Suomen Muotoilusäätiön ydintehtävä on edistää muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä. Muotoilua edistämässä Säätiön kanssa yhteistyössä on joukko suomalaisia yrityksiä, joista Woodio on yksi. Herättelevä ilta muotoilun parissa vietettiin Woodion Showroomissa Helsingin Kalliossa keskiviikkona 24.8. Suomen Muotoilusäätiö ja Woodio tarjosivat ohjelmallisen yhteisillan ajankohtaisen teeman WAKE UP -parissa.
Alussa Woodion toimitusjohtaja Petro Lahtinen toivotti vieraat tervetulleeksi ja kertoi biokomposiittituotteiden ainutlaatuisen alkutarinan. Uuden ajan kylpyhuone on täällä!
Vieraita kestittiin inspiraatio-cocktaileilla ja moctaileilla, sekä Tertin kartanon Savumuikkusuupaloilla ja hummuskanapeilla.
Suomen Muotoilusäätiön toimitusjohtaja, Heli Pöyry kertoi Säätiön yritysyhteistyömahdollisuuksista, muotoiluprojektiesimerkeistä ja toiminnasta muotoilun edistämisen eteen. Hän kannusti yrityksiä lähtemään mukaan Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkostoon, jossa Woodiokin on mukana.
Tilaisuudessa oli ensimmäistä kertaa esillä Saintexin Hohde- heijastinkorumallistoa, jonka suunnittelu on toteutettu yhteistyössä Muotoilusäätiön kanssa. Yleishyödyllisissä muotoiluprojekteissa Säätiön rekrytoimat alan opiskelijat pääsevät asiantuntijoiksi projekteihin. ”Shine like a finn!”
Illan pääesiintyjä oli Timo Tiainen, Head of Strategic Design for Innovation, Kone Oyj. Puheenvuorossaan hän avasi, kuinka ennakointia ja tulevaisuuden muotoilua tehdään Koneella. Timo oli myös pitkäaikainen Säätiön hallituksen puheenjohtaja.
Illan paneelin teemana oli tulevaisuuden muotoilu. Mukana keskustelemassa oli Ilona Törmikoski, muotoilujohtaja ja yrittäjä Polku Consulting, Woodion toimitusjohtaja Petro Lahtinen ja Iskun muotoilujohtaja Antti Olin, joka on myös tuore Muotoilusäätiön hallituksen puheenjohtaja.
Tulevaisuuden muotoilukeskusteluissa keskiössä oli ympäristöarvot osana suunnittelua ja nuorten muotoilijoiden voima ja merkitys tulevaisuudellemme. Woodion tuotteet ovat loistava käytännön esimerkki ajan tuoteinnovaatiosta.
Aktiivinen yleisö täydensi ohjelmaa hyvillä kysymyksillä. Kohtaamisen merkitys live-tapahtumissa nousee pitkän etäkauden jälkeen aivan uudelle tasolle. Muotoilua tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Muotoilusäätiö on hyvä kumppani muotoilun käytön aloituksessa ja uusien konseptien luonnissa/testauksessa kaikille yrityksille ja organisaatioille.
Muotoilusäätiö järjestää tietoiskuja, luentoja ja matalan kynnyksen tapahtumia muotoilun ympärillä. Seuraavaksi Säätiö on mukana vuoden 2023 Lahti Design Week -suunnittelutiimissä, yrityskumppanien yhteistyötapahtumissa ja järjestämässä kumppanuusverkoston jäsenille yritysvierailua KONEelle alkuvuodesta 2023.
Lisätietoja: Heli Pöyry, Design Foundation Suomen Muotoilusäätiö, 040 157 0049
Erilaisia johtajuuden teorioita on olemassa paljon. On Lewinin johtajatyyppejä ja Golemanin johtamistyylejä. On myös ihmisten johtamista ja asioiden johtamista. Johtajilla on lisäksi erilaisia rooleja ja yhteisiä vaadittavia perustaitoja. Esimerkiksi William Reddin mukaan johtamiseen vaaditaan seuraavat perustaidot, jonka pohjalle johtajuutta rakennetaan: tilanneherkkyys, tilanteen johtamistaito ja tyylijousto. Kaikki nämä ovat tärkeitä osa-alueita. Haluaisin kuitenkin vielä alleviivata ja nostaa empatian merkitystä johtamisen sekä työyhteisön arjen työkaluna ja vahvana yhteistyön perustana. Esimerkiksi MySpeaker puhujatoimisto nostaa esille sen, miten “empatia on kaikkein tärkein johtamistaito” (2022).
EMPATIATAITOJAAN VOI KEHITTÄÄ
Empatiasta puhutaan paljon, nykyään yhä enemmän ja enemmän. Esimerkiksi blogikirjoituksessaan Ulla Teräs (2017) aloittaa vahvasti otsikolla “Empatia on ihmiskeskeisen suunnittelun tärkein työkalu”. Olen tästä täysin samaa mieltä. Esimerkiksi palvelumuotoilun näkökulmasta empatia kuuluu hyvin vahvasti jokaisen työkalupakkiin ja sitä on osattava hyödyntää sekä harjoitella jatkuvasti. Eikä vain palvelumuotoilijoilla, sillä tämä taito on tärkeä jokaiselle. Empatialla on paitsi mahdollisuus lisätä hyvinvointia, myös suojata itsensä ja muut (Saku Pelttari, 2018). Sitä täytyy vain opetella käyttämään kestävästi omat rajansa tuntien.
Empatiasta on tehty paljon tutkimustyötä. Tutkija ja kouluttaja Miia Paakkanen kertoo, miten empatia parantaa hyvinvointia stressaavissa ja kuormittavissa tilanteissa. Helsingin yliopiston tutkijatohtori Antti Rajala ja empatiakirjailija Elisa Aaltola kertovat empatiataitojen kehittämisestä ja kuinka sitä voi harjoitella.
Antti Rajala kertoo mielestäni tärkeän huomion, josta suora lainaus: “Empatia on normaalisti myötäsyntyistä, mutta kasvatuksen avulla sen piiriä voidaan laajentaa koskemaan muitakin kuin meille läheisiä tai muulla tavalla samankaltaisia ihmisiä” (2019). Monesti meidän on helpompi kokea empatiaa läheisiämme kohtaan tai sellaisia ihmisiä, jotka muistuttavat meitä jollain tavalla joko itsestämme tai läheisistämme. Tämä on hyvä tiedostaa, jotta “empatiapiiriään” on mahdollista laajentaa.
POTENTIAALINEN TYÖKALU
Koen, että yrityksillä on hyvin monia erilaisia asiakkaita. Ehkäpä tärkeimpiä yrityksen asiakkaita ovat mielestäni sen työntekijät. Tyytyväinen ja hyvinvoiva henkilöstö on kaikkien etu ja yrityksen perusta. Siinä missä asiakas investoi rahaansa, työntekijä investoi aikaansa. Rahaa voi tienata, aikaa ei. Asiakas ajan myötä nostaa varantonsa samalle tasolle kuin ennen tekemäänsä investointia, mutta työntekijän aika on jälkeenpäin saavuttamatonta. Tämänkin syyn vuoksi empatia ja jousto on mielestäni tarpeellista huomioida. Se on toisia henkilöitä arvostavaa ja kunnioittavaa. Koronapandemian myötä olen huomannut, että empatia ja joustavuus esimerkiksi työskentelytavoissa on lisääntynyt.
Johtamiskulttuuriin voisi saada loistavan lisän palvelumuotoilusta ja sen käyttäjälähtöisestä suunnittelusta, jossa korostuu empatia. Empatia lisää organisaation kilpailukykyä ei vain henkilöstön kautta, vaan myös asiakaskontakteissa. Uskallan väittää, että empatiaa vaalivassa työyhteisössä henkilöstö on sitoutuneempaa ja asiakkaiden tarpeisiin vastataan tarkemmin. Empatian avulla voidaan nimittäin löytää näppärästi asiakkaiden todellisia tarpeita, joten palvelumuotoilijan työkalupakissa empatiaosaaminen on mielestäni yksi hienoimmista ja tehokkaimmista työkaluista.
Tässä nopeasti muuttuvassa ja monimutkaistuvassa maailmassa empatia voi nostaa vastauksia sellaisiinkin kysymyksiin, joita on aikaisemmin ollut haastavaa muulla tavoin ratkaista. Jotta selviämme tulevaisuuden haasteista, on meidän osattava toimia kuten hyvä yhteistyössä toimiva tiimi toimii. Uskon, että tähän empatia antaa hyviä ratkaisumahdollisuuksia ja toimintamalleja.
Aito empatia tuntuu hyvältä ja auttaa jaksamaan sekä panostamaan. Miten paljon sen potentiaalia onkaan vielä hyödyntämättä? Empatia on uusiutuva, kestävä luonnonvara, joka ei vaadi odotusaikaa kypsyäkseen. Sen harjoittelemisen ja käytön voi aloittaa jo vaikkapa tänään.
Empatian käyttömahdollisuudet ovat tarkastelun arvoiset. Se on hedelmällinen tutkimuskohde, jonka täyttä potentiaalia ei vielä täysin tunneta. Kuva Anni Tasala.
Kirjoittaja Anni Koivisto on 2023 valmistuva kokemus – ja palvelumuotoilija LAB Muotoiluinstituutista. Hän työskentelee Design Foundationin projektitiimissä.
Projektitiimi toteuttaa yrityksille Suomen Muotoilusäätiön tukemia muotoiluprojekteja vuoden ympäri. Lue lisää projekteista
Artikkelin lähteet:
Ilman empatiaa ei ole hyvää esimiestä, mutta empatiakin voi uuvuttaa. PSYK. 18.4.2019. https://psyk.fi/blog-blogi/ilman-empatiaa-ei-ole-hyvaa-esimiesta-mutta-empatiakin-voi-uuvuttaa/ Luettu 29.8.2022.
Kallunki, Elisa: Empatiaa tarvitaan nyt työyhteisöissä kun maailmalla kuohuu – tutkijan mukaan se parantaa hyvinvointia jatkuvan kuormituksen ja stressin alla. Yle 21.3.2022. https://yle.fi/uutiset/3-12320504 Luettu 29.8.2022.
Teräs, Ulla: Empatia on ihmiskeskeisen suunnittelun tärkein työkalu. Kuntaliitto 1.12.2017. https://www.kuntaliitto.fi/blogi/2017/empatia-ihmiskeskeisen-suunnittelun-tarkein-tyokalu Luettu 29.8.2022.
Suomen Muotoilusäätiön ydintehtävä on edistää muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä ja auttaa yrityksiä ymmärtämään muotoilun mahdollisuudet. Muotoilija, tuotekehittäjä Heli Pöyry aloitti Säätiön toimitusjohtajana 15.8.2022. edellisen toimitusjohtajan, Aino Määtän jäädessä eläkkeelle tehtävästään. Heli Pöyry toimi aikaisemmin Säätiön kehityspäällikkönä ja sitä ennen matkailualan tuotekehitys, johto- ja muotoilutehtävissä Tertin Kartanossa Mikkelissä.
MUOTOILUSÄÄTIÖN TOIMIALUE ON KOKO SUOMI JA SÄÄTIÖN KOTIKAUPUNKI ON LAHTI
Säätiön voi kutsua vierailulle keskustelemaan muotoilun avulla menestymisestä ja pyytää kartoittamaan muotoilun mahdollisuuksia omassa toiminnassaan. Säätiö kehittää yritysyhteistyötä muotoilun käytön ympärille yrityskumppaniverkostossaan ja toimii sillanrakentajana edistämässä muotoilun käyttöä muullakin tavoin .
Muotoilusäätiö toimii yhteistyössä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, muotoilutoimijoiden ja elinkeinoelämän kanssa. Säätiön toimintakenttänä on koko Suomi ja toimitilat sijaitsevat Lahden tiedepuistossa. Säätiön toiminnan mahdollistaa Lahden kaupunki, perustajayritykset, yrityskumppaniverkosto, lahjoitukset ja avustukset.
Säätiön monitoimitilat palvelevat tapaamisissa, tapahtumissa ja yritysprojektien työskentelytiloina Lahden tiedepuistossa.
MONET YRITYKSET HALUAVAT KÄYTÄNNÖN APUA MUOTOILUN KÄYTÖN ALOITTAMISESSA JA PITKÄÄN MUOTOILUA HYÖDYNTÄNEET YRITYKSET HALUAVAT TESTATA SÄÄTIÖN MUOTOILUPROJEKTIEN AVULLA TULEVAISUUDEN KONSEPTEJA
Muotoilulla saavutetut hyödyt konkretisoituvat parhaiten Säätiön kanssa muotoiluprojektien toteutuksessa. Projekteissa tuetaan asiantuntijoiden avulla tulevaisuuden muotoilijoiden muotoiluidentiteetin kasvua ja kasvatetaan osallistujien muotoiluymmärrystä kokonaisvaltaisesti. Projektien tilaajayritys/-organisaatio saa uutta materiaalia käyttöönsä täysin oikeuksin lyhyessä ajassa. Keskimääräinen projektien kesto 1-3kk. Projekteja toteutetaan vuoden ympäri.
Muotoilusäätiön tehokas projektityömalli säästää tilaajan aikaa ja on kustannustehokas. Säätiön projektitiimiin valitut nuoret muotoilijat yllättävät usein ratkaisuillaan ja yleishyödyllinen yhteistyö palvelee kaikkia osapuolia; tilaaja saa nopeasti projektin hyödyt käyttöönsä, pääsee hyödyntämään projektimallia jatkossakin ja saa muotoilullista pääomaa yrityksensä käyttöön, kun taasen Säätiö toimii sillanrakentajana yritysten ja muotoilijoiden välillä, ohjaten tulevaisuuden muotoilijoita projektien läpiviemisessä ja ottaen vastuun projektien kokonaiskoordinoinnista.
Heli työskentelee muotoilun edistämisen eteen, jotta kaikilla suomalaisilla yrityksillä olisi samanlaiset mahdollisuudet hyödyntää muotoilua kilpailuvalttina. ”Valitettavasti monet yritykset eivät vielä pidä muotoilua yrityksissä tarvittavana itseisarvona, vaan lisäarvona esim. teollisessa tuotemuotoilussa. Meidän tehtävämme on tuoda monipuolisesti esille muotoilun hyötyjä koko yritystoiminnan kehityksessä, toimialasta riippumatta.”-Hän tiivistää.
Yhteystiedot: Heli Pöyry, +358 (0) 40 157 0049 ja heli.poyry@designfoundation.fi. Suomen Muotoilusäätiö – Design Foundation Finland, Lahden tiedepuisto, Niemenkatu 73, 5krs. Lahti. www.designfoundation.fi
Yksi Muotoilusäätiön ydintehtävistä on olla silta työelämän ja koulutuksen välillä. Tämä tarkoitus konkretisoituu parhaiten kaikkia osapuolia hyödyntävissä yritysprojekteissa, joissa lähellä valmistumista olevat muotoilun osaajat pääsevät asiantuntijoiksi aitoihin yritysprojekteihin Säätiön ohjaajan tukemina. Säätiön kautta toteutetuissa muotoiluprojekteissa on monia hyötyjä. Yritys saa lyhyessä ajassa valtavasti uutta materiaalia täysin oikeuksin käyttöönsä ja lähellä valmistumista olevat muotoilijat saavat arvokasta työelämäkokemusta tarvelähtöisissä projekteissa. Uudet projektiryhmäläiset palkataan keväisin ja projekteja toteutetaan ympäri vuoden.
Kirjoittaja Veera Tolonen valmistui kesän aikana Muotoilijaksi Metropolia Ammattikorkeakoulusta teollisen muotoilun linjalta.
KOKEMUKSIA KESÄSTÄ Kesä Suomen Muotoilusäätiöllä on ollut täynnä vauhtia, nopeasti edistyviä projekteja ja muotoilun vahvempaa sisäistämistä. Olen päässyt kehittymään nopea tahtisessa projektin hallinnassa, nähnyt neljän muotoiluprojektin valmistumisen alusta loppuun saakka ja oppinut asiakkaille kommunikoimisesta yhä enemmän. Olemme saaneet itsevarmuutta toimia yhdessä asiakkaiden ja uuden projektiryhmän kanssa. Monipuolisten projektien ja kokemuksen kautta olemme kaikki oppineet tuntemaan itseämme muotoilijoina paremmin. Suomen Muotoilusäätiön tarjoamat puitteet, tuki ja laaja kontaktiverkosto on tehnyt kesätyöstä vaikuttavan kokemuksen.
Kesän parasta antia on ollut muilta projektiryhmäläisiltä oppiminen ja heidän kanssaan kehittyminen ryhmänä: kommenttien antaminen ja kuuleminen on tärkeää muotoilijan identiteetin ja taitojen kehittymisen kannalta. Innovoiminen yhdessä opetti uusia näkökulmia tarkastella muotoilua. Olimme kaikki tasa-arvoisia jäseniä ryhmässä, mutta opimme samalla tekemään kompromisseja eri näkemyksien välillä. Muotoilusäätiön projektimallin ja projektinvetäjän Helin ansiosta työskentely ryhmässä oli vaivatonta: jokaisen vahvuudet otettiin huomioon, mutta itsensä kehittämisen kannustettiin astumalla mukavuusalueen ulkopuolelle. Työskentelyllä oli selkeät tavoitteet ja aikaraja, josta kiinni pitäminen oli opettavaista: opimme tuottamaan nopeasti sisältöä ja visualisointeja ja luopumaan töistä sopivan työstämisen jälkeen.
KESÄINEN LAHTI Koska tiimimme asuu eri kaupungeissa ja etätyö mahdollistaa tehokkaan ajankäytön, vietimme kesän aikana vähintään yhden päivän viikosta paikan päällä Säätiön monitoimitiloissa Lahden Tiedepuistossa. Paikan päällä olo mahdollisti töiden ohella myös tutustumisen Lahteen kaupunkina paremmin. Helsingistä matkustaessa junamatka sujui nopeasti ja vaivatta, sillä se antaa aamuisin omaa aikaa ja työpäivän jälkeen tilaisuuden keskustella projekteista ja muotoilusta projektiryhmäläisten kesken. Myös Lahden kaupungille toteutetun projektin kautta Lahdesta on avautunut uusia, yllättäviäkin puolia: Lahdessa on valtava määrä patsaita, hieno satama-alue ja arvokkaita rakennuksia. Lahti on myös täynnä osaamista ja kulttuuria, urheilua ja tekemistä, luontoa ja elämää.
KOKEMUSTA, JOTA EI SAA KOULUN PENKILTÄ Opiskelijana on todella arvokasta päästä tekemään konseptien sijaan todellisia muotoiluprojekteja asiakasyrityksille. Yrityksiltä saamamme aika ja kommentit viikoittaisissa palavereissa ovat vieneet ryhmämme työskentelyä aina eteenpäin. Olemme saaneet kurkistaa jokaisen yrityksen toimintatapoihin ja tutustua alan osaajiin: kokemusta, jollaista ei saa koulun penkiltä. Muotoilutyön tuoma arvo on konkretisoitunut projektien edetessä, sillä olemme saaneet luotua toteutettavissa olevia kokonaisuuksia monipuolisista tehtävänannoista. Palkitsevinta oli nähdä koko muotoiluprosessi ja olla toteuttamassa se alusta loppuun saakka. Jokainen projekti oli uniikki matka, erityiskiitos kesän projektiyrityksille: Saintex Oy, Makron ja Lahden kaupunki, sekä tietysti projektitiimillemme Annille, Saulukselle ja ohjaaja Helille.
Kaikki kesäprojektien loppupalautukset on tehty. Kuvassa tiimimme vasemmalta Anni Koivisto, keskellä minä ja oikealla Saulus Puukko.
MUUN TIIMIN KOMMENTTEJA KESÄSTÄ ”Kesässä parasta on ollut; itsensä haastaminen ensimmäisessä muotoilu-alan duunissa, nopeatempoinen projektityöskentely ja uusien vinkkien oppiminen muilta. Ryhmässä eri osaamisalueet saadaan huomioitua ja kaikki pääsevät loistamaan.” – Saulus Puukko, Muotoilun 3. vuoden opiskelija, Aalto-yliopisto.
”Olen löytänyt uusia työkaluja päivittäiseen työskentelyyn ja kesän aikana on hioutunut rutiini tehokkaaseen muotoiluun. Projektien monipuolisuus on antanut paljon inspiraatiota ja näkemyksiä myös opintoihin ja työelämään.” – Anni Koivisto, Kokemus- ja palvelumuotoilun 4. vuoden opiskelija, LAB-Muotoiluinstituutti.
”Tulevaisuuden muotoilijoissa on valtava voimavara kaikenlaisen liiketoiminnan kehitykseen muotoilun avulla. Tämä konkretisoitui jälleen jokaisessa kesän yritysprojektissa. Työskentelymallimme ja projektien monipuolisuus ruokki tehokkuutta ja sain olla ylpeitä tiimiläisistämme. -Heli Pöyry, ohjaaja, Suomen Muotoilusäätiö.
Suomen Muotoilusäätiöön tutustuminen on vahvistanut sitä tunnetta, että muotoilijoilla ja säätiön toiminnalla on merkittävä rooli sillan rakentajina yrityksien välillä. Kesätyö muotoilusäätiöllä on antanut mahdollisuuden saada oma ääni kuuluviin opiskelijamaailman ulkopuolella ja näen sen tärkeänä osana uraani muotoilijana. On ilo olla osa tätä yhteisöä myös jatkossa ja kesäprojektien aikana muodostetut yhteydet säilyvät varmasti tulevaisuuden työelämässä.
Heinäkuu on parhaimmillaan ja Suomen kesässä saattaa tulla jopa runsauden pula päättää, missä kaikkialla vierailee. Keräsimme yhteen kuusi mielenkiintoista ja inspiroivaa vierailukohdetta Suomessa, jota voimme suositella myös muotoilullisesta näkökulmasta. Muotoilusäätiö toivottaa inspiroivaa kesää ja pitää kesätauon ajalla 16.7.-31.7.2022.
1. VISUAALISTEN TAITEIDEN MUSEO MALVA LAHDESSA Malva on uusi elämyksellinen museo Lahdessa – ja lahtelaisten ehdoton ylpeydenaihe. Taide-, muotoilu- ja julistesisältö tarjoaa elämyksiä ja tekemistä niin kulttuurin suurkuluttajille, lapsiperheille kuin ensikertalaisillekin. Avausnäyttelyssä nähdään huippumuotoilua ja taideaarteita. Tämän artikkelin pääkuva on Malvan pysyvä taideteos Ahto, jonka on luonut suomalainen Ekho Collective. Lahti on myös Muotoilusäätiön kotikaupunki. Malvan vierailun yhteyteen kannattaa yhdistää vierailu Lahden eläväisessä satamassa, jossa muotoilullista silmää hivelee mm. Sibeliustalo ja Pianopaviljonki. LUE LISÄÄ
2. ASUNTOMESSUT NAANTALISSA Vuoden 2022 asuntomessualue sijaitsee upealla Luonnonmaan saarella, joka on monille tuttu siellä sijaitsevan Suomen tasavallan presidentin kesäasunnon Kultarannan vuoksi. Alueelle on helppo saapua julkisilla liikenneväleillä. Messuaikana sinne liikennöivät niin Fölin päästöttömät sähköbussit kuin vesibussikin. Kuvassa Honka Haiku, jonka kylpyhuoneen kruununa Woodion design-amme vedenkestävästä puukomposiitista. Kuva La Nord Studio/ Minna Kivinen. LUE LISÄÄ
3. HÖYRYLAIVARISTEILY SAVONLINNASSA Nauti höyrylaivakokemuksesta Saimaalla! Labyrinttimainen Saimaa tuhansine saarineen ja kapeikkoineen, keskiaikainen Olavinlinna, kansallispuistot ja tietenkin Saimaannorppa ovat kaikki koettavissa erityisesti risteillen. Vuoden Kotimaan Matkailuyritys 2021- tunnuksella palkittu Höyrylaiva S/S Paul Wahl on yksi viimeisistä Suomessa rakennetuista valkokylkisistä höyrylaivoista. Laivasta löytyy täyden palvelun lisäksi luksussviittejä yöpymiseen. Kuvassa laivaston kapteeni Janne Leinonen LUE LISÄÄ
4. TIEDEKESKUS HEUREKA VANTAALLA on monipuolinen elämyskokonaisuus, joka tarjoaa vuorovaikutteisia näyttelyitä, planetaarioelokuvia sekä tiedeohjelmia ja tapahtumia ympäri vuoden. Tänä kesänä perehdytään tekoälyn maailmaan ja luonnon katastrofeihin. Koko perheelle soveltuvasta vierailukohteesta löytyy paljon osallistavaa tekemistä ja tiloissa palvelee myös tiederavintola. LUE LISÄÄ
5. UUTTA FISKARSIN RUUKKIALUEELLAFiskars Village Art & Design Biennale kohtauttaa nykytaiteen, muotoilun ja arkkitehtuurin ajankohtaisia kysymyksiä antaen tilaa uudelle ja yllättävälle. Näyttelyiden sarja kutsuu mukaan taiteilijoita, muotoilijoita, arkkitehtejä, yleisöjä ja alueellista yhteisöä kannustaen avoimiin kysymyksiin. Inspiroidu kulttuurihistorialtaan rikkaassa ja luonnoltaan erityislaatuisessa kohteessa, jossa on näkemistä ja kokemista moneksi päiväksi. LUE LISÄÄ
Nuutajärvi on suomalaisen lasin kotikylä, jossa työskentelee taiteilijoiden, muotoilijoiden ja taidekäsityöläisten luova ja innovatiivinen yhteisö. Monipuolinen osaaminen on merkittävä osa Nuutajärveä. Lasiammattilaisten lisäksi Nuutajärvellä työskentelee myös muiden alojen ammattilaisia. Lasikylästä voit löytää muun muassa sepän, keraamikkoja, koru- ja tekstiilitaiteilijoita. Pajoissa tehdään paitsi tuotteita ja taidetta, myös muotoilu- ja suunnittelutyötä. LUE LISÄÄ
Moni muotoilija on viime vuosina ollut huolissaan siitä, että tekoäly tulisi tulevaisuudessa korvaamaan heidät. Moni yritys on kuitenkin kehittänyt tekoälyä hyödyntäviä työkaluja, jotka helpottavat muotoilijoiden työtä. Tekoäly tarvitsee tuekseen vielä ihmistä, hankaluuksia voi tuottaa esimerkiksi kuvien tunnistus ja objektien hahmottaminen.
Useilla nettisivuilla on nykyään chattibotti, joka vastailee asiakkaiden kysymyksiin. Mahdolliset kysymyksen on kuitenkin rajattu tiettyyn kategoriaan, johon chattibotti pystyy vastaamaan. Jos chattibotilta kysyy liian monimutkaisen kysymyksen tai aiheen vierestä, se hämmentyy ja näyttää virhetekstin. Parhaassa tilanteessa chattibotti ohjaa asiakkaan oikeaan suuntaan neuvoillaan. Epäonnistuessaan se saa asiakkaan turhautumaan, ja aiheuttaa turhaa vaivaa.
Tämän kaltaista ohjelmointia voitaisiin hyödyntää myös tuotteen muotoilussa, varsinkin ideointiprosessin tukena. Sen avulla voitaisiin luoda nopeasti useita konsepteja jatkokehitykseen. Tuotteen muodon valinnassa työkalu voisi ehdottaa tietyillä reunaehdoilla useita mahdollisia muotoja, joista suunnittelija valitsee muutaman jatkokehitykseen. Näistä jatkokehitykseen valituista muodoista algoritmi kehittää mahdollisesti sata uutta variaatiota valituista muodoista. Tämän työkalun kehittäminen voisi helpottaa huomattavasti suunnittelijan arkea.
Tällä hetkellä on jo olemassa, jo samankaltaisia tekoälyä hyödyntäviä työkaluja. Yksi näistä työkaluista on Artbreeder, se yhdistelee useita kuvia toisiinsa luoden uusia objekteja.
Sovelluksessa valitaan kuvat jotka halutaan yhdistää, jonka jälkeen algoritmi luo tietyillä parametreilla uusia kuvia. Kuvien vaikutussuhdetta säätelemällä, voidaan vaikuttaa lopputulokseen. Sovellus on vielä beta-vaiheessa, mutta tulokset ovat lupaavia.
Koska tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa ongelmat ovat yleensä monialaisia, suunnittelijaa tarvitaan ratkaisemaan luovia ongelmia. Tekoälylle monialaisten ongelmien ratkaiseminen voi tuottaa paljon hankaluuksia, se tarvitsee jatkossakin ihmistä tuekseen ongelmissa.
Kirjoittaja Saulus Puukko opiskelee toista vuotta muotoilua Aalto-yliopistossa. Hän työskentelee Suomen Muotoilusäätiön projektitiimissä. Mallintaminen ja tekoäly ovat hänen kiinnostuksen kohteita.
Esittelyssä tuore Suomen Muotoilusäätiön kumppanuusverkoston jäsen Hat Hunters. Hathunters on muotoilun projektitoimisto, joka yhdistää muotoilun osaajat ja hyödyntäjät sekä johtaa muotoiluprojektit tuloksellisesti alusta loppuun asti. Hathuntersin tavoitteena on luoda pitkäaikaisia kumppanuuksia ja aitoa yhteistyötä. Hathuntersin yrittäjinä ja muotoiluagentteina toimivat Sonja Lehtomäki ja Iita Sallinen.
Hathunters auttaa yrityksiä ja organisaatioita strategiatyössä ja yritysten ajankohtaisissa kehittämistarpeissa. Palveluihin kuuluvat konsultointi, muotoilun asiantuntijapalveluiden tarjoaminen, muotoiluprojektien kilpailuttaminen, koordinointi ja johtaminen sekä toteuttaminen.
Muotoilusta lisäymmärrystä hakevan yrityksen tai organisaation on mahdollista hankkia Hathuntersin kautta muotoilun tietoiskuja, valmennuksia ja koulutuksia sekä työpajoja. Muotoiluprojekteissa voi lähteä kehittämään esimerkiksi palvelukonsepteja ja palvelupolkuja, asiakaskokemusta, yritysten ja organisaatioiden omaa toimintaa ja prosesseja tai tehdä strategia- ja tulevaisuustyötä.
Miten Hathunters auttaa Kun yritys tai julkisen puolen organisaatio etsii kehittämishankkeeseensa muotoilijaa, löytyy Hathuntersin laajastaa verkostostaa kuratoitu valikoima erityisasiantuntijoita, jotka tarjoavat osaamisensa asiakkaan käyttöön. Asiakkaiden tarpeissa korostuu tällä hetkellä erityisesti palvelumuotoilu ja digitaaliset ratkaisut, joilla rakennetaan parempaa asiakaskokemusta. Jos yrityksellä tai organisaatiolla on haasteita päästä alkuun, niin Hathuntersin apua voi saada myös osaamistarpeen sanoittamiseen, tarjouspyynnön laatimiseen, palveluntarjoajien kartoittamiseen sekä sopimusasioihin.
Hathunters sparraa myös palveluntarjoajia, muotoilijoita ja muita luovan alan yrittäjiä yrityksen kehittämisessä, sillä asiantuntemuksen tuotteistamisessa ja myynnissä on usein haasteita. Luovan tekijän uralta voi puuttua selkeä suunta, eikä liiketoiminnan kehittäminen perustu strategiseen ajatteluun. Hathunters haluaa auttaa luovan alan yrittäjiä löytämään sellaisia projekteja, jotka vievät heidän uraa eteenpäin ja avaavat uusia mahdollisuuksia. Koko luovan alan kehittäminen, luovien tekijöiden työllistymisen edistäminen ja monialainen yhteistyö on Hathuntersille tärkeää. Hathunters kouluttaa ja valmentaa luovan alan edustajia erilaisissa hankkeissa, jotka keskittyvät yritysten liiketoiminnan tai uran kehittämiseen. Esimerkiksi Savonia-ammattikorkeakoulun Luova REAKTIO! -hankkeessa Hathunters on kouluttanut rahoitusten hakemisesta ja digitaalisten myyntialustojen hyödyntämisestä.
Hathunters on auttanut erilaisia yrityksiä ja organisaatioita mm. strategiatyössä, määrittämään muotoiluosaamisen tarpeita ja ymmärtämään muotoilun hyödyntämisen tuomia hyötyjä. Työ on pääasiassa yrityskohtaista konsultaatiota ja neuvontaa, koulutuksia ja työpajoja. Hathunters on myös johtanut laajemmassa kilpailutuskokonaisuudessa muotoiluyrityksistä koostuvan tiimin kokoamisessa asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Yritykset ja organisaatiot voivat olla Hathuntersiin yhteydessä hyvin matalalla kynnyksellä ja yhteistyötä lähdetään rakentamaan sen hetkisten tarpeiden ja haasteiden kautta, joihin etsitään paras toteuttava tekijä tai kokonainen tiimi. Yritysten ja organisaatioiden muotoilukypsyys on vielä hyvin eri tasoilla, jonka vuoksi Hathunterissa tutkitaan ja etsitään yritykselle paras etenemisen malli muotoilun hyödyntämisen polulla. Polku voi käynnistyä yksittäisen muotoilijan kanssa tehtävästä projektista ja yhteistyöstä, edetä laajempien kehittämisprojektien ja työntekijöiden muotoiluymmärryksen kasvattamisen kautta aina strategiatasolle asti.
Muotoilun tulevaisuus yrityksissä? Yrityksen johtamisessa tulisi osata katsoa tulevaisuuteen ja ennakoida, mitä kehitys tuo tullessaan. Hathunters uskoo, että muotoiluajattelun merkitys korostuu yrityksen tulevaisuustyössä ja yritysten hallituksiin pitäisi saada nykyistä enemmän muotoiluosaamista. Muotoilun hyödyntäminen vauhdittaa tutkitusti yrityksen kasvua ja sen avulla yrityksistä voidaan tehdä markkinajohtajia. Asiakaskokemus ja sen kehittäminen pitäisi olla nyt jokaisen yrityksen agendalla, jotta sillä on maksavia asiakkaita huomennakin.
Muotoilulla voidaan kehittää myös yrityksen henkilöstökokemusta, jonka ansiosta parhaat osaajat saadaan pysymään oman katon alla ja sitoutumaan yrityksen tavoitteisiin. Hathuntersin unelmana on, että jokaisen yrityksen johtamisessa hyödynnetään muotoilua ja että Suomesta tulee kovatasoisimpia muotoilun asiantuntijoita.
Hathuntersin tekijät Hathuntersin tekijöillä Iitalla ja Sonjalla on yhteensä yli 20 vuoden kokemus yritysten prosessien ja projektien kehittämisestä sekä yritysten palveluiden tuotteistamisesta. Oman ammattitaidon lisäksi Hathunters hyödyntää aktiivisesti yhteistyökumppaneiden ja verkoston asiantuntijoita muotoiluprojekteissa. Tiiviisti yhteistyötä tehdään noin 10 yrityksen kanssa ja monipuoliseen muotoilijaverkostoon kuuluu yli 100 ammattilaista. Verkostosta löytyy osaamista mm. palvelumuotoilusta, brändimuotoilusta, bisnesmuotoilusta ja kiertotalousmuotoilusta. Sonja on taustaltaan tutkija ja muotoilija ja hän on tottunut sukeltamaan syvälle asiakastarpeisiin ja asiakasymmärryksen maailmaan sekä kehittämään yritysten liiketoimintaa. Hän on kokenut projektijohtamisen ja liiketoiminnan kehittämisen asiantuntija ja toimii myös kouluttajana ja fasilitoijana vahvuutenaan suurten kokonaisuuksien hallinta ja asioiden visualisointi.
Iita on muotoilualan sarjayrittäjä, jonka erityisosaamista on palvelun tuotteistaminen ja yhteiskehittäminen. Hän on auttanut useita kymmeniä asiakkaita tuotteistamaan tuotteita ja palveluita sekä kehittänyt yritysten liiketoimintaa. Iitan vahvuutena on rohkaista yrittäjiä näkemään isompia mahdollisuuksia ja kokeilemaan ennakkoluulottomasti uusia ideoita. Hathuntersin yrittäjät liputtavat vahvasti tasapainoisen yrittämisen puolesta. He itse tekevät pääsääntöisesti nelipäiväistä työviikkoa ja töiden suunnittelussa otetaan huomioon, että syksyllä he ehtivät töiden päätteeksi marjametsään ja talvella hiihtoladuille.
Olemme usean murroksen ja muutoksen edessä. Olemme keskellä ilmastokriisiä. Pandemia on muuttanut käsitystämme hyvästä arjesta, ja se on vaikuttanut kaupunkilaisten arvoihin ja käyttäytymiseen. Tätä ilmiötä käsitellään Sitran (2020) tekemässä Lifestyles after Lockdown-selvityksessä, joka osoittaa, kuinka arjen dynamiikka on muuttunut pandemian aikana ja muuttanut suomalaisten tahtotilaa kohti kestävämpää elämää (Korkman, Green & Hantula 2020, 3). Myös kaupungistuminen tulee jatkumaan: vuoteen 2050 mennessä 70 % maailman väestöstä asuu kaupungeissa (Sitra 2017; Ellen MacArthur Foundation 2019). Muutoksen on luonnollista tapahtua siellä, missä ihmiset asuvat. Kaupunkien tiiviistä ominaisuudesta on hyötyä mm. jakamistalouden palveluita suunnitellessa, sillä ne hyötyvät yhteisöllisyydestä.
Viime vuosina olemme saaneet huomata, että kykenemme muuttamaan käyttäytymistämme ja tekemillämme muutoksilla on merkitystä kokonaiskuvassa. Tätä vastaanottavaisempaa asennetta muutokselle täytyy hyödyntää kestävämpää arkea tavoitellessa. On ymmärretty, että kestävyyden tavoittelu on ajankohtaista kaikille, eikä vain jotakin, joka tapahtuu tulevaisuudessa.
Mielestäni pienillä muutoksilla arjessa saavutetaan suuria vaikutuksia. Jotta kestävistä toimista tulee osa ihmisten päivittäistä elinympäristöä, täytyy ne suunnitella ja muotoilla heidän kanssaan. Emme voi olettaa kaupunkilaisten tarpeita, vaan heidän asiantuntijuutta täytyy hyödyntää muotoiluprosessissa. Käyttäjien osallistaminen ja ratkaisujen yhteiskehittäminen heidän kanssaan auttaa välttämään tarpeettomien asioiden suunnittelun. Osallistaminen ei tarkoita sitä, että kaikki kohderyhmän ideat toteutetaan, vaan he auttavat priorisoimaan ja validoimaan yhdessä tuotettuja ratkaisuja. Osallistaminen ei myöskään saa olla päälle liimattua: menetelmillä ei saa ajaa omia tarkoitusperiään vaan kaupunkilaisia täytyy kuunnella aidosti.
Empaattinen lähestymistapa ja käyttäjälähtöinen muotoilu ovat avainasemassa kaupunkilaisia lähestyttäessä ja heidän kanssa työskennellessä. Kuten Satu Miettinen (2021, 15) kirjoittaa, keskeinen osa muotoilua on tarkastella ihmisten arkipäiväisiä toimintoja ja tarpeita empaattisesti ja reflektoiden. Ilkka Kettusen mukaan muotoilua voisi kuvata eri osapuolia huomioivaksi neuvotteluprosessiksi, joka tavoittelee heidän välistään yhteisymmärrystä. Se on pohjimmiltaan aina sopimista, joka antaa muotoilulle vaihtuvan ja muuttuvan luonteen. (Kettunen 2021, 119–122). Muotoilulla on annettavaa rakennetun ympäristön kehittämiseen: muotoiluprosesseilla ja muotoilun menetelmillä voidaan tehdä tulevaisuuskestäviä ratkaisuja (Hietanen, 2021, 145).
Muotoilussa ei ole kuitenkaan oikotietä onneen. Tietyn muotoiluprosessin seuraaminen ei automaattisesti tarkoita hyvää lopputulosta: yhtä reseptiä seuraamalla ei aina synny onnistuneita projekteja (Kettunen 2021; Ervast 2021). Analyyttiset prosessimallit auttavat kuitenkin jäsentämään ja yksinkertaistamaan muotoilun prosessia ja rutiinien kautta vapautuu aikaa luovalle työlle (Tuulaniemi 2011, 128; Kettunen 2021, 125).
Muotoilijoilla on siis tärkeä rooli muutoksen mahdollistamisessa ja tekemisessä: luomme linkkejä eri osapuolien välille, kokoamme suuriakin kokonaisuuksia visuaalisesti yhteen ja helpotamme muutokseen liittyvää dialogia.
Palvelumuotoilun menetelmät tarjoavat työkaluja monenlaiseen kehittämistyöhön. Menetelmien tarkoituksena on auttaa tuomaan esiin todelliset ongelmat, joihin kaivataan muutosta. Menetelmien hyödyntäminen sekä osallistaminen voivat helpottaa muutoksen toteuttamista ja uuden äärelle siirtymistä: etsitään uusia tarpeita, esitetään oikeita kysymyksiä ja ennen kaikkea kuunnellaan oikeita ihmisiä. On siis tärkeää, että muotoilunprosessia ja menetelmiä hyödynnetään oikein ja kattavasti: monipuoliset osallistamisen menetelmät, digitaaliset ja perinteiset, auttavat sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden saavuttamisessa.
Muutos vihreämpään arkeen täytyy rakentaa ja tuoda osaksi päivittäistä elämää: tässä muutoksessa muotoilijoilla on tärkeä rooli uuden äärelle siirryttäessä.
Kirjoittaja Veera Tolonen on juuri valmistunut Muotoilija (AMK) Metropoliasta, teollisen muotoilun suuntautumisvaihtoehdosta. Hän työskentelee Suomen Muotoilusäätiön projektitiimissä.
Lähteet
Ellen MacArthur Foundation 7.8.2019. Cities Consume 75% of Natural Resource – How can a Circular Economy Tackle This? (Videotiedosto) < https://ellenmacarthurfoundation.org/topics/cities/overview>
Kettunen, Ilkka 2021. Muotoilun ammatilliset ulottuvuudet. Miettinen, Satu (toim.): Muotoilun avaimet älykkääseen teollisuuteen ja liiketoiminnan ketterään kehittämiseen. Helsinki: Teknologiainfo Teknova
Korkman, Oskar, Greene, Sharon & Hantula, Kirsi 2020. Lifestyles after lockdown – A study on how COVID-19 pandemic has changed attitudes and behaviour in Finland – and its implications on sustainability. Helsinki: Sitra. <https://www.sitra.fi/app/uploads/2020/12/sitralifestylesafterlockdown.pdf>
Miettinen, Satu 2021. Ihminen ja muotoilu. Miettinen, Satu (toim.): Muotoilun avaimet älykkääseen teollisuuteen ja liiketoiminnan ketterään kehittämiseen. Helsinki: Teknologiainfo Teknova Oy.
Hietanen, Päivi 2021. Muotoilu rakentamisessa – kokemuksia Helsingin kaupungilta. Miettinen, Satu (toim.): Muotoilun avaimet älykkääseen teollisuuteen ja liiketoiminnan ketterään kehittämiseen. Helsinki: Teknologiainfo Teknova Oy.
Tuulaniemi, Juha 2011. Palvelumuotoilu. 4.painos. Helsinki: Talentum Media Oy.
Oletko koskaan lentänyt lentokonetta? Harva meistä varmaan on. Miten reagoisit, jos sinun täytyisi yhtäkkiä vailla kokemusta ottaa ohjat omiin käsiisi ja vastuu toisten ihmisten hengestä omasi lisäksi?
Kuulostaa hyvin epätodennäköiseltä, mutta näin kävi. Sisustussuunnittelija Darren Harrisonilla ei ollut aikaisempaa lentokokemusta, kun hänen lentonsa pilotti sai sairaskohtauksen ja menetti tajuntansa. Lennonjohdossa työskentelevä Robert Morgan auttoi Darren Harrisonia kommunikoimalla sekä ohjeistamalla kohti turvallista laskeutumista. Lentokone Cessna 208 laskeutui onnistuneesti Floridaan kello 16.37 paikallista aikaa.
Miten? Robert Morganilla oli vuosikymmenten kokemus lennonjohdossa työskentelemisestä. Lisäksi Morgan oli uusien pilottien opettaja. Vaikka hän ei ollut koskaan itse lentänyt kyseistä konetta, hän kykeni neuvomaan Darren Harrisonia lentokoneen kojelautakuvan avulla. Oliko tämä avainasia ja ratkaiseva tekijä? Ehkä, mutta tapauksessa korostuu myös kommunikaation merkitys. Jos tilanteessa vuorovaikutus ja yhteistyö olisi ollut heikkoa, olisivat seuraukset voineet olla vakavat.
Tapaus on äärimmäinen, mutta siitä voidaan oppia monta asiaa. Esimerkiksi rauhallisena ja asiallisena pysyminen paineen alla, toisen ihmisen aito kuunteleminen, oman artikulaation selkeys ja ymmärrettävyys, empatia sekä tilanteeseen sopeutuminen ovat tärkeitä onnistumisen tekijöitä.
Rauhallisuus, toisen ihmisen aito kuunteleminen, empatia ja tilanteeseen sopeutuminen ovat tärkeitä onnistumisen tekijöitä.
Tätä tapausta voidaan hyödyntää myös esimerkiksi yritysmaailmassa. Jos kuviteltaisiin, että yritys on lentokone, täytyy operatiivisen johdon kyetä kommunikoimaan yrityksen johdon kanssa turvallisen laskeutumisen takaamiseksi, vaikka ohjaimiin joutuisi hyppäämään joku, jolla ei ole asiasta riittävää kokemusta. Palvelumuotoilun rooli voi parhaimmillaan olla vastaava kuin Robert Morganin oli tuona kyseisenä päivänä.
Palvelumuotoilijan toimenkuva on vuorovaikutuksen ytimessä. Meidän tarkoituksenamme on auttaa löytämään uusia polkuja sieltä, mistä kukaan ei kuvitellut tai tiennyt niitä löytyvän, siivittää henkilöstöä uusiin innovaatioihin, helpottaa ongelmanratkaisua, päätöksentekoa ja tuottaa ratkaisuvaihtoehtoja. Löydämme tien iteraation kautta onnistumiseen. Olemme kuvainnollisesti sillanrakentajia ja kirjaimellisesti asioiden selkeyttäjiä. Perehdymme tavoitteellisesti ja jatkuvasti, jotta voimme toimia asiakkaamme matkan oppaina. Työkalupakkimme sisältö koostuu luovasta ongelmanratkaisusta, muotoiluajattelusta sekä vahvasta vuorovaikutuksesta asiakkaamme kanssa.
Kirjoittaja Anni Koivisto on ensi vuonna valmistuva kokemus – ja palvelumuotoilija LAB Muotoiluinstituutista. Hän työskentelee Design Foundationin projektitiimissä. Kuvaaja Anni Tasala.
Ketterä sopeutuja, joka ajaa määrätietoisesti muutosta tarpeen mukaan. Tämä on kuin toinen luonteemme. Meillä on tahto ja kyky etsiä paras mahdollinen ymmärrys ja tieto asioista sieltä mistä sitä on saatavilla. Palvelumuotoilija on kuin väsymätön kameleontti soluttautuen ympäristöönsä asiakkaan tarpeiden mukaan. Näihin aiheisiin liittyy hyvänä esimerkkinä Maslow’n tarvehierarkia, jossa pyramidin kärjessä piilee itsensä toteuttaminen: halu tulla parhaaksi versioksi itsestään. Tämä hyödyttää niin yksilöä kuin yhteisöä yksilön ympärillä. Ihmisen perustarve on tulla hyväksytyksi ja perustarpeiden täyttyessä mahdollistuu myös korkeammat psykofyysiset toiminnot. Palvelumuotoilu tarjoaa myös työkaluja hyväksyvän sekä turvallisen ilmapiirin luomiseen työyhteisössä, jossa ihmiset sen seurauksena saavat mahdollisuuden tuoda esiin potentiaalinsa ja parhaat puolensa.
David Harrisonin laskeutuminen pilotin mentyä tajuttomaksi teki mahdottoman kuuloisesta mahdollista. Tulevaisuuden kestävän menestyksen mahdollistaminen voi sekin kuulostaa joillekin saavuttamattomalta, mutta on tärkeää osata nähdä mahdottomaltakin tuntuvien asioiden taakse. Palvelumuotoilija voi olla merkittävä vahvistus tällä tiellä.
Palvelumuotoilija on ketterä sopeutuja, joka ajaa määrätietoisesti muutosta tarpeen mukaan.
Suomen Muotoilusäätiö on toiminut yli 12 vuotta edistämässä muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä. Juhlaseminaari kokosi yhteen vaikuttavan joukon muotoilualan kärkinimiä sekä yritys- ja oppilaitosvieraita Lahden Hiihtomuseoon torstaina 28.4.2022. Monipuolisen päivän aikana kuultiin Muotoilusäätiön tähänastisesta matkasta, asiakasarvosta johtamisen välineenä, Postin innovaatiojohtamisesta, Valmetin teollisesta muotoilusta, Muotoilijan tuomasta lisäarvosta yritysjohtoon ja ennakoinnista muotoilun tukena. Päivä huipentui virtuaalisiin mäkihyppykisoihin ja mitalikahveihin. Ohessa nostoja ohjelmasta ja poimintoja ajankohtaisista puheenvuoroista.
Seminaarin avasi Säätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Tiainen KONE WORXilta. ”Kaikkina päivinä oppii jotakin ja tällaisina päivinä oppii paljon” -Hän totesi avauspuheessaan Hiihtomuseon peliaulassa, jossa seminaarivieraat pääsivät päivän aikana myös kokeilemaan virtuaalisesti ampumahiihtoa ja mäkihyppyä.Ohjelma koostui muotoilun kärkinimien ajankohtaisista puheenvuoroista, virkistävästä tarjoilusta ja osallistavasta ohjelmasta Hiihtomuseon teemaan istuvasti.
PERINTEISTÄ VAI LUISTELUA HIIHTOLOUNAS Teemaan kuuluvasti energiaa päivän ohjelmiin saatiin Ravintola Voiton kuuluisalla hiihtolounaalla, jolla tarjoiltiin mm. hernekeittoa, lihapullia, perunamuussia ja ahkeruuskahvit. Voiton ravintolasalista avautuu suora näkymä Lahden hyppyrimäkien suuntaan.
MUOTOILUSÄÄTIÖ AUTTAA YRITYKSIÄ YMMÄRTÄMÄÄN MUOTOILUN MAHDOLLISUUKSIA LIIKETOIMINNASSAAN. Säätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Tiainen ja toimitusjohtaja Aino Määttä esittelivät alkuun Muotoilusäätiön toimintaa 12-vuoden ajalta. Tänä aikana on toteutettu yli 50 yritysprojektia- ja hanketta muotoilun edistämisen ympärillä. Muotoilusäätiö on yleishyödyllinen toimija, joka auttaa yrityksiä menestymään muotoilun avulla mm. koordinoimalla muotoiluprojekteja ja workshoppeja, järjestämällä muotoilutapahtumia, rakentamalla verkostoa muotoilijoiden ja yritysten välille, ylläpitämällä muotoilun palvelukeskusta Lahdessa ja toteuttamalla viestintää muotoilun ympärillä.
ASIAKASARVO ON SE, MITÄ JÄÄ JÄLJELLE, KUN ASIAKKAAN KOKEMISTA HYÖDYISTÄ VÄHENNETÄÄN ASIAKKAAN TEKEMÄT UHRAUKSET. Tuomas Manninen Veholta piti vaikuttavan puheenvuoron asiakasarvosta johtamisen välineenä. Hän korosti palvelumuotoilun keinoja asiakaskokemuksen johtamisessa ja jakoi hyväksi todettuja käytäntöjä yrityselämästä. Tuomaksella on yli 20 vuoden kokemus muotoilun johtamisesta ja asiakaskokemuksen kehittämisestä eri toimialoilta. Ennen Veholle siirtymistä työpaikkoihin on lukeutunut mm. OP, Nokia, Euro RSCG ja Valtra.
Tuomas Mannisen puheenvuoron jälkeen ohjelmassa oli museokierros ja mustikkakeittoa. Kuvassa ampumahiihtosimulaattoria testaamassa tulevaisuuden muotoilijat Linnea Seeskari ja Saulus Puukko.
INNOVAATIOTYÖ ON ENEMMÄN EVOLUUTIO KUIN REVOLUUTIO. SE ON ENEMMÄN MARATONMATKA KUIN SPRINTTI. Eeva Tiainen piti opettavaisen puheenvuoron innovaatiojohtamisesta Postilla. Ennen Postia hän työskenteli 8 vuotta Fazerilla uuden liiketoiminnan kehittämisen ja innovaatiotoiminnan parissa. Puheenvuorossaan hän avasi Postin ajankohtaista matkaa osana Suomen suurimpia yritystransformaatioita kautta aikojen. Kuulimme toteutuneista innovaatioista digitalisaation ja kuluttajakäyttäytymisen muutoksen virrassa.
MUOTOILIJALLA LÄHTÖKOHTAISESTI EI OLE HELPOIN ROOLI ORGANISATIOISSA. HEIDÄN TÄYTYY KYSEENALAISTAA OLEMASSAOLEVIA TOIMINTOJA JA OLLA KIINNOSTUNEITA YRITYKSEN KOKO TOIMINTAKETJUN KAIKISTA OSA-ALUEISTA .Valmetin muotoilujohtaja Jussi Salojärvi esitteli puheenvuorossaan mm. yhteistyöprojekteja Muotoilusäätiön kanssa kuluvan kuuden vuoden ajalta. Jussi on teollisen muotoilun puolestapuhuja, joka urallaan on muotoilun avulla luonut merkittävää lisä-arvoa teollisiin tuotteisiin ja prosesseihin. Yksi hänen esimerkeistään oli Valmetin OptiConcept M paperin- ja kartonginvalmistuskone, joka palkittiin mm. kunniamaininnalla Fennia Prize 2014 muotoilukilpailussa. Täältä voit katsoa videon käyttäjäkokemuksella varustetusta Paperikonelinjastosta
Seuraavaksi otettiin osallistava yhteiskuva, jossa osallistujat kirjoittivat yhden tähänastisesta seminaarista mieleen jääneen huomion ylös. Jaloittelutauolla välipalana nautittiin suppilovahverotuulihatut.
KOHTI MUOTOILUN TASA-ARVOISTA JOHTAJUUTTA. MITÄ UNIIKKIA ARVOA DESIGNERIT TUOVAT YRITYKSEN JOHTOON? M-Filesin Head Of Design, Antti Kujala piti esityksen muotoilujohtajuudesta ja jakoi työelämäkokemuksia yli 25 vuoden uraltaan muotoilun parissa. Hän on toiminut itse muotoilijana ja johtanut muotoilua niin kotimaisissa, kuin kansainvälisissäkin yrityksissä mm. Bang & Olufsenilla, Suunnolla ja Nokialla. Esityksessään hän korosti, että Muotoilu – design – on johtamismalli. ”Elämme kompleksisessa maailmassa jossa yrityksen tarjontaan vaikuttaa moni dynamiikka. Designilla on kyky hahmottaa näiden riippuvuuksia ja sen avulla tarjota yritykselle robusteja ratkaisumalleja.” -Hän tiivisti.
KUKAAN EI TIEDÄ TULEVAISUUTTA. TULEVAISUUS EI OLE ENNALTA MÄÄRÄTTY. TULEVAISUUS TEHDÄÄN TÄNÄÄN. Futuristi Virpi VaittinenLoihde Factorilta avasi seminaariyleisölle keinoja tulevaisuuden markkinatilanteeseen vastaamiseen. Puheenvuorossa tutustuimme avattariin, metauniversumiin ja mm. lisättyyn todellisuuteen. Sokrateksen lauseita lainaten ”You don´t know what you don´t know”. Signaalien systemaattinen seuraaminen on oleellista tulevaisuuden kysyntään vastatessa. Virpi avasi tulevaisuustietoisuutta ja opetti yleisölle kolme lähestymistapaa tulevaisuuden ennakointiin.
Virpin esityksen jälkeen seminaarissa oli vuorossa virtuaaliset mäkihyppykisat Hiihtomuseon peliaulassa. Kannustusjoukkojen saattelemana lopullinen voittajahyppy oli pituudeltaan yli 130m.Kolmen parhaan palkitun mäkihyppääjän lisäksi kaikille osallistujille ojennettiin voittajamitalit mitalikahvien yhteydessä.Palkintojenjako ja mitalikahvit nautittiin Ravintola Voitossa, jonka ikkunoista avautuu näkymä Lahden kuuluisille mäkihyppytorneille. Kuvassa kilpailun kolme parasta Antti, Jussi ja Benksu.
Muotoilusäätiö vieraili Lahdessa Makron toimitusjohtajan Johanna Vuopalan luona keskustelemassa vaativien koneiden ja tuotantolinjojen suunnittelusta ja valmistuksesta sekä teollisuusautomaatiosta. Makron palvelee sopimusvalmistajana mm. mekaanista metsäteollisuutta, paperiteollisuutta, meriteollisuutta, selluteollisuutta, kaivosteollisuutta ja kiertotalouteen liittyvää teknologiaa. Heidän kantava palveluajatuksensa onkin, että Makronilta saa kaiken samasta paikasta koneiden suunnittelusta valmistukseen ja automaatioratkaisuihin. Onnistumisten ja kasvun pohjana toimii jatkuva kehityskumppanuus asiakkaiden kanssa. Makron kasvaa ja muuntuu asiakastarpeiden mukaan.
Makronilla työskentelee kymmeniä insinöörejä laitesuunnittelun- ja valmistuksen parissa. Vaikka yli 90% tuotteista ja palveluista lähtee vientiin asiakkaiden kautta, on Suomessakin paljon startup-yrityksiä uusien teknologioisen ympärillä, jotka hyötyvät kehityskumppanuudesta Makronin kanssa. Makron tarjoaa ratkaisuja yritysten tarpeisiin mm. ohjausjärjestelmiä tuotantolinjoihin, digitaalisen kaksosen, tiedon keruun ja analysoinnin ratkaisuja, tuotantolinjojen modernisointeja, akkujärjestelmiä energian varastointiin ja laadukkaita kierrätyssellukuidun tuotantolinjoja.
TULEVAISUUS ON AUTOMAATIO-JA SUUNNITTELUPUOLELLA, JOSSA PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN KOROSTUU Automaatioiden jatkuvan kehityksen maailmassa ovat muuntautumiskyky ja palvelut prosessien ympärillä kehityksen keskiössä. On tärkeää pysyä mukana ja muuntautua muuttuviin asiakastarpeisiin reaaliajassa. Johanna kertoo, että vaikka aikaisemmin yritys on kasvanut yrityskauppojen myötä, jatkossa kasvumahdollisuudet ovat toimialarajoja poikkileikkaavassa yhteistyössä ja erilaisten, prosesseja tukevien palvelujen kehityksessä. Makron on nähnyt paljon vaivaa omien palveluidensa konseptoinnissa ja kokonaisbrändin yhtenäistämisessä viime vuosina. Koko ajan on helpompi tuoda esille tämän kasvavan alan palveluita ja tarjontaa, kun digitalisaatio ja automaatioratkaisut antavat uusia mahdollisuuksia kehittää prosesseja ja toimintatapoja sujuvimmiksi.
KUINKA TUODAAN VAHVAN INSINÖÖRIOSAAMISEN RINNALLE KÄYTÄNNÖNLÄHEISTÄ MUOTOILUAJATTELUA? Johanna myöntää, että Makron on ollut aina tietoisesti insinöörivetoinen talo ja muotoilu on tuotu prosesseihin asiakasyritysten toimesta ja ohjeistuksin. Nyt kun palveluiden kehitystä kasvatetaan sisäisesti Makronilla, on tarkoitus ottaa prosesseihin mukaan palvelumuotoilun keinoja. Näkyvästi visuaalista muotoilua on toteutettu Makronin yritysilmeen rakentamisessa ja tiedon hierarkisoinnissa. Tuoreena Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkoston jäsenenä Makron on kiinnostunut muotoilun näkökulmista liiketoiminnan kehityksessä. Ensimmäinen yhteistyöprojekti Säätiön muotoilutiimin kanssa aloitetaan keväällä 2022.
Johanna Vuopala on toiminut perheyrityksen toimitusjohtajana nyt neljä vuotta. Tullessaan firmaan ensin markkinointijohtajaksi vuonna 2015 Vuopala yhtenäisti ja selkeytti brändin. Millaista on olla Makronin toimitusjohtaja? Lue Makronin tuore artikkeli tästä
Innovaatioseteli on tarkoitettu pk-yrityksille, joilla on uusi tuote- tai palveluidea, jolla on potentiaalia kansainväliseen kasvuun ja jonka eteenpäin viemiseksi yritys tarvitsee ulkopuolista osaamista. Innovaatiosetelin avulla voit hankkia asiantuntijapalveluita, jotka tuovat yritykseesi uutta, innovaatiotoiminnassa tarvittavaa tietoa ja osaamista.
Innovaatiosetelissä avustuksen määrä on 5 000 euroa ja 100 % ostettujen palvelujen arvonlisäverottomasta määrästä. Voit käyttää tämän summan ostaaksesi palveluita yhdeltä palveluntarjoajalta. Yrityksesi voi saada setelin vain kerran.
Avustus maksetaan yrityksellesi sen jälkeen, kun olet hyväksynyt palveluntuottajan toimittaman työn ja maksanut tämän palkkion. (Teksti Business Finlandin sivuilta)
Suomen Muotoilusäätiö on myös innovaatiosetelin palveluntarjoaja. Meiltä voit hankkia muotoilukehitystä asiantuntijatyönä. Olemme vuosien saatossa toteuttaneet lukuisia muotoiluprojekteja yrityksille Säätiön koordinoimina ja asiantuntijoiden tukemina opiskelijatöinä. Lue lisää Säätiön projekteista
MITÄ YRITYKSELTÄSI VAADITAAN INNOVAATIOSETELIN SAAJANA?
Yrityksesi on yhtiömuotoinen pk-yritys (ei toiminimi, suuri yritys, julkinen tai voittoa tavoittelematon organisaatio, säätiö, yhdistys tai ahvenanmaalainen yritys)
Olet ollut päätoiminen yrittäjä vähintään 3 kuukauden ajan ennen Innovaatiosetelin hakemista – tai yrityksessäsi on vähintään yksi kokoaikainen työntekijä, jonka työsuhde on ollut voimassa vähintään 3 kuukauden ajan ennen Innovaatiosetelin hakemista
Yrityksesi Suomen Asiakastiedon Rating Alfa on vähintään A
Yrityksesi on kehittämässä uutta tuote- tai palveluideaa, jolle on jo tehty suunnitelmia kansainvälistymiseen (ei olemassa olevan tuotteen jatkokehittäminen)
MILLOIN RAHOITUSTA KANNATTAA HAKEA Hae Innovaatioseteliä, kun yritykselläsi on uusi tuote- tai palveluidea, joka on suunnattu kansainvälisille markkinoille ja johon liittyen:
Haluatte selvittää idean kehityskelpoisuutta, käytettävyyttä tai markkinakelpoisuutta esimerkiksi demojen, prototyyppien, testauksen ja kokeilujen avulla
Tarvitsette ulkopuolisen asiantuntijan näkemystä, tietoa tai osaamista esimerkiksi lausuntoa, arviota tai testaus- ja mittauspalvelua
Kaipaatte tukea patentteihin, mallisuojiin tai tavaramerkkeihin liittyen esimerkiksi selvityksiin uutuus-, patentoitavuus- tai toiminnanvapaustutkimuksiin tai apua näiden hakuprosessiin
Haluatte hyödyntää tieteen ja tutkimuksen tuloksia liiketoiminnan kehittämisessä esimerkiksi tutkimustulosten arviointiin ja hyödyntämiseen liittyvät palvelut
Teillä on tuotteeseen tai palveluun liittyvä ongelma, jonka ratkaisemiseen tarvitsette apua esimerkiksi tuote-, palvelu- tai muotoilustrategian valmistelu
MILLOIN INNOVAATIOSETELIÄ EI VOIDA MYÖNTÄÄ?
Yrityksesi ei kuulu ennakkoperintärekisteriin
Yrityksesi Asiakastiedon rating Alfa on huonompi kuin A
Yritykselläsi on ilmoituspuutteita tai verovelkaa, josta ei ole Verohallinnon kanssa tehtyä ja noudatettua maksujärjestelyä
Yrityksesi on suuri yritys, toiminimi, julkinen tai voittoa tavoittelematon organisaatio, säätiö, yhdistys tai ahvenanmaalainen yritys
Yrittäjyytesi on sivutoimista tai yritykselläsi ei ole työntekijöitä. Jotta yrityksesi voi saada Innovaatiosetelin, sinun on pitänyt ehtiä toimia yrityksesi päätoimisena yrittäjänä vähintään 3 kuukauden ajan ennen kuin haet Innovaatioseteliä. Voimme myöntää yrityksellesi Innovaatiosetelin myös siinä tapauksessa, että yrittäjyys on sivutoimista, mutta yrityksessäsi on vähintään yksi kokoaikainen työntekijä, jonka työsuhde on ollut voimassa vähintään 3 kuukauden ajan ennen Innovaatiosetelin hakemista.
Tarkoituksesi on hankkia tietoa uusista vientimarkkinoista
Tällaiseen tarkoitukseen voit Innovaatiosetelin sijaan hakea Business Finlandin Explorer-rahoitusta
Innovaatiosetelillä hankittava ulkopuolinen osaaminen ei ole sisällöltään uutta verrattuna yrityksesi omaan osaamiseen
Yritykselläsi ei ole kansainvälistymiseen liittyviä suunnitelmia
Yrityksesi on toimialalla, johon ei voida myöntää de minimis -muotoista rahoitusta (maatalouden alkutuotanto, kalastus ja vesiviljely)
Yrityksesi de minimis -kiintiö ylittyy
Samaan konserniin tai määräysvaltaan kuuluville yrityksille myönnetyt de minimis -tuet lasketaan yhteen
Yrityksellesi on jo aiemmin myönnetty Business Finlandin (tai Tekesin) Innovaatioseteli
Yrityksellesi on kuluvana tai edellisenä vuonna myönnetty Business Finlandin rahoitusta tai yritykselläsi on parhaillaan käynnissä Business Finlandin rahoittama projekti tai yrityksesi on jättänyt Business Finlandiin muun hakemuksen, jonka käsittely on vielä kesken
Poikkeus tähän: Koronan vuoksi myönnettyä avustusta liiketoiminnan häiriötilanteeseen, Energiatukea, Explorer-tuoteperhettä ja AV-alan tuotantokannustinta koskevat rahoituspäätökset, hakemukset tai käynnissä olevat projektit eivät ole este Innovaatiosetelin hakemiselle.
Projektisi koskee yritykseesi, tuotteeseesi tai palveluusi liittyvän rahoituksen selvittämistä tai tällaisen rahoituksen hankkimista, tai rahoittajien ja sijoittajien sekä osakkaiden kartoittamista
Haluat ostaa Innovaatiosetelillä palveluja yritykseltä, johon sinun yritykselläsi on intressiyhteys esimerkiksi omistuksen, hallituksen jäsenyyden tai perhesiteiden kautta
MIHIN RAHOITUSTA VOI KÄYTTÄÄ? Innovaatioseteli on tarkoitettu yrityksesi innovaatiotoimintaan liittyvien asiantuntijapalveluiden hankkimiseen ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Innovaatiotoiminta tarkoittaa toimenpiteitä, joilla yrityksesi kehittää uusia tuotteita, palveluita tai prosesseja ja hankkii palveluna tässä tarvittavaa tietoa ja osaamista. Innovaatiosetelillä voit hankkia palveluita yrityksiltä, yliopistoilta, ammattikorkeakouluilta tai tutkimusorganisaatioilta.Tässä on esimerkkejä siitä, mihin yrityksesi voi hyödyntää Innovaatioseteliä:
Tuote- ja palvelustrategian tai -muotoilun kehittämiseen liittyvät palvelut
Kokeilut sekä ketterä tuote- ja palvelukehitys
Innovaatiotoimintaan liittyvät mittaus- ja testauspalvelut
Innovaatiotoimintaan liittyvät soveltuvuustutkimukset ja asiantuntijalausunnot sekä IPR-asiat
Tutkimustulosten arviointiin ja hyödyntämiseen liittyvät palvelut
MIHIN RAHOITUSTA EI VOI KÄYTTÄÄ? Innovaatioseteliä ei ole tarkoitettu jo markkinoilla olevan tuotteen tai palvelun kehittämiseen tai uudistamiseen, vaan kokonaan uuden idean edistämiseen.Et voi käyttää Innovaatioseteliä yrityksesi yleisen liiketoiminnan kehittämiseen tai tuotteen tai palvelun kehittämiseen liittyvään konsultointiin, jos tuote tai palvelu on tarkoitettu vain yrityksesi omaan käyttöön (ei myytäväksi).Innovaatioseteliä et voi käyttää myöskään näihin:
Yrityksen omat palkkakustannukset, matkat, aineet, tarvikkeet, vuokrat tai laiteostot
De minimis -rahoituksen ulkopuolelle rajattujen (maatalouden alkutuotanto, kalastus ja vesiviljely) toimialojen ja toimintojen kehittäminen
Asiantuntijapalvelut, jotka eivät liity innovaatiotoimintaan
Yleiset liiketoiminnan konsultointipalvelut
Myynnin, markkinoinnin ja viestinnän perustoiminta
Henkilöstön koulutukset
Perustason IT-järjestelmiin liittyvä konsultointi ja kehittäminen (esimerkiksi, verkkosivuihin, verkkokauppaan tai mobiilimyyntikanavan tekemiseen tai toiminnanohjaus- ja taloushallintojärjestelmiin liittyvä konsultointi ja kehittäminen)
Haluatko kuulla lisää Suomen Muotoilusäätiön yhteistyömahdollisuuksista ja palveluista? Säätiön kehityspäällikkö Heli Pöyryn tavoitat puhelimitse +358 (0) 40 157 0049 ja sähköpostilla heli.poyry@designfoundation.fi
Suomen Muotoilusäätiö etsii tulevalle keväälle ja kesälle palkalliseen työharjoitteluun muotoilun opiskelijoita. Harjoittelijat osallistuvat yritysprojekteihin muotoilijoiden ja tuotekehityksen asiantuntijoiden johdolla. Harjoittelun kesto on sopimuksen mukaan kahdesta kolmeen kuukautta. Osaan projekteista mahdollisuus pitempiaikaiseenkin harjoittelusuhteeseen. Työtehtäviin kuuluu mm. teollista muotoilua, palvelumuotoilua, tuotesuunnittelua ja viestintää.
Hakijoilta odotetaan erityisesti ryhmätyötaitoja ja paineensietokykyä sekä innovaatiokykyä ja oma-aloitteisuutta. Hakijan tulee hallita ainakin Adobe photoshop, Illustrator, Indesign sekä Rhinoceros (tai jokin muu vastaava mallinnusohjelma). Varsinainen työpiste sijaitsee Lahden tiedepuistossa, mutta työtehtäviä pystyy hoitamaan osittain myös etänä.
Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja portfoliosi viimeistään ma 28.2.2022. mennessä osoitteeseen: heli.poyry(at)designfoundation.fi. Osa projekteista alkaa jo keväällä ja osa kesäkuussa.
Ole nopea! Sillä rekrytointi voidaan aloittaa jo hakuaikana.
Edellisellä projektikaudella Säätiön projektitiimiin valikoitui kolme lähellä valmistumista olevaa tulevaisuuden osaajaa Metropoliasta, LAB Muotoiluinstituutista ja Aalto-yliopiston maisterilinjalta. Haluatko lukea tiimin jäsenten julkaisemat artikkelit viime kesältä? Alla projektityöntekijöiden ajankohtaisia ajatuksia muotoilusta.
Muotoilusäätiön yritysprojekteja ohjaa ja koordinoi Säätiön kehityspäällikkö, muotoilija Heli Pöyry (oik). Muotoilusäätiön kautta toteutetuissa yritysprojekteissa on monenlaista synergiaetua kaikille osapuolille. Yritykset saavat kaiken tuotetun materiaalin täysin käyttöoikeuksin käyttöönsä ja pääsevät samalla kokemaan muotoiluprojektin vaiheet kasvattaen omaa sisäistä muotoiluymmärrystään. Kaikki yhteispalaverit sovitaan aina etukäteen ja näin ollen kehitysprojekti ei rasita yrityksen päivittäistä arkea. Opiskelijat pääsevät asiantuntijoiksi aitoihin yrityselämän projekteihin aina projektin alusta jokaiseen vaiheeseen ja projektin luovutukseen saakka. Työtä ja oppimista tukee Säätiön oma ohjaaja.
Vierailimme Vantaalla Top-Cousins Oy:n toimitusjohtajan Robert Skurnikin luona keskustelemassa ergonomisesta työympäristöstä ja perheyrityksen yli 30-vuotisesta mielenkiintoisesta matkasta. Yritys on Suomen Muotoilusäätiön kumppanuusverkoston jäsen, joka on erikoistunut suunnittelemaan, valmistuttamaan ja maahantuomaan ergonomisia kalusteita toimistoihin, kouluihin ja koteihin. Yrityksen omassa tuoteportfoliossa on yli 90 tuotetta ja edustusten kautta valikoima nousee satoihin tuotteisiin. Mikä oli Robertin ensikosketus ergonomiaan? Kuinka toiminta on jalostunut matkalla? Mitä ovat aktivoivan ergonomian tuotteet? Muun muassa näihin kysymyksiin saimme vastaukset ja lisäksi kuulimme monta tarinaa vuosikymmenten varrelta.
Erilaiset aktiivituolit, seisomatyön lisäksi ovat yksi aktivoivan ergonomian päätuoteryhmistä. Kuvassa oleva Stoo Ripple on kevyt siirtää ja vähän tilaa vievä aktiivituoli, jonka avulla on helppo pysyä liikkeessä ilman kaatumisvaaraa. Robertin mukaan edelleenkin kalusteissa suosituimmat värit ovat hillityt harmaan sävyt ja valkoinen, mutta väripilkkuja tuntuu mahtuvan joukkoon pikkuhiljaa enemmän ja enemmän. Aktivoiviksi tuotteiksi luokitellaan kalusteita ja tarvikkeita, jotka edesauttavat liikkumista ja muunneltavia, ergonomisia asentoja. Tällaisia ovat aktiivituolien lisäksi mm. erilaiset säädettävät työtasot ja seisontamatot. Yrityksen uusin brändi Hima Furniture -sarja perustuu kokonaan aktivoivaan ergonomiaan ja on suunnattu pääasiallisesti kotiympäristökäyttöön.
Tuoreet Hima tuotteet ovat lähituotettuja ergonomisia design huonekaluja, jotka on suunniteltu ja valmistettu Suomessa. Tuotteiden ergonomiset ominaisuudet ovat Top-Cousinsin omaa käsialaa ja designin takana on muotoilija Kasper Nyman. Sarjan lähtökohtana oli suunnitella kotiympäristöön soveltuvia ergonomisia etätyöskentelyn kalusteita. Tuoteperheen päämateriaaleina käytetään massiviipuuta ja kestävää suomalaista koivuvaneria, joka on laminoitu, viilutettu, vahattu tai lakattu. Sarjasta on saatavilla tällä hetkellä himafurniture.fi verkkokaupassa lähes 20 tuotetta.
Top-Cousins on ollut mukana ilmastomuutoksen hidastamisessa yhteistyössä istutapuita.fi kanssa.
Robert on nähnyt toimistotarvikkeiden kehittymisen yli 30 vuoden ajalta. Nostalginen tuotekuvasto toimistotietokonetarvikkeiden alkuajoilta muistuttaa paremmin kuin mikään toimiston digitaalisesta murroksesta, josta ei kuitenkaan ole niin kauan aikaa vielä. Vaikka ergonomiakin on nykytuotteissa perusvaatimus, muistaa Robert ajan jolloin työergonomiaa vasta tuotiin Suomeen ja sen tärkeyden vakuutteluun tarvittiin paljon tienraivausta.
Yrityksessä työskentelee neljän henkilön tiimi, jolla on sisäänrakennettu muotoiluajattelu aina ergonomia edellä. Robertin ensikosketus ergonomiatuotteisiin oli 80-luvulla, jolloin he kehittivät mm. koivuisen rannetuen markkinoille silloisen ATK-Väline Oy yrityksen nimissä. Top-Cousins Oy:n yksi 90-luvun myydyimmistä ergonomiatuotteista oli kuvan pyörivä hiiripöytä. Robertilla on toimistossa muistona vielä alkuperäinen tuote. Tällaisenaan tuotetta ei ole enää valikoimissa, mutta monia muita jalostuneita ratkaisuja löytyy kyllä.
Kysyimme Robertilta mikä on hänelle itselleen tärkein design tuote. Vastaus tuli heti. Hänellä on vieläkin tallessa isältään saama nahkainen työlaukku, joka on ainakin yli 40 vuotta vanha. Tuotteessa on paljon tunnearvoa, vaikka ei käyttökunnossa enää olekaan.
HYVINVOINNIN JA TYÖHYVINVOINNIN TULISI KULKEA KÄSI KÄDESSÄ Robertilla on vahva rakkaus missioonsa työhyvinvointikalusteiden edelläkävijänä. Hän kuvailee itseään palvelevana kauppiaana, jota inspiroi ratkaisujen löytäminen, oivallukset ja intuitio. Hän on kiitollinen pitkistä asiakassuhteista ja jokaisesta kuluttajan tekemästä valinnasta kohti parempaa ergonomiaa. Vaikka työfysioterapeutit ovat olleet tärkeitä tienraivaajia kuluttajakäyttäytymisen ohjaamisessa, vaatii markkinoilla menestyminen entistä enemmän erottautumista visuaalisesti haluttavilla tuotteilla. Tuotetarjonnan myötä kuluttajien vaatimustaso on myös kasvanut. Modernin työn muutos ei kosketa pelkästään toimistoja vaan töitä voidaan tehdä missä tahansa. Tutkimusten mukaan ihmisten liikkuvuus vähentyi 2000-luvun molemmin puolin. Kiitos liikunnan harrastaminen on sittemmin yleistynyt sekä aikuisilla, että peruskoulu- ja lukioikäisillä nuorilla, kerrotaan THL:n artikkelissa vuodelta 2019. Kaikki mikä aktivoi ihmistä edesauttaa hyvinvointia. Yrityksen tunnuslause onkin kuvaavasti ”Sinun hyvinvointiasi ajatellen”.
Suomen Muotoilusäätiö vieraili Protechin maajohtaja Jari Laineen vieraana tutustumassa 3D -tulostuksen tulevaisuuteen. Protech on Pohjoismaiden johtava ammattitason 3D-tulostimien toimittaja. Jari kertoo, että yleisimmin yrityksissä käytetään menetelmää kaikenlaisiin prototyyppeihin, näköismalleihin, teollisen tuotannon apuvälineenä, yksittäisiin varaosiin, pidikkeiksi, tukirakenteiksi, koristeisiin, asusteisiin ja ylipäätänsä kaikkeen, johon ei löydy valmista osaa tilaamalla. Jari vinkkaa, että suomalaiset yritykset voisivat hyödyntää enemmänkin menetelmää monialaisen tuotekehityksen tukena. Esitimme Jarille liudan kiinnostavia kysymyksiä alasta ja sen mahdollisuuksista.
MITÄ MATERIAALEJA VOIDAAN 3D-TULOSTAA? Markkinoilla on jo satoja tulostettavia materiaaleja erilaisille koneille. Kuitenkin yleisimmin käytettäviä materiaaleja on n. 20 koostuen erilaisista kumeista, muoveista ja metalleista. Tiedettävästi erilaisia kokeiluja on menossa puukuiduista ja jopa taloelementtien betonitulostuksesta. Markkinoilla on myös hiilikuidulla lujitettuja muoviosia, joilla voi monesti hyvien lujuusominaisuuksien puolesta korvata jopa metalliosia.
MIKÄ ON PARASTA 3D-TULOSTUKSESSA? Se, ettei menetelmällä ole muodollisia rajoitteita. Kustomointi ja osien vähäinen määrä. Helppous mahdollistaa erikoismuotojen toteutuksen. Tärkeä asia on myös, että tulostusta tehdään vain tarpeeseen. Tämä nopeuttaa hankintaa, tuotekehitystä, vapauttaa varastotilaa ja vähentää logistiikkaa. Menetelmän helppoutta ammattikäytössä tukee kattava tuki- ja huoltopalvelumme. Kuvassa takahyllyllä näkyy kypärä, joka on myöskin tulostettu.
MITEN AMMATTITULOSTIMET EROAVAT KULUTTAJAVERSIOISTA? Laatu ja käyttövarmuus ovat ammattitulostimissa aivan eri luokkaa, kun kuluttajakäyttöön tarkoitetuilla tulostimilla. Tietysti kattavat tuki- ja käyttökoulutuspalvelut kuuluvat tärkeänä osana ammattitulostimiin ja niitä harvemmin on tarjolla kuluttajamalleihin. Kuvan kaikki tuotteet ovat tulostettuja.
HYVÄ ESIMERKKI TUOTEKEHITYKSESTÄ 3D-TULOSTUKSEN AVULLA? Jarilta saadussa referenssikuvassa näkyy, kuinka 3D-printtaamalla asiakas on saanut vähennettyä huomattavasti tarvittavien komponenttien määrää.
Videolla esitetään useamman FDM tulostimen muodostamaa kokonaisuutta, jolla voi valmistaa esim. varaosia tarpeen mukaan erilaisista muovimateriaaleista. Sratasys on globaali johtaja soveltavissa 3D-tulostuksen ratkaisuissa.Jari Laine on aina ollut kiinnostunut 3D-tulostuksesta, jo opiskeluaikana. Tätä innostusta on jatkunut jo 25 vuoden ajan. Hän luennoi aiheesta ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, sekä toimii asiantuntijana yritysten apuna tulostinten hankinnassa tuotekehitystarpeisiin. Ehkäpä tulevaisuudessa menetelmästä tulee pysyvä osa arkeamme ja käymme hakemassa tarvitsemiamme osia 3D-kioskeista, samalla tavoin kuin jo haemme kahvin tai hoidamme ruokaostoksia. Alan mahdollisuudet ovat rajattomat ja uusia innovaatioita syntyy tiheään tahtiin. Mitä Sinä 3D-printtaisit?
Videolla esimerkki 3D-tulostuksen mahdollisuuksista muoti- ja tekstiiliteollisuudessa.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
