANNA LISÄSI OMAVALMISTUSTA. KÄSITYÖ JA SUOMALAISUUS SEISOVAT KUNNIAPAIKALLA.
Heijastimien valmistuksessa on parisenkymmentä eri työvaihetta. Yrityksen toimintaa ja tuotannon optimointia on kehitetty LEAN-oppien mukaisesti määrätietoisesti vuodesta 2016. Yrityksessä työskentelee 14 vakituista henkilöä ja kuumimpina sesonkihetkinä pakkaamon puoli mukaan laskettuna voi työskentelijöiden määrä nousta jopa viiteenkymmeneen. Susannan oma poikakin on jo pari vuotta ollut mukana toiminnassa. Viennin osuus heijastinkaupasta on n. 4%. Heijastimia käytetään lähinnä pohjoismaissa ja pohjois-amerikassa. Saintexilla on paljon sopimus- ja lisenssivalmistusta eri brändeille. Suomalaiseen heijastinvalmistukseen luottaa mm. Finlayson, Kalevala Koru, Liikenneturva, Pentik, Poliisi, Sinituote ja vakuutusyhtiöt. Ulkomaisista mielenkiintoisista yhteistyökuvioista Susanna mainitsee mm. NHL:n.

Saintex on tehnyt yhteistyötä johtavien suunnittelijoiden ja muotoilijoiden kanssa jo vuosia mm. Eero Aarnion, Paola Suhosen ja Ilkka Suppasen kädenjälki näkyy tuotteissa. Yhteistyön tuloksena on syntynyt aivan uudenlaisia designheijastimia, värikkäitä tuotteita työpöytäkaaoksen hallitsemiseksi ja ratkaisuja yritysten erilaisiin tarpeisiin.

Susanna korostaa yhteistyön merkitystä ja sitä, kuinka mukavaa kaikkia hyödyttävän yhteistyön vetovoima on.

Toimitiloissa on esillä tuhansia heijastinmalleja. Tämä helpottaa myyntiä, suunnittelua ja valmistusta, koska kaikkiin jo tehtyihin heijastimiin löytyvät tarvikkeet ja tekovälineet omasta takaa.

Heijastimet valmistetaan muovista. Susanna korostaa, että muovi ei ole pahasta vaan ihminen, joka ei kierrätä sitä oikein.

Thuy leikkaa tässä kuvassa heijastinaihioita työskentelylinjalla.

Kaikki tuotannosta ylijäävä muovijäte kierrätetään eteenpäin jatkokäyttöä varten.


INTUITIOTA KUUNNELLEN IHMISELTÄ IHMISELLE
Susanna kertoo oppineensa vuosien varrella, ettei omaa intuitiota vastaan kannata taistella. Lähtökohtaisesti heijastimen täytyy olla hyvännäköinen, jotta ihmiset käyttävät sitä. Heijastimeen kietoutuu tuotteena paljon arvoa. Sen antaminen on välittämisen ja huolehtimisen merkki. Siksi heijastin varmasti osittain onkin niin suosittu yrityslahja henkilökunnalle ja asiakkaille. Saintex avasi kuluttajille suunnatun verkkokaupan www.heijastinkauppa.fi vuonna 2009. Siellä voivat myös yksityishenkilöt tilata heijastimia omalla kuva-aiheella. Suosittuja ovat olleet erityisesti oman lemmikin kuvat.

Tämä lemmikkiheijastin on yksityisasiakkaan tilaaman mallin mukaan tehty. Valokuva näkyy hienosti heijastimen pinnassa. Mistä kuvasta Sinä haluaisit heijastimen?

KIINNOSTAVA ILMIÖ MUOTOILUSSA JUURI NYT?
Susanna kertoo näkevänsä kaiken ympärillään heijastimena. Toisin sanoen hänen katseensa kiinnittyessä johonkin mielenkiintoiseen asiaan, hän miettii miltähän kyseinen asia näyttäisi heijastimena. Susanna on hyvin visuaalinen ihminen, joka selailee paljon Instagramia ja Pinterestiä. Tällä hetkellä häntä kiehtoo mielenrauhan edistäminen. ”On aistittavissa oman ajan arvostuksen nousu ja kiireen kyseenalaistaminen”. Siihen kietoutuu myös tällä hetkellä häntä paljon innostava ”BOHO” tyyli uusien heijastinmallien suunnittelussa.

SUSANNAN VINKIT MUOTOILULLA MENESTYMISEEN
1. MIETI MITEN JA MITÄ HALUAT VIESTIÄ JOKAISEN TUOTTEEN KOHDALLA
2. OTA KOKO TIIMI MUKAAN TEKEMISEEN. YKSIN EI PÄRJÄÄ KUKAAN
3. ARVOSTA LUOVAA HULLUUTTA

Saintex arvostaa suomalaista muotoilua ja on tuore Suomen Muotoilusäätiön kumppanuusverkoston jäsen.

Lue lisää:

www.saintex.fi
www.heijastinkauppa.fi
www.designfoundation.fi