Avainsana: design foundation finland

Ajatuksia empatiajohtamisesta

31.8.2022

Erilaisia johtajuuden teorioita on olemassa paljon. On Lewinin johtajatyyppejä ja Golemanin johtamistyylejä. On myös ihmisten johtamista ja asioiden johtamista. Johtajilla on lisäksi erilaisia rooleja ja yhteisiä vaadittavia perustaitoja. Esimerkiksi William Reddin mukaan johtamiseen vaaditaan seuraavat perustaidot, jonka pohjalle johtajuutta rakennetaan: tilanneherkkyys, tilanteen johtamistaito ja tyylijousto. Kaikki nämä ovat tärkeitä osa-alueita. Haluaisin kuitenkin vielä alleviivata ja nostaa empatian merkitystä johtamisen sekä työyhteisön arjen työkaluna ja vahvana yhteistyön perustana. Esimerkiksi MySpeaker puhujatoimisto nostaa esille sen, miten “empatia on kaikkein tärkein johtamistaito” (2022). 

EMPATIATAITOJAAN VOI KEHITTÄÄ

Empatiasta puhutaan paljon, nykyään yhä enemmän ja enemmän. Esimerkiksi blogikirjoituksessaan Ulla Teräs (2017) aloittaa vahvasti otsikolla “Empatia on ihmiskeskeisen suunnittelun tärkein työkalu”. Olen tästä täysin samaa mieltä. Esimerkiksi palvelumuotoilun näkökulmasta empatia kuuluu hyvin vahvasti jokaisen työkalupakkiin ja sitä on osattava hyödyntää sekä harjoitella jatkuvasti. Eikä vain palvelumuotoilijoilla, sillä tämä taito on tärkeä jokaiselle. Empatialla on paitsi mahdollisuus lisätä hyvinvointia, myös suojata itsensä ja muut (Saku Pelttari, 2018). Sitä täytyy vain opetella käyttämään kestävästi omat rajansa tuntien. 

Empatiasta on tehty paljon tutkimustyötä. Tutkija ja kouluttaja Miia Paakkanen kertoo, miten empatia parantaa hyvinvointia stressaavissa ja kuormittavissa tilanteissa. Helsingin yliopiston tutkijatohtori Antti Rajala ja empatiakirjailija Elisa Aaltola kertovat empatiataitojen kehittämisestä ja kuinka sitä voi harjoitella.  

Antti Rajala kertoo mielestäni tärkeän huomion, josta suora lainaus: “Empatia on normaalisti myötäsyntyistä, mutta kasvatuksen avulla sen piiriä voidaan laajentaa koskemaan muitakin kuin meille läheisiä tai muulla tavalla samankaltaisia ihmisiä” (2019). Monesti meidän on helpompi kokea empatiaa läheisiämme kohtaan tai sellaisia ihmisiä, jotka muistuttavat meitä jollain tavalla joko itsestämme tai läheisistämme. Tämä on hyvä tiedostaa, jotta “empatiapiiriään” on mahdollista laajentaa. 

POTENTIAALINEN TYÖKALU

Koen, että yrityksillä on hyvin monia erilaisia asiakkaita. Ehkäpä tärkeimpiä yrityksen asiakkaita ovat mielestäni sen työntekijät. Tyytyväinen ja hyvinvoiva henkilöstö on kaikkien etu ja yrityksen perusta. Siinä missä asiakas investoi rahaansa, työntekijä investoi aikaansa. Rahaa voi tienata, aikaa ei. Asiakas ajan myötä nostaa varantonsa samalle tasolle kuin ennen tekemäänsä investointia, mutta työntekijän aika on jälkeenpäin saavuttamatonta. Tämänkin syyn vuoksi empatia ja jousto on mielestäni tarpeellista huomioida. Se on toisia henkilöitä arvostavaa ja kunnioittavaa. Koronapandemian myötä olen huomannut, että empatia ja joustavuus esimerkiksi työskentelytavoissa on lisääntynyt.  

Johtamiskulttuuriin voisi saada loistavan lisän palvelumuotoilusta ja sen käyttäjälähtöisestä suunnittelusta, jossa korostuu empatia. Empatia lisää organisaation kilpailukykyä ei vain henkilöstön kautta, vaan myös asiakaskontakteissa. Uskallan väittää, että empatiaa vaalivassa työyhteisössä henkilöstö on sitoutuneempaa ja asiakkaiden tarpeisiin vastataan tarkemmin. Empatian avulla voidaan nimittäin löytää näppärästi asiakkaiden todellisia tarpeita, joten palvelumuotoilijan työkalupakissa empatiaosaaminen on mielestäni yksi hienoimmista ja tehokkaimmista työkaluista.  

Tässä nopeasti muuttuvassa ja monimutkaistuvassa maailmassa empatia voi nostaa vastauksia sellaisiinkin kysymyksiin, joita on aikaisemmin ollut haastavaa muulla tavoin ratkaista. Jotta selviämme tulevaisuuden haasteista, on meidän osattava toimia kuten hyvä yhteistyössä toimiva tiimi toimii. Uskon, että tähän empatia antaa hyviä ratkaisumahdollisuuksia ja toimintamalleja. 

Aito empatia tuntuu hyvältä ja auttaa jaksamaan sekä panostamaan. Miten paljon sen potentiaalia onkaan vielä hyödyntämättä? Empatia on uusiutuva, kestävä luonnonvara, joka ei vaadi odotusaikaa kypsyäkseen. Sen harjoittelemisen ja käytön voi aloittaa jo vaikkapa tänään. 

Empatian käyttömahdollisuudet ovat tarkastelun arvoiset. Se on hedelmällinen tutkimuskohde, jonka täyttä potentiaalia ei vielä täysin tunneta. Kuva Anni Tasala.

Kirjoittaja Anni Koivisto on 2023 valmistuva kokemus – ja palvelumuotoilija LAB Muotoiluinstituutista. Hän työskentelee Design Foundationin projektitiimissä.

Projektitiimi toteuttaa yrityksille Suomen Muotoilusäätiön tukemia muotoiluprojekteja vuoden ympäri. Lue lisää projekteista

Artikkelin lähteet: 

Ilman empatiaa ei ole hyvää esimiestä, mutta empatiakin voi uuvuttaa. PSYK. 18.4.2019. https://psyk.fi/blog-blogi/ilman-empatiaa-ei-ole-hyvaa-esimiesta-mutta-empatiakin-voi-uuvuttaa/ Luettu 29.8.2022. 

Kallunki, Elisa: Empatiaa tarvitaan nyt työyhteisöissä kun maailmalla kuohuu – tutkijan mukaan se parantaa hyvinvointia jatkuvan kuormituksen ja stressin alla. Yle 21.3.2022. https://yle.fi/uutiset/3-12320504 Luettu 29.8.2022. 

Kontio M.: Enneagrammi. 1.11.2003. http://whm28.louhi.net/~puhujees/EG-sivut/egm2-416.htm Luettu 29.8.2022. 

Koskinen, Minea: Aivotutkija: Empatia on työväline, jota kaikki tarvitsevat – hyödynnä sitä näin työelämässä. Duunitori 20.10.2021. https://duunitori.fi/tyoelama/empatia-on-tyovaline-toisten-ymmartamiseen Luettu 29.8.2022. 

Mysepakerin tiimi: Empatia on kaikkein tärkein johtamistaito. 7.4.2022. https://www.myspeaker.fi/uutiset/empatia-on-kaikkein-tarkein-johtamistaito/ Luettu 29.8.2022. 

Myötätuntoa voi myös harjoitella – Tutkijat kertovat, miten empatiataitojaan voi kehittää. Empathy Movement 2019/08/09. https://empathy.fi/2019/08/09/tutkijat-kertovat-miten-empatiataitojaan-voi-kehittaa/ Luettu 29.8.2022. 

Pelttari, Saku: Sympatia tappaa, empatia pelastaa. Potilaan Lääkärilehti 5.6.2018. https://www.potilaanlaakarilehti.fi/laakarin-aani/empatia-tappaa-sympatia-pelastaa/ Luettu 29.8.2022. 

Pinskut ry: Johtajuuden erilaiset teoriat. https://pinskupakki.fi/vuorovaikutus/ohjaamisen-menetelmat/tiiminvetajan-ja-tiimipelaajan-taidot/johtajuuden-erilaiset Luettu 29.8.2022. 

Teräs, Ulla: Empatia on ihmiskeskeisen suunnittelun tärkein työkalu. Kuntaliitto 1.12.2017. https://www.kuntaliitto.fi/blogi/2017/empatia-ihmiskeskeisen-suunnittelun-tarkein-tyokalu Luettu 29.8.2022. 

Kuva:

Anni Tasala

Muotoilija Veera Tolosen kokemuksia työskentelystä Muotoilusäätiössä – Vauhdikas ja opettavainen kesä Lahdessa

12.8.2022

Yksi Muotoilusäätiön ydintehtävistä on olla silta työelämän ja koulutuksen välillä. Tämä tarkoitus konkretisoituu parhaiten kaikkia osapuolia hyödyntävissä yritysprojekteissa, joissa lähellä valmistumista olevat muotoilun osaajat pääsevät asiantuntijoiksi aitoihin yritysprojekteihin Säätiön ohjaajan tukemina. Säätiön kautta toteutetuissa muotoiluprojekteissa on monia hyötyjä. Yritys saa lyhyessä ajassa valtavasti uutta materiaalia täysin oikeuksin käyttöönsä ja lähellä valmistumista olevat muotoilijat saavat arvokasta työelämäkokemusta tarvelähtöisissä projekteissa. Uudet projektiryhmäläiset palkataan keväisin ja projekteja toteutetaan ympäri vuoden.

Kirjoittaja Veera Tolonen valmistui kesän aikana Muotoilijaksi Metropolia Ammattikorkeakoulusta teollisen muotoilun linjalta.

KOKEMUKSIA KESÄSTÄ
Kesä Suomen Muotoilusäätiöllä on ollut täynnä vauhtia, nopeasti edistyviä projekteja ja muotoilun vahvempaa sisäistämistä. Olen päässyt kehittymään nopea tahtisessa projektin hallinnassa, nähnyt neljän muotoiluprojektin valmistumisen alusta loppuun saakka ja oppinut asiakkaille kommunikoimisesta yhä enemmän. Olemme saaneet itsevarmuutta toimia yhdessä asiakkaiden ja uuden projektiryhmän kanssa. Monipuolisten projektien ja kokemuksen kautta olemme kaikki oppineet tuntemaan itseämme muotoilijoina paremmin. Suomen Muotoilusäätiön tarjoamat puitteet, tuki ja laaja kontaktiverkosto on tehnyt kesätyöstä vaikuttavan kokemuksen.

Kesän parasta antia on ollut muilta projektiryhmäläisiltä oppiminen ja heidän kanssaan kehittyminen ryhmänä: kommenttien antaminen ja kuuleminen on tärkeää muotoilijan identiteetin ja taitojen kehittymisen kannalta. Innovoiminen yhdessä opetti uusia näkökulmia tarkastella muotoilua. Olimme kaikki tasa-arvoisia jäseniä ryhmässä, mutta opimme samalla tekemään kompromisseja eri näkemyksien välillä. Muotoilusäätiön projektimallin ja projektinvetäjän Helin ansiosta työskentely ryhmässä oli vaivatonta: jokaisen vahvuudet otettiin huomioon, mutta itsensä kehittämisen kannustettiin astumalla mukavuusalueen ulkopuolelle. Työskentelyllä oli selkeät tavoitteet ja aikaraja, josta kiinni pitäminen oli opettavaista: opimme tuottamaan nopeasti sisältöä ja visualisointeja ja luopumaan töistä sopivan työstämisen jälkeen.

KESÄINEN LAHTI
Koska tiimimme asuu eri kaupungeissa ja etätyö mahdollistaa tehokkaan ajankäytön, vietimme kesän aikana vähintään yhden päivän viikosta paikan päällä Säätiön monitoimitiloissa Lahden Tiedepuistossa. Paikan päällä olo mahdollisti töiden ohella myös tutustumisen Lahteen kaupunkina paremmin. Helsingistä matkustaessa junamatka sujui nopeasti ja vaivatta, sillä se antaa aamuisin omaa aikaa ja työpäivän jälkeen tilaisuuden keskustella projekteista ja muotoilusta projektiryhmäläisten kesken. Myös Lahden kaupungille toteutetun projektin kautta Lahdesta on avautunut uusia, yllättäviäkin puolia: Lahdessa on valtava määrä patsaita, hieno satama-alue ja arvokkaita rakennuksia. Lahti on myös täynnä osaamista ja kulttuuria, urheilua ja tekemistä, luontoa ja elämää.

KOKEMUSTA, JOTA EI SAA KOULUN PENKILTÄ
Opiskelijana on todella arvokasta päästä tekemään konseptien sijaan todellisia muotoiluprojekteja asiakasyrityksille. Yrityksiltä saamamme aika ja kommentit viikoittaisissa palavereissa ovat vieneet ryhmämme työskentelyä aina eteenpäin. Olemme saaneet kurkistaa jokaisen yrityksen toimintatapoihin ja tutustua alan osaajiin: kokemusta, jollaista ei saa koulun penkiltä. Muotoilutyön tuoma arvo on konkretisoitunut projektien edetessä, sillä olemme saaneet luotua toteutettavissa olevia kokonaisuuksia monipuolisista tehtävänannoista. Palkitsevinta oli nähdä koko muotoiluprosessi ja olla toteuttamassa se alusta loppuun saakka. Jokainen projekti oli uniikki matka, erityiskiitos kesän projektiyrityksille: Saintex Oy, Makron ja Lahden kaupunki, sekä tietysti projektitiimillemme Annille, Saulukselle ja ohjaaja Helille.

Kaikki kesäprojektien loppupalautukset on tehty. Kuvassa tiimimme vasemmalta Anni Koivisto, keskellä minä ja oikealla Saulus Puukko.

MUUN TIIMIN KOMMENTTEJA KESÄSTÄ
”Kesässä parasta on ollut; itsensä haastaminen ensimmäisessä muotoilu-alan duunissa, nopeatempoinen projektityöskentely ja uusien vinkkien oppiminen muilta. Ryhmässä eri osaamisalueet saadaan huomioitua ja kaikki pääsevät loistamaan.” – Saulus Puukko, Muotoilun 3. vuoden opiskelija, Aalto-yliopisto.

”Olen löytänyt uusia työkaluja päivittäiseen työskentelyyn ja kesän aikana on hioutunut rutiini tehokkaaseen muotoiluun. Projektien monipuolisuus on antanut paljon inspiraatiota ja näkemyksiä myös opintoihin ja työelämään.” – Anni Koivisto, Kokemus- ja palvelumuotoilun 4. vuoden opiskelija, LAB-Muotoiluinstituutti.

”Tulevaisuuden muotoilijoissa on valtava voimavara kaikenlaisen liiketoiminnan kehitykseen muotoilun avulla. Tämä konkretisoitui jälleen jokaisessa kesän yritysprojektissa. Työskentelymallimme ja projektien monipuolisuus ruokki tehokkuutta ja sain olla ylpeitä tiimiläisistämme. -Heli Pöyry, ohjaaja, Suomen Muotoilusäätiö.

Suomen Muotoilusäätiöön tutustuminen on vahvistanut sitä tunnetta, että muotoilijoilla ja säätiön toiminnalla on merkittävä rooli sillan rakentajina yrityksien välillä. Kesätyö muotoilusäätiöllä on antanut mahdollisuuden saada oma ääni kuuluviin opiskelijamaailman ulkopuolella ja näen sen tärkeänä osana uraani muotoilijana. On ilo olla osa tätä yhteisöä myös jatkossa ja kesäprojektien aikana muodostetut yhteydet säilyvät varmasti tulevaisuuden työelämässä.

TUTUSTU KESÄN PROJEKTEIHIN

Tutustu Säätiön yritysprojekteihin

Heijastinmalliston ja brändikuosin suunnittelu Saintexille

Kuvitusta Lahden kaupungille

Vastuullisuuden kuvittamista Makron Oy:lle

Kiinnostuitko yhteistyöstä Säätiön kanssa? Ole yhteydessä Heli Pöyryyn +358 (0) 40 157 0049, heli.poyry@designfoundation.fi www.designfoundation.fi

PROJEKTITIIMILÄISET

Veera Tolonen

Anni Koivisto

Saulus Puukko

Design Event WAKE UP – 24.8. Helsinki

7.6.2022

Varaa paikkasi syksyn herättelevimpään muotoiluiltaan keskiviikkona 24.8. klo 18 (-21). Suomen Muotoilusäätiö ja Woodio tarjoavat ohjelmallisen yhteisillan ajankohtaisen teeman WAKE UP – parissa. Tapahtumapaikkana toimii Woodion Showroom Kaikukatu 2, Helsinki.

OHJELMA​

Tervetuloa – Woodio ​

Muotoiluprojekteja & yritysyhteistyötä – Design Foundation Suomen Muotoilusäätiö 

Key Note: WAKE UP- Timo Tiainen, ​Head of Strategic Design For Innovation, Kone Oyj​

​Mitä on tulevaisuuden muotoilu? – Paneelikeskustelu: Mukana mm. Antti Olin, muotoilujohtaja, Isku Oyj, Petro Lahtinen, CEO, Woodio ja Ilona Törmikoski, Muotoilujohtaja ja yrittäjä, Polku consulting.

​Verkostoitumista, kohtaamisia, snackseja ja virvokkeita​

Tilaisuuden tarjoaa Design Foundation Suomen Muotoilusäätiö ja Woodio.


Varaa paikkasi sähköpostilla heli.poyry@designfoundation.fi ​viimeistään 15.8.2022 mennessä. Tapahtumapaikka: Woodio Showroom, ​Kaikukatu 2C, Helsinki. ​ ​Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Lisätietoja: Heli Pöyry, Design Foundation Suomen Muotoilusäätiö, 040 157 0049

Tutustu Woodioon
Tutustu Suomen Muotoilusäätiöön
Liity mukaan Muotoilusäätiön yrityskumppaniverkostoon
Tutustu Muotoilusäätiön yritysprojekteihin

Onko yrityksesi visuaalinen viestintä ajantasalla?

6.10.2021

Muotoilusäätiö vieraili GRAFIAssa, visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestössä keskustelemassa visuaalisesta viestinnästä yritysnäkökulmasta. Toiminnanjohtaja Katri Soramäki ja Viestintäpäällikkö Katja Ojala vastasivat ajankohtaisiin kysymyksiin visuaalisen viestinnän käytöstä ja merkityksestä.

Muuttuvassa toimintaympäristössämme visuaalisen suunnittelun tarve kasvaa jatkuvasti. Tietotulva ympärillämme on valtava ja sen ääreen on haasteellista pysähtyä. Miten mahdollistamme yritykselle tärkeiden asioiden löytymisen tietomassasta? Erottuuko yritys edukseen selkeällä kokonaisbrändi-ilmeellä, joka tukee palvelukokonaisuutta? Onko yrityksen opasteet ja muu informaatiomuotoilu linjassa kokonaisilmeen kanssa? Näiden yleisten kysymysten äärelle kannattaa aika-ajoittain hetkeksi pysähtyä. Hyvä on myös miettiä kuvittamisen roolin kasvattamista yritysviestinnässä kokonaisvaltaisesti. Maailmanlaajuinen trendi on yksinkertaistaminen ja pelkistäminen. Ihminen myös hahmottaa hyvin kuvaavan kuvan nopeammin, kuin kirjoitetun tekstin.

GRAFIAn toimisto sijaitsee Uudenmaankadulla Helsingissä. Järjestön jäsenistö kattaa koko visuaalisen viestinnän ja luovan suunnittelun kentän. Jäsenistön n 1200 ammattilaisen yleisin ammattinimike on graafinen suunnittelija. Yleisimmin jäseniä työllistävät visuaalisten identiteettien suunnittelu, digitaalinen suunnittelu, kuvitus ja julkaisusuunnittelu.

VISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTILAINEN OSAA KATSOA KOKONAISUUTTA MONIPUOLISEMMASTA NÄKÖKULMASTA, KUIN MITÄ TOIMEKSIANTAJA USEIN PYYTÄÄ.
Ammattilaista kannattaa käyttää yrityksen tiedon kohdistetussa hierarkisoinnissa. Kaikkia asioita on tarve visualisoida. Luovan työn sanallistaminen onkin sitten toinen juttu. Toimeksiantoon sisältyy aina enemmän, kuin suunnittelijan itseilmaisu. Visuaalinen suunnittelu yrityksille on ennen kaikkea käyttötaidetta, jota ohjaa asiakkaan määrittämät tavoitteet ja haasteet. Visuaalisen työn taustatyö on mittava ja sitä ei välillä tilaaja osaa huomioida työn määrittämisessä. Hyvänä esimerkkinä toimii yrityksen visuaalisen ilmeen uusiminen tai sen luominen. Ammattisuunnittelija käyttää osaamistaan taustatyössä tutkiessaan ja analysoidessaan ”yrityksen brändin paikkaa universumissa”, jotta suunnittelua ohjaavat tekijät saadaan määritellyksi. Suunnittelua ohjaavia tekijöitä on monia. Niistä yleisimmät ovat yrityksen sisäiset haastattelut ja taustakartoitukset, värianalyysit, typografian tutkiminen, kilpailijavertailut ja globaali benchmarkkaus alan trendeistä, tulevaisuudesta ja erottautumisesta. Ammattilaisen määrittämät suuntaviivat visuaaliselle työskentelylle kestävät aikaa ja auttavat pitämään yritysilmeen tasapainoisena, ryhdikkäänä ja hallittuna.

NEUVOJA VISUAALISEN VIESTINNÄN OSTAJALLE
Grafian verkkosivuilta löytyy hyviä neuvoja visuaalisen viestinnän ostoon. Tässä niistä poimittuna ja referoituna muutama. Lisää voit lukea täältä. Grafia on myös julkaissut kattavan hankintaoppaan, jonka voit halutessasi tilata veloituksetta samalta sivulta.
1. SUORATILAUS
Vaivattomin tapa aloittaa yhteistyö on ottaa suoraan yhteyttä suunnittelijaan, pyytää tältä kustannusarvio ja tehdä työstä tilaus. Asiakas määrittelee itse valintakriteeristön. 
2. SUUNNITTELUKILPAILU
Suunnittelijan löytämiseksi voi järjestää myös suunnittelukilpailun. Hyvin järjestetty kilpailu palvelee asiakasta ja samalla kehittää suunnittelualaa positiivisella tavalla. Grafia suosittelee, että kilpailun avulla löydetyn suunnittelijan kanssa tehdään sopimus työn toteuttamisesta.
3. NÄE VAIVAA SUUNNITTELIJOIDEN VERTAILUUN
Hyvän suunnittelijan voi löytää myös keskustelemalla viestinnän ammattilaisten kanssa tai selailemalla vuosittain parasta suomalaista graafista suunnittelua ja mainontaa palkitsevan Vuoden Huiput -kilpailun vuosikirjoja. Suunnittelijoiden aiemmat työt kertovat paljon heidän soveltuvuudestaan tehtävään. Useat lähettävät mielellään töitään näytille helpottaakseen päätöksentekoa.
4. TEE AINA KIRJALLINEN SOPIMUS
Kustannusarvioiden tekeminen vaatii aikaa ja perehtymistä. Jotta suunnittelija voi antaa työstään vertailukelpoisen arvion, täytyy asiakkaan antaa riittävän seikkaperäinen selostus suunnittelutehtävästä.

INHOUSE SUUNNITTELU JATKAA SUOSIOTAAN
Osa yrityksistä ostaa projektikohtaisesti visuaalista suunnittelua ja osassa, varsinkin suuremmissa yrityksissä suositaan talon sisälle palkattua visuaalista suunnittelijaa. Molemmissa on omat etunsa. Talon sisäistä suunnittelijaa ei tarvitse joka kerta perehdyttää erikseen, kun taas ulkopuolinen näkemys voi antaa haluttua uutta näkemystä todennäköisemmin. GRAFIAn tuoreesta toimialatutkimuksesta käy ilmi, että suuret, yli 250 henkilön yritykset työllistivät eniten kyselyyn vastanneita visuaalisia ammattilaisia. Noin 24 prosenttia työskentelee pienissä, eli 10–49 hengen yrityksissä. PK-sektorilla eli henkilöstömäärältään 50–249 työntekijän yrityksissä työskenteli enää reilu viidennes, 23 prosenttia, vastaajista, kun vielä kaksi vuotta sitten osuus oli 36 prosenttia. Visuaalisen muotoilun tehostaminen PK-sektorilla voisi vauhdittaa yritysten kasvua ja menestystä. Entäpä kuinka yrityksiä houkutellaan käyttämään enemmän ja monipuolisemmin visuaalisen muotoilun palveluita? Ehkäpä tässäkin toimii ihmiseltä ihmiselle lähtökohta, esimerkkien kautta. Grafian ydintehtäviä onkin edistää tietämystä ja tuntemusta visuaalisen viestinnän suunnittelusta.

Katri (vas.) ja Katja kertovat, että parasta GRAFIAssa työskentelyssä on olla alan aitiopaikalla, jossa näkee alan parhaat ja nousevat tekijät. Visuaalisuuden ytimessä työskentely on hyvin palkitsevaa ja inspiroivaa.

LUE LISÄÄ
Grafian verkkosivut
Kiinnostaako yritystäsi visuaalisen muotoilun kokeiluprojekti?
Liity Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkostoon
Muotoilusäätiön Juhlaseminaari 20.1.2022

Ilmiöiden tutkimista KONEella ja Suomen Muotoilusäätiön aktiivista kehittämistä

5.8.2020

Koneen tuoreen innovaatio-organisaation KONE WORX:in johtaja ja Suomen Muotoilusäätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Tiainen tuoreessa haastattelussa.

Inspiroiva haastattelu toteutettiin iltapäiväkahvien merkeissä Tikkurilan keskustassa.

MIKÄ TYÖSSÄSI KONEELLA KIEHTOO JUURI TÄLLÄ HETKELLÄ?

KONE WORX on lähtökohtaisesti ongelmakeskeinen organisaatio, jossa juuri nyt tutkimme signaaleja ja ilmiöitä asiakaskeskeisessä innovaatiokeskuksessamme. Lähitulevaisuuden tutkiminen on kiinnostavaa, koska siinä ei ennusteta lopputulosta vaan löydetään ilmiöitä, joiden avulla kehitetään käyttäjäkokemusta.

Timosta huokuu energinen innostus muotoilun moninaiseen maailmaan keskiössä käyttäjä ja käyttäjäkokemus.

MISTÄ LÄHTIEN KONEELLA ON OLLUT MUOTOILUSTRATEGIA?

Liiketoimintasuunnitelmamme mukana kulkeva muotoilustrategia on kehittynyt noin 14-vuoden aikana. Aluksi lähdettiin liikkeelle tilojen ja tuotteiden suunnittelusta, sitten laajennettiin käyttöliittymiin. Tästä edettiin palvelumuotoiluun ja holistisemman kokemuksen suunnitteluun sekä muotoilututkimukseen. Viimeisenä aluevaltauksena on ollut liiketoimintamuotoilu.

MIKÄ ON OLLUT URASI HAASTEELLISIN MUOTOILUPROJEKTI?

Kaikki projektit ovat omalla tavallaan haasteellisia. Tuntuu, että jatkuvasti projekteissa rima nousee ja sitä asettaa itselleen suuremmat tavoitteet. Suurimmat ja vaikeimmat haasteet tulevat siitä, että uusi tuote tai palvelu muuttaa olemassa olevia käytäntöjä ja aiheuttaa näin epäilyjä ja pelkoja. Totutut mittarit eivät välttämättä enää toimi eikä väitteiden tueksi löydy numeraalista todistetta. Muuttuvassa maailmassa uudistuminen on kuitenkin elinehto.

MIELEENPAINUVIN HETKI MUOTOILU-URALLASI TÄHÄN MENNESSÄ?

Kyllä se oli se ensimmäinen itse suunnittelema tuote, jonka näki kaupan hyllyllä. Kyseessä oli tutkimusvalaisin sairaalakäyttöön. Tuotteen nimi oli Itkalux X3. Myöhemmin sarjaa jatkettiin Itkalux X5 valaisimella.

Itkalux tutkimusvalaisin oli Timon ensimmäinen itse suunnittelema tuote kaupalliseen käyttöön.

MIKÄ ON MUOTOILUSÄÄTIÖN SYVIN MERKITYS NÄKÖKULMASTASI?

Olla Suomessa toimija, josta yritykset voivat löytää vastauksia, apua, ja välitystä muotoilun käyttöön liittyviin kysymyksiin. Olla foorumi, joka tuo yhteen yritykset, koulut ja tekijät niin, että kaikilla aloilla on mahdollisuus ja tuki menestymiseen muotoilun käytön avulla. Tähän panostamme juuri tällä hetkellä säätiön toiminnan kehityksessä.

KIINNOSTAVA ILMIÖ MUOTOILUSSA TÄLLÄ HETKELLÄ?

Organisaatiomuotoilussa tapahtuu nyt paljon. Mielenkiintoa herättää myös muotoilun rooli ja päätöksenteko. Kuinka johdetaan muutosvirtaa ja saadaan läpi asiakkaiden/käyttäjien haluama hypoteesi uudesta ratkaisusta vaikka se haastaisi, ”disruptoisi” nykyisiä ratkaisuja? Hiljaisten signaalien, asiakkaiden ja markkinoiden käyttäytymisen muutoksen huomioiminen on kaikessa avainasemassa. Kun huomaamme muutoksen aikaisessa vaiheessa ehdimme kehittämään ratkaisut itse, kopioimisen sijaan, ymmärrämme asioiden juurisyyt ja näin muutoksesta tulee uhan sijaan mahdollisuus.

Hiljaisia signaaleja voi aistia joka puolella. Asiat ja niiden aistiminen riippuu katsontakulmasta ja kokemuksesta.

Lue lisää:
https://www.designfoundation.fi/
https://www.kone.fi/