Kurkistus ISKUn muotoilujohtaja Antti Olinin mielenmaisemaan

Antti Olin on laajojen kokonaisuuksien hallitsija, joka hakee suurempaa merkitystä mööpelimaailman tulevaisuudelle. Iskulla Antti on työskennellyt vuodesta 2007. Tapasimme Antin ISKU CENTERissä Lahden Mukkulassa. Isku on myös yksi Muotoilusäätiön perustajayrityksistä.

MIKÄ ON ANTTI OLININ MISSIO ISKULLA?
Lyhyesti kuvattuna missio on tuoda esille Iskun korkeatasoista muotoilua jokaisessa käänteessä. Antti kertoo, että aluksi hänelle tuli yllätyksenä miten suuressa roolissa puhuminen ja esiintyminen työnkuvassa onkaan. Esiintymisiä saattaa olla jopa 100 vuodessa. Muotoilu on aina hyvä ja seksikäs puheenaihe. Iskun tuoteportfolio on valtava ja monipuolisuus on tietoinen valinta. Muotoilun johtamisessa haasteet keskittyvätkin oman työn johtamiseen ja kokonaisuuden eteenpäinvientiin harkittuina palasina kerrallaan. Antista huokuu suuri intohimo työtä kohtaan. Hän kuvaakin, että jokaisen uuden tuotteen syntymisestä saa parhaimmat kiksit heti oman lapsen syntymisen jälkeen.


Muotoilujohtajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on ymmärtää/huomata signaalit ja tarpeet. Luovuuden ja talouden on kuljettava käsikädessä.

TUOTTEET SYNTYVÄT ENEMMÄN JA ENEMMÄN TARVELÄHTÖISESTI
Antin sydäntä lähellä on yhteistoiminta alan opiskelijoiden kanssa ja muotoilukilpailujen järjestäminen. Hän kertoo saavansa viikottain kymmeniä tuote-ehdotuksia nuorilta muotoilijoilta. Tarkkaa harkintaa tarvitaan jokaisen tuote-idean eteenpäin pääsyyn. ”Aina pitää miettiä ja perustella mikä on tuotteen suurempi merkitys” -Antti korostaa. Ympäristöarvoja, kiertotaloutta ja mm. antibakteerisuutta täytyy miettiä jo heti tuotteen suunnitteluvaiheessa. Keskimäärin Iskun mallistoon valmistuu n. 10 uutuustuotetta vuosittain ja vanhemmat mallit eivät poistu tuotannosta samaan tahtiin.


ISKU CENTERissä on paljon luovaa tilaa työskentelyyn. Testilabran, omien työhuoneiden ja ravintolan lisäksi esillä on lähes kaikki yrityksen valmiit tuotteet.


Antin oma suosikkituote on 50-luvulta lähtien Iskun tuotannossa ollut pikkutuoli 53, joka siroudellaan ja pinottavuudellaan sopii hyvin monenlaisiin tiloihin. Siitä on tullutkin yksi Iskun ”ikiklassikoista”.


MUOTOILUSSTRATEGIA PÄIVITTYY AJAN HENGEN MUKAAN
Antti kertoo määrätietoisesti linjauksista ja suunnanmuutoksista vuosien varrella. Ennen Iskulla oli enemmistö suunnittelijoita oman talon sisällä. Nykyään toimintamalli on enimmäkseen freelancer pohjainen. Verkostot ja erilaiset yhteistyömallit toimivat korostetussa roolissa muotoilustrategian pohjana. ”Totuus on, että hiljainen tieto saadaan juurikin verkostoista ja sidosryhmistä.” -Antti tiivistää. Suunnanmuutokset voivat tapahtua nopeastikin markkinatilanteen vaatiessa niin. Ennen pandemiaa Iskulla oli kova kansainvälinen kasvu menossa avokonttorikalusteiden osalta ja siihen panostettiin paljon. Sitten toimistokalusteissa tapahtui iso muutos, tiiviit ja neliötehokkaat co-working tiloihin suunnitellut tuotteet väistyivät väljyyden ja tilojen jakamisen tieltä.


Ennen pandemiaa Iskulla oli kova kansainvälinen kasvu menossa avokonttorikalusteissa. Nyt vastaavasti nousua näkyy kodin kalusteissa. Kuluttajat panostavat nyt selvästi enemmän kotiin, koska siellä vietetään enemmän aikaa.


Tuotteiden monipuolisuus on päivän sana. Seinällä ilahduttavat pikkurahit voidaan koota istuimiksi käyttäjän koon mukaan ja ovat siivojaan tieltä pois säilytyksessä seinällä.


ANTIN VIKIT YRITYKSILLE MENESTYMISEEN MUOTOILUN AVULLA
-Ota muotoilu mukaan niin varhaisessa vaiheessa kun mahdollista. Usein muotoilu otetaan mukaan ns. loppuvaiheen siloitteluun jolloin ei saada täyttä potentiaalia käyttöön.
-Design- ja muotoilumaailma tulokulmana käy asiaan kuin asiaan.
-Usein muotoilun tekijöiden sydämenpalo näkyy ja se luo virtaa koko organisaation tekemiseen.
-Suomi on osaavia muotoilijoita pullollaan. Palkkaa rohkeasti muotoilija.

MIKÄ ON MIELESTÄSI SUOMEN MUOTOILUSÄÄTIÖN MERKITYS?
Muotoilua terminä käytetään nykyään mitä erilaisimmissa yhteyksissä. Sanoman kirkastaminen voisi olla yksi Säätiön tehtävistä muotoilun tärkeyden kertomisen ja tiedottamisen lisäksi.

KIINNOSTAVA ILMIÖ MUOTOILUSSA TÄLLÄ HETKELLÄ?
Isoja asioita on tietysti monia meneillään jatkuvasti. ”Paljon olen pohdiskellut mm. työntekoon liittyvää murrosta ja työnteon rakenteen muuttumista.”-Antti kertoo. Hän on työskennellyt tänä aikana paljon etänä Keski-Suomessa sijaitsevalla mökillään. Ennen pandemiaa Antti reissasi ja inspiroitui vastaavasti paljon maailmalla. Nyt on löydettävä uudet keinot Suomen rajojen sisällä inspiroitumiseen.

LUE LISÄÄ:
www.isku.com
Antin Linkedin profiili
Suomen Muotoilusäätiö

Kiinnostavia artikkeleita muotoilun ystäville

Suomen Muotoilusäätiö on kesäkuusta alkaen julkaissut kerran viikossa teema-artikkelin muotoilun ystäville. Artikkeleissa esitellään mielenkiintoisia muotoilucaseja, Säätiön toimintaa, perustajia, alan tekijöitä, ilmiöitä, tapahtumia ja yhteistyöyrityksiä. ”Haluamme, että muotoiluartikkelimme ovat kaikkien saatavilla ja toivomme, että ne inspiroivat yrityksiä hyödyntämään muotoilua sekä lisäävät tietoisuutta muotoilun moninaisesta kentästä” kertoo Säätiön kehityspäällikkö Heli Pöyry.

Ornamon (muotoilualan asiantuntijajärjestö) julkaiseman muotoilualan suhdannekatsauksen 2020 mukaan EU:n tasolla muotoilu on aineettomaan talouteen perustuvan viennin kärjessä. ”Muotoilu on laajentunut palveluiden tuottamiseen ja strategiseen suunnitteluun, ja se tuottaa näin useille muille vientialoille lisäarvoa”, kertoo Asta Boman-Björkell, joka vastaa Ornamossa mm. muotoilualan tutkimuksesta.

Suomen Muotoilusäätiön yksi kärkitavoitteista on auttaa lisäämään suomalaisten yritysten kilpailukykyä muotoilun avulla. Yksi tärkeimmistä askeleista tavoitetta kohti on nostaa esille käytännön esimerkkejä ja vertaistarinoita muotoilun käytön hyödyistä.

Ohessa julkaistut artikkelit uusimmasta vanhimpaan. Mukavia ja inspiroivia lukuhetkiä!

















Haluatko kuulla lisää Säätiön yritysyhteistyömahdollisuuksista? Voit liittyä yrityskumppanuusverkostoon, toteuttaa kauttamme muotoilun kokeiluprojekteita, saada apua oikeanlaisen muotoiluavun löytymiseen ja tehdä hyvää lahjoittamalla taloudellista tukea toiminnallamme.
Lisätietoja +358 (0) 40 157 0049 ja email: heli.poyry(at)designfoundation.fi

Mitä tulevaisuuden toimitiloissa arvostetaan?

Haastattelussa Renor Oy toimitusjohtaja Marko Liimatainen.
Tapasimme Markon Lahdessa Askonalueella. Renor on kehittänyt Askonaluetta ja erityisesti Askotaloa suunnitelmallisesti vuodesta 2004 alkaen. Monipuolinen toimitilakeskus on lähes täyteen vuokrattu. Ehkäpä hyvä sijainti (1h Helsingistä) on tähän osasyynä.

Renor Oy on suomalainen kasvollinen kiinteistökehitys- ja kiinteistösijoitusyhtiö, joka jalostaa historiallisiin kiinteistöihin monipuolisia toimitiloja. Renor on myös Suomen muotoilusäätiön perustaja ja tukija.

Yksi Marko Liimataisen uran kohokohdista on Askonalueen henkiin herättäminen Lahdessa.
Tutustu Askonalueeseen.

Mitä arvostetaan tulevaisuuden toimitiloissa?
Tietysti terveellisyys ja turvallisuus on yksi iso otsikko, jonka alle mahtuu hyvin paljon asioita. Ihminen tarvitsee ihmistä, tavalla tai toisella. Olemme menossa suuntaan, jossa toimitilojen etsijät kokevat lisäarvoa lähellä toimivista muista yrityksistä. Näin toimitilojen käyttäjät voivat tuoda rikkautta ja lisäarvoa toisilleen. Hyvänä esimerkkinä tästä on Askotalo, jossa monipuoliset yhteiset tilat ja ravintolapalvelut tuovat lisäarvoa tilan kaikille käyttäjille. Onnistunut ihmisten välinen kohtaaminen on erittäin tärkeää tilan tunnelman mahdollistajana.

Marko esittelee Askonalueen monitoimiaulaa, jonka kuka tahansa voi vaikka vuokrata omiin tilaisuuksiinsa.

Kerro tämän hetkisistä inspiroivista projekteistanne?
Meillä on Tikkurilassa hektisessä kehitysvaiheessa vanha Silkkitehdas. Innolla odotamme kuinka kaupunkikortteli kehittyy ja herää henkiin täysin omanlaisena konseptina. Meidän saneerauskohteet kun eivät ole tehty vain yhdelle yritykselle, vaan palvelemaan kokonaisuutena monia toimijoita. Jännittävää on aina nähdä minkälainen kokonaisuus kohteeseen saadaan aikaiseksi ja hakeutuuko kohteeseen jonkin tietyn alan yritykset.

Vähemmän uutta, enemmän vanhaa
Meille on kunnia-asia herättää historialliset kohteet uuteen loistoonsa/käyttötarkoitukseen . Suomessa on joitakin kohteita, jotka rapistuvat ja ovat tyhjänä mm. rakennussuojelun vuoksi. käyttöarvo on tärkeä. Käytössä olevaa rakennusta ylläpidetään ja hoidetaan erilailla kun tyhjillään olevaa. Suojelussa on paljon hyvää, mutta toivon kultaista keskitietä suojeluun, jotta saisimme mahdollisimman paljon vanhaa, historiallista rakennuskantaa säästettyä.

Mikä on kiinnostavinta työssäsi?
Luovalla alalla kiinnostavaa on, että asioihin ei ikinä ole yhtä oikeaa ratkaisua. Kiinnostavaa on ajatusten yhdistely, asioiden vienti eteenpäin ja usko onnistumiseen. Paras tunne on onnistuneen projektin jälkeen päästä kokoamaan ajatuksia yhteen ja huomata, että näinkin voidaan tehdä ja onnistua! Erilaiset liiketoimintakonseptit ovat hyvin kiinnostavia. Ajattelen aina, että pitää tietää paljosta vähän, muttei vähästä paljon. Vanhojen rakennuskokonaisuuksien henkiin herättäminen on aina kunnianhimoinen projekti jota ei voi kerta toisensa jälkeen toteuttaa samalla kaavalla.

Marko viihtyy kunnianhimoisten projektien keskellä.


Mikä on haastavinta työssäsi?
Koen, että viestintä on haastavinta toimialasta riippumatta.

Minkälaista roolia muotoilu näyttelee yrityksessänne?
Palvelumuotoilua hyödynnämme muotoilun päälajeista eniten kohteisiin liittyvän konseptoinnin suunnittelussa.


LUE LISÄÄ
Renor Oy
Askonalue
Suomen Muotoilusäätiö

HALTON muotoilulla menestykseen – PUHDAS ILMA on tärkeämpää kuin koskaan

Vierailimme Halton Marine tehtaalla Lahdessa konsernin toimitusjohtaja Kai Konolan vieraana keskustelemassa muotoilusta. Halton on myös Suomen Muotoilusäätiön perustaja ja tukija. Kotimainen HALTON GROUP on maailman johtava sisäilmastoratkaisujen toimittaja vaativiin erikoisympäristöihin (liikevaihto 273milj. v.2019).

HALTONin konsernin toimitusjohtaja Kai Konola luottaa ydinbusinekseen, puhtaan ilman merkitykseen.

KUINKA SISÄILMAA VOIDAAN TEHDÄ TURVALLISEMMAKSI?
Sisäilmatuotteiden kehityksessä tapahtuu valtavasti. Covid-19 pandemia nopeutti tuotekehitystämme mm. desifioivien teknologien tuomiseen sisäilmalaitteistoihin. Aikaisemmin näitä on ollut tarjolla Halton Health puolen ratkaisuilla, mutta nyt olemme laajentaneet palvelutarjontaa kaikkiin käyttökohteisiin. Käytännössä turvallisempaan ilmaan voidaan vaikuttaa mm. suodattimilla, tehostamalla vaihtuvaa ilmamäärää tai UV-valoilla, jotka vähentävät viruksien leviämistä.

Lahden tehtaan tiloissa inspiraatiota lisää esittelyt valmistettavien tuotteiden toimituskohteista.

MINKÄLAISIA OVAT TULEVAISUUDEN SISÄILMA-ELÄMYKSET?
Uskomme mm. henkilökohtaisen ilmanvaihtokokemuksen merkitykseen esim. meillä on jo osittain käytössä järjestelmä, jossa oma profiili seuraa tilassa säädellen itselle mieluista lämpötilaa. Tämä ”Empathic Building” käyttöliittymä edistyy huimaa vauhtia. Markkinoilla on jo paljon tiloihin yhdistettäviä tuoksuja ja muita aistielämyksiä, mutta me haluamme nostaa korkeimmalle jalustalle HALTONIN luksuksen, joka on puhdas, raikas ilma.

MINKÄLAISTA ROOLIA ESINEIDEN INTERNET NÄYTTELEE TUOTTEISSANNE?
Palvelujen lisääminen käyttöliittymiin kasvaa huimaa vauhtia. Etähallintajärjestelmät mahdollistavat kaukokäyttöiset parannukset ja huollot maailmanlaajuisesti. Ympäristönkin kannalta on parempi liikuttaa bittejä kun atomeja. Huima kehitys on tapahtunut 10 vuodessa. Nyt pystyy jo valitsemaan olemassa olevista pilvipalveluista ja käyttöliittymistä palikoita, kuten arkkitehdit. Enää ei tarvitse lähteä sovelluksia alusta lähtien itse rakentamaan. Käyttöliittymien muotoilun haaste nousee myös vauhdilla, koska arkipäivässämme on jo niin paljon ennakoivaa ja hyvää tekniikkaa (mm. älypuhelimet ja talojen älytekniikka). Kai kuvailee, että paras käyttöliittymä on sellainen jota ei tarvitse itse käyttää.

Tuotantotilojen värikkyys ja yritystarina ovat keskiössä päivittäisessä tekemisessä.

KERRO MEILLE JOSTAIN KUNNIANHIMOISESTA PROJEKTISTA
Halton on kehittänyt ilman ilmanvaihtokanavia toimivan ammattikeittiömoduulin (MobiChef). Superfunktionaalisuus on iso juttu ja muuttuvissa ravintolaympäristöissä ei aina ole mahdollista toteuttaa isoja investointeja ilmastointikanavien takia. Tässä liikuteltavassa ammattikeittiösaarekkeessa ilmanvaihto on toteutettu osaksi saareketta.

Kai esittelee ammattikeittiöihin suunnattua, ilman kiinteää ilmanvaihtoa toimivaa keittiömoduulia.

MINKÄLAINEN MUOTOILUTIIMI TEILLÄ TYÖSKENTELEE?
Viimeiset kaksi vuotta olemme erityisesti nostaneet teollisen muotoilun näkökulmaa. Meillä on kahdeksassa maassa kohdistetut tuotekehitysyksiköt, joissa yrityksemme tuotteita muotoillaan vaihtelevista tulokulmista. Olemme panostaneet myös konsernitasoiseen muotoilun kehittämisresurssiin, joka luo systematiikkaa tuotekehityksen globaaliin edistymiseen.

HAASTAVINTA TYÖSSÄSI?
Oman ajan oikein priorisointi.

MIKÄ MIELESTÄSI ON SUOMEN MUOTOILUSÄÄTIÖN MERKITYS JA TÄRKEIN TEHTÄVÄ?
Toimia herättelijänä muotoilun käytön mahdollisuuksista, tuoda yhteen alan toimijoita ja verkostoa sekä näkyä korkean profiilin instanssina muotoilun eteenpäinviennissä.

TERVEISESI MUOTOILUN KÄYTTÖÄ ALOITTAVALLE YRITYKSELLE?
Mieti ensin minkä asiakkaasi ongelman haluat ratkaista muotoilun avulla. Seuraavaksi mieti millä tavalla haluat olla erilainen kun kilpailijasi. Suurimpaan osaan asioista voit käyttää muotoilua.

LUE LISÄÄ
Halton
Suomen Muotoilusäätiö

Muotoiluajattelua Lahden kaupunginjohtajan, Pekka Timosen näkökulmasta

Vierailu Lahden kaupungintalolla itsessään on suomalaisen arkkitehtuurin ilotulitusta. Eliel Saarisen suunnittelema monumentaalirakennus valmistui vuonna 1912 ja edustaa tyylillisesti myöhäisjugendia. Kävellessä kohti kaupunginjohtajan työhuonetta kohtaa monta arvokkuutta henkivää huonetta, kiinnostavaa taide-esinettä ja sisustuksellista katseenvangitsijaa.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa rakennuksessa työskentelee noin 60 henkilöä.
Aulatilojen ikkunapuitteissa ja ovien karmeissa toistuu vuosisadan alulle tyypillisin värein koristellut ornamentit
Korkeat tilat ja tummat kalusteet luovat rauhallisen ympäristön päätöksenteolle.

Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timosen olemus on täynnä energiaa keskustellessamme intensiivisesti muotoilusta kaupunginjohtajan näkökulmasta. Hänen mukaansa muotoilu on näkökulma ja menetelmä, jota ei ole hyödynnetty vielä riittävästi kaupunkiorganisaatioissa. Pekka jatkaa, että muotoilulla pystytään kehittämään toimivampia ja miellyttävämpiä kaupunkiympäristöjä sekä helpottamaan päätöksentekoa. Julkisenkin puolen tulee keskittyä asiakaslähtöisyyteen ja palvelualttiuteen.
Kaupunki on ennen kaikkea palveluntarjoaja kaupunkilaisilleen.

Pekka tietää mistä puhuu. Hän on toiminut muotoilun kentällä paljon pitkän uransa aikana jo ennen kaupunginjohtajuutta mm. ollessaan Helsinki maailman designpääkaupunki v. 2012 (World Design Capital 2012) hankkeen johtajana.

MUOTOILUN KOLME PERUS ULOTTUVUUTTA PEKKA TIMOSEN MUKAAN

Pekka pyörittelee työhuoneessaan esimerkkinä mukia ja havannoi samalla.

1. TOIMIVUUS
Muki tässä tapauksessa istuu käteen, ei polta sormia, ei läikytä juomaa eikä lipeä kädestä.

2. KESTÄVYYS
Kestävyysaspekti on toimittava ekologisesta, taloudellisesta ja toiminnallisesta näkökulmasta.

3. HALUTTAVUUS
Se tunne. Parhaissa tuotteissa yhdistyy nämä kaikki kolme asiaa.

Pekka Timonen havainnoi työhuoneessaan muotoilun lähtökohtia muki esimerkin avulla.

Julkisissa palveluissa helposti unohtuu tunteiden merkitys. Kaupungin palvelujen digitalisoinnissa käyttäjäkokemuksen merkitys on vahvassa roolissa. Parhaaseen lopputulokseen päästäisiin, jos julkisella sektorilla olisi muotoilun työkalupakki vahvasti hallussa ja muotoilijat hakeutuisivat omaehtoisen aktiivisesti osaksi kaupunkisuunnittelua. Toisin sanoen kaikki sektorit yhteistyössä ottaisivat muotoilun hyödyntämisestä kaiken irti.

Tutkitusti muotoilua oikein hyödyntävät tahot ovat kannattavampia ja kilpailukykyisempiä. Pekka korostaa, että markkinoiden tiukentuvassa kilpailussa yritysten on vaikea pärjätä ilman tasokasta muotoilua.

UTELIAISUUS ON MUOTOILIJAN KESKEISIN OMINAISUUS

Pekan kiinnostus muotoiluun heräsi jo nuorella iällä. Hän usein pohti miksi kahdesta näennäisesti samasta asiasta/esineestä toinen miellytti häntä ja toinen ei. Kolmen tulkitsemansa muotoilun peruspilarin lisäksi kauneutta ei voi olla ikinä liikaa. Muutama vuosi sitten Pekka pääsi vierailemaan BMW:n tuotekehitysosastolla Saksassa. Siellä korostettiin, että automallin menestykseen vaikuttavista yksittäisistä tekijöistä muotoilu on tärkein.

Lahti on tehnyt pitkään työtä kestävän kaupunkikehityksen edistämiseksi. Euroopan komissio on nimennyt Lahden Euroopan ympäristökaupungiksi vuonna 2021 (European Green Capital 2021).

KERRAN YMPÄRISTÖKAUPUNKI, AINA YMPÄRISTÖKAUPUNKI

Pekka korostaa, että Lahden rooli muotoilukaupunkina voi antaa paljon kaupungin kehittymiseen yhtenä Euroopan johtavista ympäristökaupungeista. Tähän tarvitaan uutta ajattelua ja toimivia ratkaisuja. Euroopan komissio on valinnut Lahden ensimmäisenä suomalaiskaupunkina Euroopan ympäristökaupungiksi 2021 (European Green Capital 2021). Lahti tulee olemaan mm. ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä. Lahti kehittää aktiivisesti myös kaupunkilaisten palveluja kohti helpompaa arjen asiointia. Tästä toimivana esimerkkinä Lahden kaupungin palvelutori, johon samaan pisteeseen on koottu kaupungin omien palvelujen lisäksi mm. Kelan ja TE-palvelujen toimintoja.

Kaupunginjohtajalla on vahva muotoiluymmärrys ja Pekan johtajuuteen keskeisimpänä tekijänä kuuluu kaupungin kehittämisote. Lahden kaupunki on myös yksi Suomen Muotoilusäätiön perustajajäsenistä ja Säätiö on yhteistyössä toteuttamassa Lahti Euroopan Ympäristökaupunki 2021 tapahtumia.

Lue lisää:
Lahden kaupunki
Lahden kaupungin palvelutori
Lahti ympäristökaupunki v. 2021

Voitaisiinko yritykset ankkuroida Suomeen muotoilun avulla?

Muotoilusta ja elinkeinoelämästä keskustelemassa Lahden Teollisuusseuran toiminnanjohtaja Valtteri Simola.

Valtteri Simola Lahden Seurahuoneen loungessa kesäisellä aamukahvilla.

Lahden Teollisuusseura on yksi Suomen Muotoilusäätiön perustajatahoista ja säätiön tukija yli 10 vuoden ajalta. Valtteri Simola on Lahtelaisen elinkeinoelämän energinen luottomies. Hän on päässyt seuraamaan Teollisuusseuran toimintaa jo lapsesta lähtien isänsä jalanjäljissä. Tällä hetkellä hän työskentelee hallitusammattilaisena yrityksissä ja säätiöissä pääpainona intohimo elinkeinoelämän kehitykseen. Aikaisemmin hän on toiminut mm. Starkki- ketjun maajohtajana (nykyinen Stark)

Mitä muotoilu merkitsee Sinulle Valtteri Simola?

Ensin tulee mieleen vahvasti tuotepuoli. Se miten muotoilu parantaa käytettävyyttä, varmistaa tuotteen/palvelun asiakastyytyväisyyttä ja luo lisäarvoa. Vahvana pointtina näen myös asiakkaan ostopäätöksen vahvistamisen muotoilun avulla.

Missä muotoilun saralla olisi mielestäsi paljon kehitettävää?

Konkreettisena esimerkkinä ainakin etätyössä huomaa selvän kehittämistarpeen erilaisten kommunikaatiosovellusten käyttäjäystävällisyydessä.

Millaista muotoiluun liittyvää kehitystyötä toteutatte tällä hetkellä Lahden Teollisuusseurassa?

Teollisuusseura on ennen kaikkea paikallisen elinkeinoelämän ääni. Kehitystyössä ja hankkeiden eteenpäin viennissä muotoilu tulee väistämättä mukaan tavalla tai toisella. Seuralle keskeisiä lähiajan tavoitteita on olla mukana kehittämässä alueen oppilaitosten koulutustarjontaa vastaamaan alueen yritysten osaamistarpeisiin. Kansainväliset- ja kieliopinnot ovat avainasemassa paikallista osaamista ajatellen, koska esimerkiksi Lahden Teollisuuseuran yrityksistä yli 70% toimii vahvasti kansainvälisesti.

Toinen iso asia on alueen infrahankkeet. Olemme mukana kehittämässä mm. moottoritietä, lentoratahanketta ja kaupungin logistiikkaa yritysten kasvumahdollisuuksien turvaamiseksi.

Lahden Teollisuusseura myi Seurahuoneen kiinteistön Osuuskauppa Hämeenmaalle vuonna 2011, joka toteutti kiinteistössä laajan peruskorjauksen. Näin hotelli- ja ravintolatoiminta jatkui vahvasti Päijät-Hämäläisessä ohjauksessa.

Lahti tunnetaan vahvasti muotoilukaupunkina. Mikä on mielestäsi Suomen Muotoilusäätiön tärkein tehtävä?

Säätiön tärkein tehtävä on edistää ja helpottaa muotoilun käyttöä yrityksissä. Oppilaitosten tehtävä on opettaa perusteet ja luoda hyvät lähtökohdat muotoilutyöhön. Säätiö taas toimii integraationa oppilaitosten ja yritysten välissä. Tämä mahdollistaa yrityksille matalan kynnyksen aloittaa muotoilun käyttö eri tarpeisiin. Siitä voi sitten siirtyä jatkossa muotoilutoimiston asiakkaaksi tai mahdollistaa uusien työpaikkojen syntymisen opiskelijayhteistyön seurauksena. Joka tapauksessa yhteistyöstä hyötyy kaikki osapuolet.

Toivon säätiön myös keskittyvän enemmän muotoilun elinkeinopuoleen, kuin taidepuoleen, koska kehittyvä kotimainen elinkeinoelämä hyödyttää kaikkia.

Teollisuusseuran näkökulmasta elinkeinoelämän kokonaisuudelle on tärkeää luoda toimintaympäristö, jossa yritykset viihtyvät pitkällä tähtäimellä. Tähän vaikuttaa mm. logistiset mahdollisuudet, toimiva arki, koulutus-, harrastus-, kulttuuri-, luonto-, ja urheilumahdollisuudet. Muotoilun avulla voidaan kehittää paljon näitä kaikkia osa-alueita.

Tärkeää yrityksille on myös oman kustannustehokkuuden nosto ympäristöä kunnioittaen. Tästä tullaan varmasti jakamaan paljon monistettavia esimerkkiä LAHTI EUROOPAN YMPÄRISTÖKAUPUNKI 2021 -jälkimainingeissa.

Nyt panostetaan myös paljon digitalisaatioon ja virtuaalisten tuotteiden kehitykseen. Ei maailma tule pyörimään pelkästään virtuaalisesti. Fyysisyys on vahva osa ihmisyyttä ja se ei tule häviämään mihinkään. Lahden alueen kansainvälistyneiden menestysyritysten päätuotteet ovat suurimmaksi osaksi konkreettisia tuotteita ja palveluja. Meidän pitäisi keskittyä auttamaan myös menestyneitä yrityksiä vielä paremmin.

Valtterilla on laaja näkemys ideaalisesta toimintaympäristöstä Lahden seudun elinkeinoelämän kehittyessä. Verkostoissa on voimaa! Hän suosittelee rohkeasti kaikkia yrityksiä käyttämään Suomen Muotoilusäätiötä väylänä muotoilun käyttöön.


Lue lisää:
Lahden teollisuusseura
Suomen muotoilusäätiö / Design Foundation Finland
Greenlahti

Kurkistus Säätiön monitoimitiloihin Lahden tiedepuistossa

Aamuauringon säteet valaisevat Suomen Muotoilusäätiön monitoimitilat Lahden tiedepuiston viidennessä kerroksessa. Neuvottelupöydällä on vaikuttava nippu vanhoja kiinnostavia artikkeleita Säätiöstä, työpisteillä tietokoneet piippailevat ja seinustoja koristaa yritysprojekteissa toteutuneet protomallit.

Sisääntulossa on hyvää tilaa kohtaamisille

Tila on tarinoita pullollaan. Jokainen esine muistuttaa olemassaolollaan moninaisista muotoilun mahdollisuuksista. Tilan taideteokset Säätiö on saanut kiitoksena taiteilijoilta mm. luovan tilan käytöstä.

Valoisat tilat muuntautuvat monenlaiseen Säätiön toimintaan.


MITÄ SÄÄTIÖN TILOISSA TAPAHTUU?

Tilat toimivat työpisteenä Säätiön työntekijöille ja projekteissa mukana oleville tahoille. Tilassa voidaan järjestää tietoiskuja, luovia tapaamisia ja kaikkea toimintaa, joka edistää suomalaisen muotoilun käyttöä, näkyvyyttä, koulutusta ja tutkimusta.

Tuotekehitysprojektien kerrostumat luovat raamit työskentelytiloille.

Tiedepuistossa toimii yli 50 eri toimijaa. Haluatko tutustua tarkemmin yleisiin tiloihin? Katso täältä 360 kuvia

Lahden Tiedepuiston aulatiloissa on paljon yhteistä luovaa tilaa erilaisiin tarkoituksiin.

Lue lisää:
Suomen Muotoilusäätiö / Design Foundation Finland
Lahden tiedepuisto
Niemiworks yhteiskäyttötilat