Mitä palveluja muotoilun projektitoimisto tarjoaa? Esittelyssä Hat Hunters

Esittelyssä tuore Suomen Muotoilusäätiön kumppanuusverkoston jäsen Hat Hunters. Hathunters on muotoilun projektitoimisto, joka yhdistää muotoilun osaajat ja hyödyntäjät sekä johtaa muotoiluprojektit tuloksellisesti alusta loppuun asti. Hathuntersin tavoitteena on luoda pitkäaikaisia kumppanuuksia ja aitoa yhteistyötä. Hathuntersin yrittäjinä ja muotoiluagentteina toimivat Sonja Lehtomäki ja Iita Sallinen.

Hathunters auttaa yrityksiä ja organisaatioita strategiatyössä ja yritysten ajankohtaisissa kehittämistarpeissa. Palveluihin kuuluvat konsultointi, muotoilun asiantuntijapalveluiden tarjoaminen, muotoiluprojektien kilpailuttaminen, koordinointi ja johtaminen sekä toteuttaminen.

Muotoilusta lisäymmärrystä hakevan yrityksen tai organisaation on mahdollista hankkia Hathuntersin kautta muotoilun tietoiskuja, valmennuksia ja koulutuksia sekä työpajoja. Muotoiluprojekteissa voi lähteä kehittämään esimerkiksi palvelukonsepteja ja palvelupolkuja, asiakaskokemusta, yritysten ja organisaatioiden omaa toimintaa ja prosesseja tai tehdä strategia- ja tulevaisuustyötä.

Miten Hathunters auttaa
Kun yritys tai julkisen puolen organisaatio etsii kehittämishankkeeseensa muotoilijaa, löytyy Hathuntersin laajastaa verkostostaa kuratoitu valikoima erityisasiantuntijoita, jotka tarjoavat osaamisensa asiakkaan käyttöön. Asiakkaiden tarpeissa korostuu tällä hetkellä erityisesti palvelumuotoilu ja digitaaliset ratkaisut, joilla rakennetaan parempaa asiakaskokemusta. Jos yrityksellä tai organisaatiolla on haasteita päästä alkuun, niin Hathuntersin apua voi saada myös osaamistarpeen sanoittamiseen, tarjouspyynnön laatimiseen, palveluntarjoajien kartoittamiseen sekä sopimusasioihin.

Hathunters sparraa myös palveluntarjoajia, muotoilijoita ja muita luovan alan yrittäjiä yrityksen kehittämisessä, sillä asiantuntemuksen tuotteistamisessa ja myynnissä on usein haasteita. Luovan tekijän uralta voi puuttua selkeä suunta, eikä liiketoiminnan kehittäminen perustu strategiseen ajatteluun. Hathunters haluaa auttaa luovan alan yrittäjiä löytämään sellaisia projekteja, jotka vievät heidän uraa eteenpäin ja avaavat uusia mahdollisuuksia. Koko luovan alan kehittäminen, luovien tekijöiden työllistymisen edistäminen ja monialainen yhteistyö on Hathuntersille tärkeää. Hathunters kouluttaa ja valmentaa luovan alan edustajia erilaisissa hankkeissa, jotka keskittyvät yritysten liiketoiminnan tai uran kehittämiseen. Esimerkiksi Savonia-ammattikorkeakoulun Luova REAKTIO! -hankkeessa Hathunters on kouluttanut rahoitusten hakemisesta ja digitaalisten myyntialustojen hyödyntämisestä.

Hathunters on auttanut erilaisia yrityksiä ja organisaatioita mm. strategiatyössä, määrittämään muotoiluosaamisen tarpeita ja ymmärtämään muotoilun hyödyntämisen tuomia hyötyjä. Työ on pääasiassa yrityskohtaista konsultaatiota ja neuvontaa, koulutuksia ja työpajoja. Hathunters on myös johtanut laajemmassa kilpailutuskokonaisuudessa muotoiluyrityksistä koostuvan tiimin kokoamisessa asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Yritykset ja organisaatiot voivat olla Hathuntersiin yhteydessä hyvin matalalla kynnyksellä ja yhteistyötä lähdetään rakentamaan sen hetkisten tarpeiden ja haasteiden kautta, joihin etsitään paras toteuttava tekijä tai kokonainen tiimi. Yritysten ja organisaatioiden muotoilukypsyys on vielä hyvin eri tasoilla, jonka vuoksi Hathunterissa tutkitaan ja etsitään yritykselle paras etenemisen malli muotoilun hyödyntämisen polulla. Polku voi käynnistyä yksittäisen muotoilijan kanssa tehtävästä projektista ja yhteistyöstä, edetä laajempien kehittämisprojektien ja työntekijöiden muotoiluymmärryksen kasvattamisen kautta aina
strategiatasolle asti.

Muotoilun tulevaisuus yrityksissä?
Yrityksen johtamisessa tulisi osata katsoa tulevaisuuteen ja ennakoida, mitä kehitys tuo tullessaan. Hathunters uskoo, että muotoiluajattelun merkitys korostuu yrityksen tulevaisuustyössä ja yritysten hallituksiin pitäisi saada nykyistä enemmän muotoiluosaamista. Muotoilun hyödyntäminen vauhdittaa tutkitusti yrityksen kasvua ja sen avulla yrityksistä voidaan tehdä markkinajohtajia. Asiakaskokemus ja sen kehittäminen pitäisi olla nyt jokaisen yrityksen agendalla, jotta sillä on maksavia asiakkaita huomennakin.

Muotoilulla voidaan kehittää myös yrityksen henkilöstökokemusta, jonka ansiosta parhaat osaajat saadaan pysymään oman katon alla ja sitoutumaan yrityksen tavoitteisiin. Hathuntersin unelmana on, että jokaisen yrityksen johtamisessa hyödynnetään muotoilua ja että Suomesta tulee kovatasoisimpia muotoilun asiantuntijoita.

Hathuntersin tekijät
Hathuntersin tekijöillä Iitalla ja Sonjalla on yhteensä yli 20 vuoden kokemus yritysten prosessien ja projektien kehittämisestä sekä yritysten palveluiden tuotteistamisesta. Oman ammattitaidon lisäksi Hathunters hyödyntää aktiivisesti yhteistyökumppaneiden ja verkoston asiantuntijoita muotoiluprojekteissa. Tiiviisti yhteistyötä tehdään noin 10 yrityksen kanssa ja monipuoliseen muotoilijaverkostoon kuuluu yli 100 ammattilaista. Verkostosta löytyy osaamista mm. palvelumuotoilusta, brändimuotoilusta, bisnesmuotoilusta ja kiertotalousmuotoilusta. Sonja on taustaltaan tutkija ja muotoilija ja hän on tottunut sukeltamaan syvälle asiakastarpeisiin ja asiakasymmärryksen maailmaan sekä kehittämään yritysten liiketoimintaa. Hän on kokenut projektijohtamisen ja liiketoiminnan kehittämisen asiantuntija ja toimii myös kouluttajana ja fasilitoijana vahvuutenaan suurten kokonaisuuksien hallinta ja asioiden visualisointi.

Iita on muotoilualan sarjayrittäjä, jonka erityisosaamista on palvelun tuotteistaminen ja yhteiskehittäminen. Hän on auttanut useita kymmeniä asiakkaita tuotteistamaan tuotteita ja palveluita sekä kehittänyt yritysten liiketoimintaa. Iitan vahvuutena on rohkaista yrittäjiä näkemään isompia mahdollisuuksia ja kokeilemaan ennakkoluulottomasti uusia ideoita. Hathuntersin yrittäjät liputtavat vahvasti tasapainoisen yrittämisen puolesta. He itse tekevät pääsääntöisesti nelipäiväistä työviikkoa ja töiden suunnittelussa otetaan huomioon, että syksyllä he ehtivät töiden päätteeksi marjametsään ja talvella hiihtoladuille.

Lue lisää
Hathunters
Suomen Muotoilusäätiön kumppanuusverkosto

Arjen muutos kaupungeissa muotoillaan yhdessä

Olemme usean murroksen ja muutoksen edessä. Olemme keskellä ilmastokriisiä. Pandemia on muuttanut käsitystämme hyvästä arjesta, ja se on vaikuttanut kaupunkilaisten arvoihin ja käyttäytymiseen. Tätä ilmiötä käsitellään Sitran (2020) tekemässä Lifestyles after Lockdown-selvityksessä, joka osoittaa, kuinka arjen dynamiikka on muuttunut pandemian aikana ja muuttanut suomalaisten tahtotilaa kohti kestävämpää elämää (Korkman, Green & Hantula 2020, 3). Myös kaupungistuminen tulee jatkumaan: vuoteen 2050 mennessä 70 % maailman väestöstä asuu kaupungeissa (Sitra 2017; Ellen MacArthur Foundation 2019). Muutoksen on luonnollista tapahtua siellä, missä ihmiset asuvat. Kaupunkien tiiviistä ominaisuudesta on hyötyä mm. jakamistalouden palveluita suunnitellessa, sillä ne hyötyvät yhteisöllisyydestä.

Viime vuosina olemme saaneet huomata, että kykenemme muuttamaan käyttäytymistämme ja tekemillämme muutoksilla on merkitystä kokonaiskuvassa. Tätä vastaanottavaisempaa asennetta muutokselle täytyy hyödyntää kestävämpää arkea tavoitellessa. On ymmärretty, että kestävyyden tavoittelu on ajankohtaista kaikille, eikä vain jotakin, joka tapahtuu tulevaisuudessa.

Mielestäni pienillä muutoksilla arjessa saavutetaan suuria vaikutuksia. Jotta kestävistä toimista tulee osa ihmisten päivittäistä elinympäristöä, täytyy ne suunnitella ja muotoilla heidän kanssaan. Emme voi olettaa kaupunkilaisten tarpeita, vaan heidän asiantuntijuutta täytyy hyödyntää muotoiluprosessissa. Käyttäjien osallistaminen ja ratkaisujen yhteiskehittäminen heidän kanssaan auttaa välttämään tarpeettomien asioiden suunnittelun. Osallistaminen ei tarkoita sitä, että kaikki kohderyhmän ideat toteutetaan, vaan he auttavat priorisoimaan ja validoimaan yhdessä tuotettuja ratkaisuja. Osallistaminen ei myöskään saa olla päälle liimattua: menetelmillä ei saa ajaa omia tarkoitusperiään vaan kaupunkilaisia täytyy kuunnella aidosti.

Empaattinen lähestymistapa ja käyttäjälähtöinen muotoilu ovat avainasemassa kaupunkilaisia lähestyttäessä ja heidän kanssa työskennellessä. Kuten Satu Miettinen (2021, 15) kirjoittaa, keskeinen osa muotoilua on tarkastella ihmisten arkipäiväisiä toimintoja ja tarpeita empaattisesti ja reflektoiden. Ilkka Kettusen mukaan muotoilua voisi kuvata eri osapuolia huomioivaksi neuvotteluprosessiksi, joka tavoittelee heidän välistään yhteisymmärrystä. Se on pohjimmiltaan aina sopimista, joka antaa muotoilulle vaihtuvan ja muuttuvan luonteen. (Kettunen 2021, 119–122). Muotoilulla on annettavaa rakennetun ympäristön kehittämiseen: muotoiluprosesseilla ja muotoilun menetelmillä voidaan tehdä tulevaisuuskestäviä ratkaisuja (Hietanen, 2021, 145). 

Muotoilussa ei ole kuitenkaan oikotietä onneen. Tietyn muotoiluprosessin seuraaminen ei automaattisesti tarkoita hyvää lopputulosta: yhtä reseptiä seuraamalla ei aina synny onnistuneita projekteja (Kettunen 2021; Ervast 2021). Analyyttiset prosessimallit auttavat kuitenkin jäsentämään ja yksinkertaistamaan muotoilun prosessia ja rutiinien kautta vapautuu aikaa luovalle työlle (Tuulaniemi 2011, 128; Kettunen 2021, 125). 

Muotoilijoilla on siis tärkeä rooli muutoksen mahdollistamisessa ja tekemisessä: luomme linkkejä eri osapuolien välille, kokoamme suuriakin kokonaisuuksia visuaalisesti yhteen ja helpotamme muutokseen liittyvää dialogia.

Palvelumuotoilun menetelmät tarjoavat työkaluja monenlaiseen kehittämistyöhön. Menetelmien tarkoituksena on auttaa tuomaan esiin todelliset ongelmat, joihin kaivataan muutosta. Menetelmien hyödyntäminen sekä osallistaminen voivat helpottaa muutoksen toteuttamista ja uuden äärelle siirtymistä: etsitään uusia tarpeita, esitetään oikeita kysymyksiä ja ennen kaikkea kuunnellaan oikeita ihmisiä. On siis tärkeää, että muotoilunprosessia ja menetelmiä hyödynnetään oikein ja kattavasti: monipuoliset osallistamisen menetelmät, digitaaliset ja perinteiset, auttavat sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden saavuttamisessa.

Muutos vihreämpään arkeen täytyy rakentaa ja tuoda osaksi päivittäistä elämää: tässä muutoksessa muotoilijoilla on tärkeä rooli uuden äärelle siirryttäessä.

Kirjoittaja Veera Tolonen on juuri valmistunut Muotoilija (AMK) Metropoliasta, teollisen muotoilun suuntautumisvaihtoehdosta. Hän työskentelee Suomen Muotoilusäätiön projektitiimissä.



Lähteet

Ellen MacArthur Foundation 7.8.2019. Cities Consume 75% of Natural Resource – How can a Circular Economy Tackle This? (Videotiedosto) < https://ellenmacarthurfoundation.org/topics/cities/overview>

Kettunen, Ilkka 2021. Muotoilun ammatilliset ulottuvuudet. Miettinen, Satu (toim.): Muotoilun avaimet älykkääseen teollisuuteen ja liiketoiminnan ketterään kehittämiseen. Helsinki: Teknologiainfo Teknova

Korkman, Oskar, Greene, Sharon & Hantula, Kirsi 2020. Lifestyles after lockdown – A study on how COVID-19 pandemic has changed attitudes and behaviour in Finland – and its implications on sustainability. Helsinki: Sitra. <https://www.sitra.fi/app/uploads/2020/12/sitralifestylesafterlockdown.pdf>

Miettinen, Satu 2021. Ihminen ja muotoilu. Miettinen, Satu (toim.): Muotoilun avaimet älykkääseen teollisuuteen ja liiketoiminnan ketterään kehittämiseen. Helsinki: Teknologiainfo Teknova Oy.

Hietanen, Päivi 2021. Muotoilu rakentamisessa – kokemuksia Helsingin kaupungilta. Miettinen, Satu (toim.): Muotoilun avaimet älykkääseen teollisuuteen ja liiketoiminnan ketterään kehittämiseen. Helsinki: Teknologiainfo Teknova Oy.

Tuulaniemi, Juha 2011. Palvelumuotoilu. 4.painos. Helsinki: Talentum Media Oy.


Kuvat: Jeve Pennonen 2022 ja Veera Tolonen

Palvelumuotoilu on vuorovaikutusta

Oletko koskaan lentänyt lentokonetta? Harva meistä varmaan on. Miten reagoisit, jos sinun täytyisi yhtäkkiä vailla kokemusta ottaa ohjat omiin käsiisi ja vastuu toisten ihmisten hengestä omasi lisäksi?  

Kuulostaa hyvin epätodennäköiseltä, mutta näin kävi. Sisustussuunnittelija Darren Harrisonilla ei ollut aikaisempaa lentokokemusta, kun hänen lentonsa pilotti sai sairaskohtauksen ja menetti tajuntansa. Lennonjohdossa työskentelevä Robert Morgan auttoi Darren Harrisonia kommunikoimalla sekä ohjeistamalla kohti turvallista laskeutumista. Lentokone Cessna 208 laskeutui onnistuneesti Floridaan kello 16.37 paikallista aikaa. 

Miten? Robert Morganilla oli vuosikymmenten kokemus lennonjohdossa työskentelemisestä. Lisäksi Morgan oli uusien pilottien opettaja. Vaikka hän ei ollut koskaan itse lentänyt kyseistä konetta, hän kykeni neuvomaan Darren Harrisonia lentokoneen kojelautakuvan avulla. Oliko tämä avainasia ja ratkaiseva tekijä? Ehkä, mutta tapauksessa korostuu myös kommunikaation merkitys. Jos tilanteessa vuorovaikutus ja yhteistyö olisi ollut heikkoa, olisivat seuraukset voineet olla vakavat.  

Tapaus on äärimmäinen, mutta siitä voidaan oppia monta asiaa. Esimerkiksi rauhallisena ja asiallisena pysyminen paineen alla, toisen ihmisen aito kuunteleminen, oman artikulaation selkeys ja ymmärrettävyys, empatia sekä tilanteeseen sopeutuminen ovat tärkeitä onnistumisen tekijöitä. 


Rauhallisuus, toisen ihmisen aito kuunteleminen, empatia ja tilanteeseen sopeutuminen ovat tärkeitä onnistumisen tekijöitä.


Tätä tapausta voidaan hyödyntää myös esimerkiksi yritysmaailmassa. Jos kuviteltaisiin, että yritys on lentokone, täytyy operatiivisen johdon kyetä kommunikoimaan yrityksen johdon kanssa turvallisen laskeutumisen takaamiseksi, vaikka ohjaimiin joutuisi hyppäämään joku, jolla ei ole asiasta riittävää kokemusta. Palvelumuotoilun rooli voi parhaimmillaan olla vastaava kuin Robert Morganin oli tuona kyseisenä päivänä.  

Palvelumuotoilijan toimenkuva on vuorovaikutuksen ytimessä. Meidän tarkoituksenamme on auttaa löytämään uusia polkuja sieltä, mistä kukaan ei kuvitellut tai tiennyt niitä löytyvän, siivittää henkilöstöä uusiin innovaatioihin, helpottaa ongelmanratkaisua, päätöksentekoa ja tuottaa ratkaisuvaihtoehtoja. Löydämme tien iteraation kautta onnistumiseen. Olemme kuvainnollisesti sillanrakentajia ja kirjaimellisesti asioiden selkeyttäjiä. Perehdymme tavoitteellisesti ja jatkuvasti, jotta voimme toimia asiakkaamme matkan oppaina. Työkalupakkimme sisältö koostuu luovasta ongelmanratkaisusta, muotoiluajattelusta sekä vahvasta vuorovaikutuksesta asiakkaamme kanssa. 


Kirjoittaja Anni Koivisto on ensi vuonna valmistuva kokemus – ja palvelumuotoilija LAB Muotoiluinstituutista. Hän työskentelee Design Foundationin projektitiimissä. Kuvaaja Anni Tasala.


Ketterä sopeutuja, joka ajaa määrätietoisesti muutosta tarpeen mukaan. Tämä on kuin toinen luonteemme. Meillä on tahto ja kyky etsiä paras mahdollinen ymmärrys ja tieto asioista sieltä mistä sitä on saatavilla. Palvelumuotoilija on kuin väsymätön kameleontti soluttautuen ympäristöönsä asiakkaan tarpeiden mukaan. Näihin aiheisiin liittyy hyvänä esimerkkinä Maslow’n tarvehierarkia, jossa pyramidin kärjessä piilee itsensä toteuttaminen: halu tulla parhaaksi versioksi itsestään. Tämä hyödyttää niin yksilöä kuin yhteisöä yksilön ympärillä. Ihmisen perustarve on tulla hyväksytyksi ja perustarpeiden täyttyessä mahdollistuu myös korkeammat psykofyysiset toiminnot. Palvelumuotoilu tarjoaa myös työkaluja hyväksyvän sekä turvallisen ilmapiirin luomiseen työyhteisössä, jossa ihmiset sen seurauksena saavat mahdollisuuden tuoda esiin potentiaalinsa ja parhaat puolensa. 

David Harrisonin laskeutuminen pilotin mentyä tajuttomaksi teki mahdottoman kuuloisesta mahdollista. Tulevaisuuden kestävän menestyksen mahdollistaminen voi sekin kuulostaa joillekin saavuttamattomalta, mutta on tärkeää osata nähdä mahdottomaltakin tuntuvien asioiden taakse. Palvelumuotoilija voi olla merkittävä vahvistus tällä tiellä. 


Palvelumuotoilija on ketterä sopeutuja, joka ajaa määrätietoisesti muutosta tarpeen mukaan.


Lähteet:

Untrained passenger lands Florida plane after pilot falls ill. BBC News 12.5.2022. https://www.bbc.com/news/world-us-canada-61416384 Luettu 17.5.2022.

Breen, Kerry & Stump, Scott: Hero passenger who landed plane describes ’scariest’ moments inside the cockpit. Today 16.5.2022. https://www.today.com/news/news/darren-harrison-nosedive-interview-plane-rcna28928 Luettu 17.5.2022.

Martinez, Gina: REVEALED: Hero passenger with no flight experience who landed plane after pilot became ’incoherent’ is an interior designer, 39, who was on way to Florida from Bahamas fishing trip. Dailymail 12.5.2022. https://www.dailymail.co.uk/news/article-10810747/Passenger-miraculously-landed-plane-pilot-incoherent-interior-designer.html Luettu 17.5.2022.

Rantanen, Marjo: Tunnelmamuotoilu. Helsinki: Talentum Pro 2016.

Design Event WAKE UP – 24.8. Helsinki

Varaa paikkasi syksyn herättelevimpään muotoiluiltaan keskiviikkona 24.8. klo 18 (-21). Suomen Muotoilusäätiö ja Woodio tarjoavat ohjelmallisen yhteisillan ajankohtaisen teeman WAKE UP – parissa. Tapahtumapaikkana toimii Woodion Showroom Kaikukatu 2, Helsinki.


OHJELMA​

Tervetuloa – Woodio ​

Muotoiluprojekteja & yritysyhteistyötä – Design Foundation Suomen Muotoilusäätiö 

Key Note: WAKE UP- Timo Tiainen, ​Head of Strategic Design For Innovation, Kone Oyj​

​Mitä on tulevaisuuden muotoilu? – Paneelikeskustelu: Mukana mm. Antti Olin, muotoilujohtaja, Isku Oyj, Petro Lahtinen, CEO, Woodio ja Ilona Törmikoski, Muotoilujohtaja ja yrittäjä, Polku consulting.

​Verkostoitumista, kohtaamisia, snackseja ja virvokkeita​

Tilaisuuden tarjoaa Design Foundation Suomen Muotoilusäätiö ja Woodio.



Varaa paikkasi sähköpostilla heli.poyry@designfoundation.fi ​viimeistään 15.8.2022 mennessä. Tapahtumapaikka: Woodio Showroom, ​Kaikukatu 2C, Helsinki. ​ ​Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Lisätietoja: Heli Pöyry, Design Foundation Suomen Muotoilusäätiö, 040 157 0049


Tutustu Woodioon
Tutustu Suomen Muotoilusäätiöön
Liity mukaan Muotoilusäätiön yrityskumppaniverkostoon
Tutustu Muotoilusäätiön yritysprojekteihin

Muotoilusäätiön Juhlaseminaarin parhaat palat Lahden Hiihtomuseosta 28.4.

Suomen Muotoilusäätiö on toiminut yli 12 vuotta edistämässä muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä. Juhlaseminaari kokosi yhteen vaikuttavan joukon muotoilualan kärkinimiä sekä yritys- ja oppilaitosvieraita Lahden Hiihtomuseoon torstaina 28.4.2022. Monipuolisen päivän aikana kuultiin Muotoilusäätiön tähänastisesta matkasta, asiakasarvosta johtamisen välineenä, Postin innovaatiojohtamisesta, Valmetin teollisesta muotoilusta, Muotoilijan tuomasta lisäarvosta yritysjohtoon ja ennakoinnista muotoilun tukena. Päivä huipentui virtuaalisiin mäkihyppykisoihin ja mitalikahveihin. Ohessa nostoja ohjelmasta ja poimintoja ajankohtaisista puheenvuoroista.

Seminaarin avasi Säätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Tiainen KONE WORXilta. ”Kaikkina päivinä oppii jotakin ja tällaisina päivinä oppii paljon” -Hän totesi avauspuheessaan Hiihtomuseon peliaulassa, jossa seminaarivieraat pääsivät päivän aikana myös kokeilemaan virtuaalisesti ampumahiihtoa ja mäkihyppyä.
Ohjelma koostui muotoilun kärkinimien ajankohtaisista puheenvuoroista, virkistävästä tarjoilusta ja osallistavasta ohjelmasta Hiihtomuseon teemaan istuvasti.

PERINTEISTÄ VAI LUISTELUA HIIHTOLOUNAS
Teemaan kuuluvasti energiaa päivän ohjelmiin saatiin Ravintola Voiton kuuluisalla hiihtolounaalla, jolla tarjoiltiin mm. hernekeittoa, lihapullia, perunamuussia ja ahkeruuskahvit. Voiton ravintolasalista avautuu suora näkymä Lahden hyppyrimäkien suuntaan.


MUOTOILUSÄÄTIÖ AUTTAA YRITYKSIÄ YMMÄRTÄMÄÄN MUOTOILUN MAHDOLLISUUKSIA LIIKETOIMINNASSAAN.
Säätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Tiainen ja toimitusjohtaja Aino Määttä esittelivät alkuun Muotoilusäätiön toimintaa 12-vuoden ajalta. Tänä aikana on toteutettu yli 50 yritysprojektia- ja hanketta muotoilun edistämisen ympärillä. Muotoilusäätiö on yleishyödyllinen toimija, joka auttaa yrityksiä menestymään muotoilun avulla mm. koordinoimalla muotoiluprojekteja ja workshoppeja, järjestämällä muotoilutapahtumia, rakentamalla verkostoa muotoilijoiden ja yritysten välille, ylläpitämällä muotoilun palvelukeskusta Lahdessa ja toteuttamalla viestintää muotoilun ympärillä.


ASIAKASARVO ON SE, MITÄ JÄÄ JÄLJELLE, KUN ASIAKKAAN KOKEMISTA HYÖDYISTÄ VÄHENNETÄÄN ASIAKKAAN TEKEMÄT UHRAUKSET. Tuomas Manninen Veholta piti vaikuttavan puheenvuoron asiakasarvosta johtamisen välineenä. Hän korosti palvelumuotoilun keinoja asiakaskokemuksen johtamisessa ja jakoi hyväksi todettuja käytäntöjä yrityselämästä. Tuomaksella on yli 20 vuoden kokemus muotoilun johtamisesta ja asiakaskokemuksen kehittämisestä eri toimialoilta. Ennen Veholle siirtymistä työpaikkoihin on lukeutunut mm. OP, Nokia, Euro RSCG ja Valtra.


Tuomas Mannisen puheenvuoron jälkeen ohjelmassa oli museokierros ja mustikkakeittoa. Kuvassa ampumahiihtosimulaattoria testaamassa tulevaisuuden muotoilijat Linnea Seeskari ja Saulus Puukko.

INNOVAATIOTYÖ ON ENEMMÄN EVOLUUTIO KUIN REVOLUUTIO. SE ON ENEMMÄN MARATONMATKA KUIN SPRINTTI. Eeva Tiainen piti opettavaisen puheenvuoron innovaatiojohtamisesta Postilla. Ennen Postia hän työskenteli 8 vuotta Fazerilla uuden liiketoiminnan kehittämisen ja innovaatiotoiminnan parissa. Puheenvuorossaan hän avasi Postin ajankohtaista matkaa osana Suomen suurimpia yritystransformaatioita kautta aikojen. Kuulimme toteutuneista innovaatioista digitalisaation ja kuluttajakäyttäytymisen muutoksen virrassa.


MUOTOILIJALLA LÄHTÖKOHTAISESTI EI OLE HELPOIN ROOLI ORGANISATIOISSA. HEIDÄN TÄYTYY KYSEENALAISTAA OLEMASSAOLEVIA TOIMINTOJA JA OLLA KIINNOSTUNEITA YRITYKSEN KOKO TOIMINTAKETJUN KAIKISTA OSA-ALUEISTA .Valmetin muotoilujohtaja Jussi Salojärvi esitteli puheenvuorossaan mm. yhteistyöprojekteja Muotoilusäätiön kanssa kuluvan kuuden vuoden ajalta. Jussi on teollisen muotoilun puolestapuhuja, joka urallaan on muotoilun avulla luonut merkittävää lisä-arvoa teollisiin tuotteisiin ja prosesseihin. Yksi hänen esimerkeistään oli Valmetin OptiConcept M paperin- ja kartonginvalmistuskone, joka palkittiin mm. kunniamaininnalla Fennia Prize 2014 muotoilukilpailussa. Täältä voit katsoa videon käyttäjäkokemuksella varustetusta Paperikonelinjastosta


Seuraavaksi otettiin osallistava yhteiskuva, jossa osallistujat kirjoittivat yhden tähänastisesta seminaarista mieleen jääneen huomion ylös. Jaloittelutauolla välipalana nautittiin suppilovahverotuulihatut.

KOHTI MUOTOILUN TASA-ARVOISTA JOHTAJUUTTA. MITÄ UNIIKKIA ARVOA DESIGNERIT TUOVAT YRITYKSEN JOHTOON?
M-Filesin Head Of Design, Antti Kujala piti esityksen muotoilujohtajuudesta ja jakoi työelämäkokemuksia yli 25 vuoden uraltaan muotoilun parissa. Hän on toiminut itse muotoilijana ja johtanut muotoilua niin kotimaisissa, kuin kansainvälisissäkin yrityksissä mm. Bang & Olufsenilla, Suunnolla ja Nokialla. Esityksessään hän korosti, että Muotoilu – design – on johtamismalli. ”Elämme kompleksisessa maailmassa jossa yrityksen tarjontaan vaikuttaa moni dynamiikka. Designilla on kyky hahmottaa näiden riippuvuuksia ja sen avulla tarjota yritykselle robusteja ratkaisumalleja.” -Hän tiivisti.


KUKAAN EI TIEDÄ TULEVAISUUTTA. TULEVAISUUS EI OLE ENNALTA MÄÄRÄTTY. TULEVAISUUS TEHDÄÄN TÄNÄÄN.
Futuristi Virpi Vaittinen Loihde Factorilta avasi seminaariyleisölle keinoja tulevaisuuden markkinatilanteeseen vastaamiseen. Puheenvuorossa tutustuimme avattariin, metauniversumiin ja mm. lisättyyn todellisuuteen. Sokrateksen lauseita lainaten ”You don´t know what you don´t know”. Signaalien systemaattinen seuraaminen on oleellista tulevaisuuden kysyntään vastatessa. Virpi avasi tulevaisuustietoisuutta ja opetti yleisölle kolme lähestymistapaa tulevaisuuden ennakointiin.


Virpin esityksen jälkeen seminaarissa oli vuorossa virtuaaliset mäkihyppykisat Hiihtomuseon peliaulassa. Kannustusjoukkojen saattelemana lopullinen voittajahyppy oli pituudeltaan yli 130m.

Kolmen parhaan palkitun mäkihyppääjän lisäksi kaikille osallistujille ojennettiin voittajamitalit mitalikahvien yhteydessä.

Palkintojenjako ja mitalikahvit nautittiin Ravintola Voitossa, jonka ikkunoista avautuu näkymä Lahden kuuluisille mäkihyppytorneille. Kuvassa kilpailun kolme parasta Antti, Jussi ja Benksu.
Katso videolta tunnelmia tapahtumasta.

LUE LISÄÄ MUOTOILUSÄÄTIÖSTÄ

Suomen Muotoilusäätiö
Yritysprojektit
Yrityskumppanuusverkosto
Muotoilusäätiön artikkelit

Etsitkö ketterää automaatio- ja mekaniikka-suunnittelukumppania? -MAKRON

Muotoilusäätiö vieraili Lahdessa Makron toimitusjohtajan Johanna Vuopalan luona keskustelemassa vaativien koneiden ja tuotantolinjojen suunnittelusta ja valmistuksesta sekä teollisuusautomaatiosta. Makron palvelee sopimusvalmistajana mm. mekaanista metsäteollisuutta, paperiteollisuutta, meriteollisuutta, selluteollisuutta, kaivosteollisuutta ja kiertotalouteen liittyvää teknologiaa. Heidän kantava palveluajatuksensa onkin, että Makronilta saa kaiken samasta paikasta koneiden suunnittelusta valmistukseen ja automaatioratkaisuihin. Onnistumisten ja kasvun pohjana toimii jatkuva kehityskumppanuus asiakkaiden kanssa. Makron kasvaa ja muuntuu asiakastarpeiden mukaan.

Makronilla työskentelee kymmeniä insinöörejä laitesuunnittelun- ja valmistuksen parissa. Vaikka yli 90% tuotteista ja palveluista lähtee vientiin asiakkaiden kautta, on Suomessakin paljon startup-yrityksiä uusien teknologioisen ympärillä, jotka hyötyvät kehityskumppanuudesta Makronin kanssa. Makron tarjoaa ratkaisuja yritysten tarpeisiin mm. ohjausjärjestelmiä tuotantolinjoihin, digitaalisen kaksosen, tiedon keruun ja analysoinnin ratkaisuja, tuotantolinjojen modernisointeja, akkujärjestelmiä energian varastointiin ja laadukkaita kierrätyssellukuidun tuotantolinjoja.

TULEVAISUUS ON AUTOMAATIO-JA SUUNNITTELUPUOLELLA, JOSSA PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN KOROSTUU
Automaatioiden jatkuvan kehityksen maailmassa ovat muuntautumiskyky ja palvelut prosessien ympärillä kehityksen keskiössä. On tärkeää pysyä mukana ja muuntautua muuttuviin asiakastarpeisiin reaaliajassa. Johanna kertoo, että vaikka aikaisemmin yritys on kasvanut yrityskauppojen myötä, jatkossa kasvumahdollisuudet ovat toimialarajoja poikkileikkaavassa yhteistyössä ja erilaisten, prosesseja tukevien palvelujen kehityksessä. Makron on nähnyt paljon vaivaa omien palveluidensa konseptoinnissa ja kokonaisbrändin yhtenäistämisessä viime vuosina. Koko ajan on helpompi tuoda esille tämän kasvavan alan palveluita ja tarjontaa, kun digitalisaatio ja automaatioratkaisut antavat uusia mahdollisuuksia kehittää prosesseja ja toimintatapoja sujuvimmiksi.

KUINKA TUODAAN VAHVAN INSINÖÖRIOSAAMISEN RINNALLE KÄYTÄNNÖNLÄHEISTÄ MUOTOILUAJATTELUA?
Johanna myöntää, että Makron on ollut aina tietoisesti insinöörivetoinen talo ja muotoilu on tuotu prosesseihin asiakasyritysten toimesta ja ohjeistuksin. Nyt kun palveluiden kehitystä kasvatetaan sisäisesti Makronilla, on tarkoitus ottaa prosesseihin mukaan palvelumuotoilun keinoja. Näkyvästi visuaalista muotoilua on toteutettu Makronin yritysilmeen rakentamisessa ja tiedon hierarkisoinnissa. Tuoreena Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkoston jäsenenä Makron on kiinnostunut muotoilun näkökulmista liiketoiminnan kehityksessä. Ensimmäinen yhteistyöprojekti Säätiön muotoilutiimin kanssa aloitetaan keväällä 2022.

Johanna Vuopala on toiminut perheyrityksen toimitusjohtajana nyt neljä vuotta. Tullessaan firmaan ensin markkinointijohtajaksi vuonna 2015 Vuopala yhtenäisti ja selkeytti brändin. Millaista on olla Makronin toimitusjohtaja? Lue Makronin tuore artikkeli tästä


LUE LISÄÄ AIHEESTA

MAKRON
Suomen Muotoilusäätiö
Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkosto
Haluaako yrityksenne toteuttaa Muotoiluprojektin Säätiön kanssa?




Etsitkö kotimaista alihankkijaa puukalusteiden valmistukseen? E. Heinonen

Suomen Muotoilusäätiön yrityskumppani, Puusepänliike E. Heinonen on keskittynyt toimittamaan erikoiskalusteita alihankintana monille tunnetuille kalustebrändeille ja yksittäisiin kalustusprojekteihin jo vuodesta 1925. Perheyritys toimii nyt neljännessä polvessa toimitusjohtaja Ilkka Heinosen johdolla. Hyvä kumppanuus valmistajan ja tuotteen valmistuttajan välillä on avain asemassa pitkissä asiakassuhteissa ja yhteisessä menestymisessä.

Suomessa on paljon hyviä tuoteideoita ja suunnittelijoita, ja usein kuvitellaan, että alihankintamäärät ovat niin isoja, ettei yksittäisille tuotteille kannata hankkia valmistajaa ennen valmista markkinaa. Tämä harhaluulo tilauskalustevalmistukseen tarvittavista suurista määristä ei pidä paikkaansa. Puusepänliike E. Heinonen palvelee sekä yrityksiä, yksittäisiä asiakkaita, että projektivalmistusta rakennuskohteisiin. Heinolassa työskentelee 10 pitkän linjan puuammattilaista projektien parissa omalla tehtaalla.


Ilkka Heinonen kertoo tammesta ja koivusta valmistettujen erikoiskalusteiden olevan suosiossa juuri nyt. Puu on aina ollut vahvasti Ilkan elämässä läsnä jo lapsuudesta lähtien, jolloin hän vietti paljon aikaa puusepänverstaalla isänsä ja isoisänsä työskennellessä firmassa ja vapaa-ajat hakkasi harrastuksena halkoja mökillä. Toimistossa onkin paljon kunniakirjoja ja artikkeleita yrityksen historian vaiheilta.

Ilkka itse inspiroituu pähkinäpuulankuista ja muista jalopuupinnoista. Johtotehtävien ja tarjouslaskennan lisäksi hänellä on aina joku oma kehitysprojekti menossa tehtaalla. Juuri nyt hän työstää massiivipähkinäpuusta uutta ruokailupöytää markkinoille.


JATKUVAA PUUSEPÄNTYÖTÄ JO 96 VUOTTA

Ilkan isoisoisä Einar Edvard Heinonen aloitti toiminnan E. Heinonen huonekalutehdas-nimellä jo 1920 luvun alussa. Omat tilat yritykselle rakennettiin Heinolaan vuonna 1926. Silloin tehtaalla valmistettiin huonekaluja, ovia ja ikkunoita sekä myymäläkalusteita.

1950-luvulla tuotannossa oli mm. keittiö- ja koulukalusteet. 1950-luvulla ensimmäisiä työkohteita, oman paikkakunnan ulkopuolella oli Lahden kauppaoppilaitoksen ja ammattikoulun kalustaminen. Tärkeimpiä asiakkaita olivat Oy Alko Ab ja SYP, jonka konttoreiden tiskejä asennettiin ympäri maata. 1960-luvulla tuotantoon vakiintuivat mittatilaustyönä valmistettavia julkisten tilojen kalusteita. Nykyinen tehdasrakennus rakennettiin Heinolan Rajakadulle vuonna 1956, jota on laajennettu 1986 ja 1997.

Einar Heinosen kuoleman jälkeen vuonna 1938 yrityksen johtoon noussut hänen poikansa Erkki Heinonen. Erkki Heinonen johti yritystä vuoteen 1983 saakka. Erkin jäätyä eläkkeelle, hänen poikansa Tapio Heinonen otti vetovastuun syksyllä 1983. Vuoden alussa 2013 yrityksen johtoon nimitettiin Tapion poika Ilkka Heinonen. Ilkka on ollut isänsä kanssa puusepäntöissä nuoruudesta alkaen.

Tulevaisuudessa yritys aikoo panostaa myös omiin valmistuotesarjoihin perinteitä kunnioittaen. Vuosikymmenten varrella on valmistettu ja kehitelty tuhansia erilaisia tuotteita, joilla voisi olla kysyntää suurempienkin asiakasryhmien parissa.

Referenssikuva VR:n tiskistä. Yksilölliset kalusteratkaisut toteutetaan aina asiakkaan toiveiden mukaan. Usein kalustetarjoukset pyydetään asiakkaan kuvien perusteella, mutta E. Heinoselta löytyy vuosikymmenien osaaminen myös kalustesuunnittelussa toteutuksen tukena.

LUE LISÄÄ

Puusepänliike E.Heinonen
Suomen Muotoilusäätiö
Suomen Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkosto

OSTA UUTTA TIETOA JA OSAAMISTA YRITYKSEESI INNOVAATIOSETELILLÄ 5000€ -Business Finland

Innovaatioseteli on tarkoitettu pk-yrityksille, joilla on uusi tuote- tai palveluidea, jolla on potentiaalia kansainväliseen kasvuun ja jonka eteenpäin viemiseksi yritys tarvitsee ulkopuolista osaamista. Innovaatiosetelin avulla voit hankkia asiantuntijapalveluita, jotka tuovat yritykseesi uutta, innovaatiotoiminnassa tarvittavaa tietoa ja osaamista.

Innovaatiosetelissä avustuksen määrä on 5 000 euroa ja 100 % ostettujen palvelujen arvonlisäverottomasta määrästä. Voit käyttää tämän summan ostaaksesi palveluita yhdeltä palveluntarjoajalta. Yrityksesi voi saada setelin vain kerran.

Avustus maksetaan yrityksellesi sen jälkeen, kun olet hyväksynyt palveluntuottajan toimittaman työn ja maksanut tämän palkkion. (Teksti Business Finlandin sivuilta)


Suomen Muotoilusäätiö on myös innovaatiosetelin palveluntarjoaja. Meiltä voit hankkia muotoilukehitystä asiantuntijatyönä. Olemme vuosien saatossa toteuttaneet lukuisia muotoiluprojekteja yrityksille Säätiön koordinoimina ja asiantuntijoiden tukemina opiskelijatöinä. Lue lisää Säätiön projekteista


MITÄ YRITYKSELTÄSI VAADITAAN INNOVAATIOSETELIN SAAJANA?

  • Yrityksesi on yhtiömuotoinen pk-yritys (ei toiminimi, suuri yritys, julkinen tai voittoa tavoittelematon organisaatio, säätiö, yhdistys tai ahvenanmaalainen yritys)
  • Olet ollut päätoiminen yrittäjä vähintään 3 kuukauden ajan ennen Innovaatiosetelin hakemista – tai yrityksessäsi on vähintään yksi kokoaikainen työntekijä, jonka työsuhde on ollut voimassa vähintään 3 kuukauden ajan ennen Innovaatiosetelin hakemista
  • Yrityksesi Suomen Asiakastiedon Rating Alfa on vähintään A
  • Yrityksesi on kehittämässä uutta tuote- tai palveluideaa, jolle on jo tehty suunnitelmia kansainvälistymiseen (ei olemassa olevan tuotteen jatkokehittäminen)


    MILLOIN RAHOITUSTA KANNATTAA HAKEA
    Hae Innovaatioseteliä, kun yritykselläsi on uusi tuote- tai palveluidea, joka on suunnattu kansainvälisille markkinoille ja johon liittyen:
    • Haluatte selvittää idean kehityskelpoisuutta, käytettävyyttä tai markkinakelpoisuutta esimerkiksi demojen, prototyyppien, testauksen ja kokeilujen avulla
    • Tarvitsette ulkopuolisen asiantuntijan näkemystä, tietoa tai osaamista esimerkiksi lausuntoa, arviota tai testaus- ja mittauspalvelua
    • Kaipaatte tukea patentteihin, mallisuojiin tai tavaramerkkeihin liittyen esimerkiksi selvityksiin uutuus-, patentoitavuus- tai toiminnanvapaustutkimuksiin tai apua näiden hakuprosessiin
    • Haluatte hyödyntää tieteen ja tutkimuksen tuloksia liiketoiminnan kehittämisessä esimerkiksi tutkimustulosten arviointiin ja hyödyntämiseen liittyvät palvelut
    • Teillä on tuotteeseen tai palveluun liittyvä ongelma, jonka ratkaisemiseen tarvitsette apua esimerkiksi tuote-, palvelu- tai muotoilustrategian valmistelu


      MILLOIN INNOVAATIOSETELIÄ EI VOIDA MYÖNTÄÄ?
    • Yrityksesi ei kuulu ennakkoperintärekisteriin
    • Yrityksesi Asiakastiedon rating Alfa on huonompi kuin A
    • Yritykselläsi on ilmoituspuutteita tai verovelkaa, josta ei ole Verohallinnon kanssa tehtyä ja noudatettua maksujärjestelyä
    • Yrityksesi on suuri yritys, toiminimi, julkinen tai voittoa tavoittelematon organisaatio, säätiö, yhdistys tai ahvenanmaalainen yritys
    • Yrittäjyytesi on sivutoimista tai yritykselläsi ei ole työntekijöitä. Jotta yrityksesi voi saada Innovaatiosetelin, sinun on pitänyt ehtiä toimia yrityksesi päätoimisena yrittäjänä vähintään 3 kuukauden ajan ennen kuin haet Innovaatioseteliä. Voimme myöntää yrityksellesi Innovaatiosetelin myös siinä tapauksessa, että yrittäjyys on sivutoimista, mutta yrityksessäsi on vähintään yksi kokoaikainen työntekijä, jonka työsuhde on ollut voimassa vähintään 3 kuukauden ajan ennen Innovaatiosetelin hakemista.
    • Tarkoituksesi on hankkia tietoa uusista vientimarkkinoista
      • Tällaiseen tarkoitukseen voit Innovaatiosetelin sijaan hakea Business Finlandin Explorer-rahoitusta
    • Innovaatiosetelillä hankittava ulkopuolinen osaaminen ei ole sisällöltään uutta verrattuna yrityksesi omaan osaamiseen
    • Yritykselläsi ei ole kansainvälistymiseen liittyviä suunnitelmia
    • Yrityksesi on toimialalla, johon ei voida myöntää de minimis -muotoista rahoitusta (maatalouden alkutuotanto, kalastus ja vesiviljely)
    • Yrityksesi de minimis -kiintiö ylittyy
      • Samaan konserniin tai määräysvaltaan kuuluville yrityksille myönnetyt de minimis -tuet lasketaan yhteen
    • Yrityksellesi on jo aiemmin myönnetty Business Finlandin (tai Tekesin) Innovaatioseteli
    • Yrityksellesi on kuluvana tai edellisenä vuonna myönnetty Business Finlandin rahoitusta tai yritykselläsi on parhaillaan käynnissä Business Finlandin rahoittama projekti tai yrityksesi on jättänyt Business Finlandiin muun hakemuksen, jonka käsittely on vielä kesken
      • Poikkeus tähän: Koronan vuoksi myönnettyä avustusta liiketoiminnan häiriötilanteeseen, Energiatukea, Explorer-tuoteperhettä ja AV-alan tuotantokannustinta koskevat rahoituspäätökset, hakemukset tai käynnissä olevat projektit eivät ole este Innovaatiosetelin hakemiselle.
    • Projektisi koskee yritykseesi, tuotteeseesi tai palveluusi liittyvän rahoituksen selvittämistä tai tällaisen rahoituksen hankkimista, tai rahoittajien ja sijoittajien sekä osakkaiden kartoittamista
    • Haluat ostaa Innovaatiosetelillä palveluja yritykseltä, johon sinun yritykselläsi on intressiyhteys esimerkiksi omistuksen, hallituksen jäsenyyden tai perhesiteiden kautta

      MIHIN RAHOITUSTA VOI KÄYTTÄÄ?
      Innovaatioseteli on tarkoitettu yrityksesi innovaatiotoimintaan liittyvien asiantuntijapalveluiden hankkimiseen ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Innovaatiotoiminta tarkoittaa toimenpiteitä, joilla yrityksesi kehittää uusia tuotteita, palveluita tai prosesseja ja hankkii palveluna tässä tarvittavaa tietoa ja osaamista. Innovaatiosetelillä voit hankkia palveluita yrityksiltä, yliopistoilta, ammattikorkeakouluilta tai tutkimusorganisaatioilta.Tässä on esimerkkejä siitä, mihin yrityksesi voi hyödyntää Innovaatioseteliä:
    • Tuote- ja palvelustrategian tai -muotoilun kehittämiseen liittyvät palvelut
    • Kokeilut sekä ketterä tuote- ja palvelukehitys
    • Innovaatiotoimintaan liittyvät mittaus- ja testauspalvelut
    • Innovaatiotoimintaan liittyvät soveltuvuustutkimukset ja asiantuntijalausunnot sekä IPR-asiat
    • Tutkimustulosten arviointiin ja hyödyntämiseen liittyvät palvelut

      MIHIN RAHOITUSTA EI VOI KÄYTTÄÄ?
      Innovaatioseteliä ei ole tarkoitettu jo markkinoilla olevan tuotteen tai palvelun kehittämiseen tai uudistamiseen, vaan kokonaan uuden idean edistämiseen.Et voi käyttää Innovaatioseteliä yrityksesi yleisen liiketoiminnan kehittämiseen tai tuotteen tai palvelun kehittämiseen liittyvään konsultointiin, jos tuote tai palvelu on tarkoitettu vain yrityksesi omaan käyttöön (ei myytäväksi).Innovaatioseteliä et voi käyttää myöskään näihin:
    • Yrityksen omat palkkakustannukset, matkat, aineet, tarvikkeet, vuokrat tai laiteostot
    • De minimis -rahoituksen ulkopuolelle rajattujen (maatalouden alkutuotanto, kalastus ja vesiviljely) toimialojen ja toimintojen kehittäminen
    • Asiantuntijapalvelut, jotka eivät liity innovaatiotoimintaan
      • Yleiset liiketoiminnan konsultointipalvelut
      • Myynnin, markkinoinnin ja viestinnän perustoiminta
      • Henkilöstön koulutukset
      • Perustason IT-järjestelmiin liittyvä konsultointi ja kehittäminen (esimerkiksi, verkkosivuihin, verkkokauppaan tai mobiilimyyntikanavan tekemiseen tai toiminnanohjaus- ja taloushallintojärjestelmiin liittyvä konsultointi ja kehittäminen)

Haluatko kuulla lisää Suomen Muotoilusäätiön yhteistyömahdollisuuksista ja palveluista? Säätiön kehityspäällikkö Heli Pöyryn tavoitat puhelimitse +358 (0) 40 157 0049 ja sähköpostilla heli.poyry@designfoundation.fi

LUE LISÄÄ
Innovaatioseteli Business Finland
Suomen Muotoilusäätiö
Säätiön koordinoimat projektit yrityksille
Säätiön yrityskumppanuusverkosto

REKRY MUOTOILUSÄÄTIÖN HARJOITTELUPAIKKOIHIN ON AVOINNA!

Suomen Muotoilusäätiö etsii tulevalle keväälle ja kesälle palkalliseen työharjoitteluun muotoilun opiskelijoita. Harjoittelijat osallistuvat yritysprojekteihin muotoilijoiden ja tuotekehityksen asiantuntijoiden johdolla. Harjoittelun kesto on sopimuksen mukaan kahdesta kolmeen kuukautta. Osaan projekteista mahdollisuus pitempiaikaiseenkin harjoittelusuhteeseen. Työtehtäviin kuuluu mm. teollista muotoilua, palvelumuotoilua, tuotesuunnittelua ja viestintää.

Hakijoilta odotetaan erityisesti ryhmätyötaitoja ja paineensietokykyä sekä innovaatiokykyä ja oma-aloitteisuutta. Hakijan tulee hallita ainakin Adobe photoshop, Illustrator, Indesign sekä Rhinoceros (tai jokin muu vastaava mallinnusohjelma). Varsinainen työpiste sijaitsee Lahden tiedepuistossa, mutta työtehtäviä pystyy hoitamaan osittain myös etänä.

Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja portfoliosi viimeistään ma 28.2.2022. mennessä osoitteeseen: heli.poyry(at)designfoundation.fi. Osa projekteista alkaa jo keväällä ja osa kesäkuussa.

Ole nopea! Sillä rekrytointi voidaan aloittaa jo hakuaikana.

Edellisellä projektikaudella Säätiön projektitiimiin valikoitui kolme lähellä valmistumista olevaa tulevaisuuden osaajaa Metropoliasta, LAB Muotoiluinstituutista ja Aalto-yliopiston maisterilinjalta. Haluatko lukea tiimin jäsenten julkaisemat artikkelit viime kesältä? Alla projektityöntekijöiden ajankohtaisia ajatuksia muotoilusta.





Muotoilusäätiön yritysprojekteja ohjaa ja koordinoi Säätiön kehityspäällikkö, muotoilija Heli Pöyry (oik). Muotoilusäätiön kautta toteutetuissa yritysprojekteissa on monenlaista synergiaetua kaikille osapuolille. Yritykset saavat kaiken tuotetun materiaalin täysin käyttöoikeuksin käyttöönsä ja pääsevät samalla kokemaan muotoiluprojektin vaiheet kasvattaen omaa sisäistä muotoiluymmärrystään. Kaikki yhteispalaverit sovitaan aina etukäteen ja näin ollen kehitysprojekti ei rasita yrityksen päivittäistä arkea. Opiskelijat pääsevät asiantuntijoiksi aitoihin yrityselämän projekteihin aina projektin alusta jokaiseen vaiheeseen ja projektin luovutukseen saakka. Työtä ja oppimista tukee Säätiön oma ohjaaja.

LUE LISÄÄ
Säätiön yritysprojektit
Yritysjohdon muotoiluymmärrys pitäisi olla itseisarvo

Aktivoivan ergonomian edelläkävijä Top- Cousins

Vierailimme Vantaalla Top-Cousins Oy:n toimitusjohtajan Robert Skurnikin luona keskustelemassa ergonomisesta työympäristöstä ja perheyrityksen yli 30-vuotisesta mielenkiintoisesta matkasta. Yritys on Suomen Muotoilusäätiön kumppanuusverkoston jäsen, joka on erikoistunut suunnittelemaan, valmistuttamaan ja maahantuomaan ergonomisia kalusteita toimistoihin, kouluihin ja koteihin. Yrityksen omassa tuoteportfoliossa on yli 90 tuotetta ja edustusten kautta valikoima nousee satoihin tuotteisiin. Mikä oli Robertin ensikosketus ergonomiaan? Kuinka toiminta on jalostunut matkalla? Mitä ovat aktivoivan ergonomian tuotteet? Muun muassa näihin kysymyksiin saimme vastaukset ja lisäksi kuulimme monta tarinaa vuosikymmenten varrelta.


Erilaiset aktiivituolit, seisomatyön lisäksi ovat yksi aktivoivan ergonomian päätuoteryhmistä. Kuvassa oleva Stoo Ripple on kevyt siirtää ja vähän tilaa vievä aktiivituoli, jonka avulla on helppo pysyä liikkeessä ilman kaatumisvaaraa. Robertin mukaan edelleenkin kalusteissa suosituimmat värit ovat hillityt harmaan sävyt ja valkoinen, mutta väripilkkuja tuntuu mahtuvan joukkoon pikkuhiljaa enemmän ja enemmän. Aktivoiviksi tuotteiksi luokitellaan kalusteita ja tarvikkeita, jotka edesauttavat liikkumista ja muunneltavia, ergonomisia asentoja. Tällaisia ovat aktiivituolien lisäksi mm. erilaiset säädettävät työtasot ja seisontamatot. Yrityksen uusin brändi Hima Furniture -sarja perustuu kokonaan aktivoivaan ergonomiaan ja on suunnattu pääasiallisesti kotiympäristökäyttöön.


Tuoreet Hima tuotteet ovat lähituotettuja ergonomisia design huonekaluja, jotka on suunniteltu ja valmistettu Suomessa. Tuotteiden ergonomiset ominaisuudet ovat Top-Cousinsin omaa käsialaa ja designin takana on muotoilija Kasper Nyman. Sarjan lähtökohtana oli suunnitella kotiympäristöön soveltuvia ergonomisia etätyöskentelyn kalusteita. Tuoteperheen päämateriaaleina käytetään massiviipuuta ja kestävää suomalaista koivuvaneria, joka on laminoitu, viilutettu, vahattu tai lakattu. Sarjasta on saatavilla tällä hetkellä himafurniture.fi verkkokaupassa lähes 20 tuotetta.


Top-Cousins on ollut mukana ilmastomuutoksen hidastamisessa yhteistyössä istutapuita.fi kanssa.


Robert on nähnyt toimistotarvikkeiden kehittymisen yli 30 vuoden ajalta. Nostalginen tuotekuvasto toimistotietokonetarvikkeiden alkuajoilta muistuttaa paremmin kuin mikään toimiston digitaalisesta murroksesta, josta ei kuitenkaan ole niin kauan aikaa vielä. Vaikka ergonomiakin on nykytuotteissa perusvaatimus, muistaa Robert ajan jolloin työergonomiaa vasta tuotiin Suomeen ja sen tärkeyden vakuutteluun tarvittiin paljon tienraivausta.


Yrityksessä työskentelee neljän henkilön tiimi, jolla on sisäänrakennettu muotoiluajattelu aina ergonomia edellä. Robertin ensikosketus ergonomiatuotteisiin oli 80-luvulla, jolloin he kehittivät mm. koivuisen rannetuen markkinoille silloisen ATK-Väline Oy yrityksen nimissä. Top-Cousins Oy:n yksi 90-luvun myydyimmistä ergonomiatuotteista oli kuvan pyörivä hiiripöytä. Robertilla on toimistossa muistona vielä alkuperäinen tuote. Tällaisenaan tuotetta ei ole enää valikoimissa, mutta monia muita jalostuneita ratkaisuja löytyy kyllä.


Kysyimme Robertilta mikä on hänelle itselleen tärkein design tuote. Vastaus tuli heti. Hänellä on vieläkin tallessa isältään saama nahkainen työlaukku, joka on ainakin yli 40 vuotta vanha. Tuotteessa on paljon tunnearvoa, vaikka ei käyttökunnossa enää olekaan.


HYVINVOINNIN JA TYÖHYVINVOINNIN TULISI KULKEA KÄSI KÄDESSÄ
Robertilla on vahva rakkaus missioonsa työhyvinvointikalusteiden edelläkävijänä. Hän kuvailee itseään palvelevana kauppiaana, jota inspiroi ratkaisujen löytäminen, oivallukset ja intuitio. Hän on kiitollinen pitkistä asiakassuhteista ja jokaisesta kuluttajan tekemästä valinnasta kohti parempaa ergonomiaa. Vaikka työfysioterapeutit ovat olleet tärkeitä tienraivaajia kuluttajakäyttäytymisen ohjaamisessa, vaatii markkinoilla menestyminen entistä enemmän erottautumista visuaalisesti haluttavilla tuotteilla. Tuotetarjonnan myötä kuluttajien vaatimustaso on myös kasvanut. Modernin työn muutos ei kosketa pelkästään toimistoja vaan töitä voidaan tehdä missä tahansa. Tutkimusten mukaan ihmisten liikkuvuus vähentyi 2000-luvun molemmin puolin. Kiitos liikunnan harrastaminen on sittemmin yleistynyt sekä aikuisilla, että peruskoulu- ja lukioikäisillä nuorilla, kerrotaan THL:n artikkelissa vuodelta 2019. Kaikki mikä aktivoi ihmistä edesauttaa hyvinvointia. Yrityksen tunnuslause onkin kuvaavasti ”Sinun hyvinvointiasi ajatellen”.

LUE LISÄÄ
Top-Cousins
Suomen Muotoilusäätiön kumppanuusverkosto
Haluaako yrityksesi hyödyntää Säätiön koordinoimia muotoiluprojekteja?

Monena kalustemuotoilukilpailun voittajatyön lanseeraus

Summanen Oy järjesti keväällä 2021 muotoilukilpailun, jonka tavoitteena oli löytää Monena tavaramerkille teolliseen valmistukseen ja myyntiin soveltuva pystynaulakko. Kilpailun raati koostui monipuolisesti kalustamisen alan osaajista, joilla on vahva näkemys ja kokemus julkitilakalustamisesta, kodin sisustamisesta, teollisesta valmistuksesta sekä kalustemuotoilusta. Raati teki päätöksen voittajatyöstä syksyllä ja uusi pystynaulakko on nyt valmis. Se on lanseerattu 10.1.2022. Voittajatyö vastasi erinomaisesti annettua tehtävänantoa ja suunnittelussa oli otettu huomioon teollinen valmistus ja logistiikka. Tuote on ajanmukainen sekä muotokieleltään kepeä ja selkeä, kertoo tuote- ja muotoilupäällikkö Minna Salokannel.

Kilpailun voittaneesta työstä vastasi suunnittelijakaksikko Rosa-Maria Tolvanen ja Jani Luukkonen. Voitosta saadun palkintosumman lisäksi he solmivat tuotteesta royaltysopimuksen Summanen Oy:n kanssa.
Valmistuttuaan muotoilijoiksi Rosa-Maria ja Jani ovat tehneet töitä yhdessä ja yhteistyön jatkumo on ollut heille luonnollista, samantyylisen suunnittelufilosofian ansiosta. Suunnitellessaan naulakkoa suunnittelukilpailuumme, he kertoivat alussa lähteneen leikittelemään erilaisilla muodoilla ja rakenteilla.

Tavoittelimme muotoa, joka olisi mahdollisimman vähäeleinen ja kiinnostava. Suunnittelumme lähtökohtina olivat käytännöllisyys, ilmavuus ja naulakon monipuolisuus, toteavat suunnittelijat Rosa-Maria ja Jani.

Uusi naulakko kantaa nimeä U-naulakko. Se soveltuu niin julkisiin tiloihin kuin kodinkin vaatesäilytykseen ja toimii tyylikkyytensä ansiosta osana sisustusta. Uuteen naulakkoon voit tutustua: www.monena.fi/fi/tuotteet/u-naulakko/

Monenan kalusteita on valmistettu Suomessa jo yli viidenkymmenen vuoden ajan. Asiakkaitamme ovat arkkitehdit, sisustussuunnittelijat, julkitilakalustamisen jälleenmyyjät sekä rakennusliikkeet. Suurin yksittäinen tuoteryhmä on järjestelmänaulakot. Mallistossa on myös pysty- ja siirtonaulakoita, päiväkoti- ja koulunaulakoita, seinänaulakoita, kenkätelineitä, lokerikoita sekä lisätarvikkeita. Tarjoamme laajan valikoiman erilaisia ratkaisuja julkisiin tiloihin kuten esim. tapahtuma- ja musiikkikeskuksiin, kouluihin ja päiväkoteihin sekä työtiloihin. Lähes kaikki tuotteemme ovat muotoilijoiden suunnittelemia ja tuotteistollemme on myönnetty Avainlippu-tunnus.

Summanen Oy on suomalainen vuonna 1957 perustettu perheyritys, jolla on monipuolinen metallituotteiden sopimus- ja projektivalmistus, sekä omat erikoiskalustamisen mallistot, Monena ja Alastek. Henkilöstön määrä on n. 30. www.summanen.fi

Lisätiedot:
Tuote- ja muotoilupäällikkö Minna Salokannel
p. 050 433 6931
minna.salokannel@summanen.fi

Summanen on mukana Suomen Muotoilusäätiön yrityskumppaniverkostossa. Lue lisää Muotoilusäätiön kumppanuusverkostosta.

Mikä on 3D -tulostuksen tulevaisuus?

Suomen Muotoilusäätiö vieraili Protechin maajohtaja Jari Laineen vieraana tutustumassa 3D -tulostuksen tulevaisuuteen. Protech on Pohjoismaiden johtava ammattitason 3D-tulostimien toimittaja. Jari kertoo, että yleisimmin yrityksissä käytetään menetelmää kaikenlaisiin prototyyppeihin, näköismalleihin, teollisen tuotannon apuvälineenä, yksittäisiin varaosiin, pidikkeiksi, tukirakenteiksi, koristeisiin, asusteisiin ja ylipäätänsä kaikkeen, johon ei löydy valmista osaa tilaamalla. Jari vinkkaa, että suomalaiset yritykset voisivat hyödyntää enemmänkin menetelmää monialaisen tuotekehityksen tukena. Esitimme Jarille liudan kiinnostavia kysymyksiä alasta ja sen mahdollisuuksista.


MITÄ MATERIAALEJA VOIDAAN 3D-TULOSTAA?
Markkinoilla on jo satoja tulostettavia materiaaleja erilaisille koneille. Kuitenkin yleisimmin käytettäviä materiaaleja on n. 20 koostuen erilaisista kumeista, muoveista ja metalleista. Tiedettävästi erilaisia kokeiluja on menossa puukuiduista ja jopa taloelementtien betonitulostuksesta. Markkinoilla on myös hiilikuidulla lujitettuja muoviosia, joilla voi monesti hyvien lujuusominaisuuksien puolesta korvata jopa metalliosia.


MIKÄ ON PARASTA 3D-TULOSTUKSESSA?
Se, ettei menetelmällä ole muodollisia rajoitteita. Kustomointi ja osien vähäinen määrä. Helppous mahdollistaa erikoismuotojen toteutuksen. Tärkeä asia on myös, että tulostusta tehdään vain tarpeeseen. Tämä nopeuttaa hankintaa, tuotekehitystä, vapauttaa varastotilaa ja vähentää logistiikkaa. Menetelmän helppoutta ammattikäytössä tukee kattava tuki- ja huoltopalvelumme. Kuvassa takahyllyllä näkyy kypärä, joka on myöskin tulostettu.


MITEN AMMATTITULOSTIMET EROAVAT KULUTTAJAVERSIOISTA?
Laatu ja käyttövarmuus ovat ammattitulostimissa aivan eri luokkaa, kun kuluttajakäyttöön tarkoitetuilla tulostimilla. Tietysti kattavat tuki- ja käyttökoulutuspalvelut kuuluvat tärkeänä osana ammattitulostimiin ja niitä harvemmin on tarjolla kuluttajamalleihin. Kuvan kaikki tuotteet ovat tulostettuja.


HYVÄ ESIMERKKI TUOTEKEHITYKSESTÄ 3D-TULOSTUKSEN AVULLA?
Jarilta saadussa referenssikuvassa näkyy, kuinka 3D-printtaamalla asiakas on saanut vähennettyä huomattavasti tarvittavien komponenttien määrää.


Videolla esitetään useamman FDM tulostimen muodostamaa kokonaisuutta, jolla voi valmistaa esim. varaosia tarpeen mukaan erilaisista muovimateriaaleista. Sratasys on globaali johtaja soveltavissa 3D-tulostuksen ratkaisuissa.

Jari Laine on aina ollut kiinnostunut 3D-tulostuksesta, jo opiskeluaikana. Tätä innostusta on jatkunut jo 25 vuoden ajan. Hän luennoi aiheesta ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, sekä toimii asiantuntijana yritysten apuna tulostinten hankinnassa tuotekehitystarpeisiin. Ehkäpä tulevaisuudessa menetelmästä tulee pysyvä osa arkeamme ja käymme hakemassa tarvitsemiamme osia 3D-kioskeista, samalla tavoin kuin jo haemme kahvin tai hoidamme ruokaostoksia. Alan mahdollisuudet ovat rajattomat ja uusia innovaatioita syntyy tiheään tahtiin. Mitä Sinä 3D-printtaisit?

Videolla esimerkki 3D-tulostuksen mahdollisuuksista muoti- ja tekstiiliteollisuudessa.

Lue lisää:
Protech
Suomen Muotoilusäätiö

Arvolähtöisen brändimuotoilun muistilista -Muud Creative

Brändityön täytyy lähteä yrityksen arvomaailmasta. Suomen Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkoston tuore jäsen, Muud Creative kokosi hyödyllisen tarkistuslistan kaikille yrityksille, josta voi peilata oman yrityksen näkyvyystilannetta. Muud Creative on nuori ja nälkäinen luova toimisto Helsingissä, jonka arvolähtöiseen brändityöhön luottaa mm. Yle, Sony Music Finland ja moni suomalainen eturivin artisti. Muud haluaa ensisijaisesti tarjota yrityksille kokonaisvaltaista brändinäkyvyyden hallintaa, jolloin yrityksille jää aikaa keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa.


Yrittäjä Juuli Aschan rakkaan työnsä äärellä, kuvaamassa tällä kertaa Kaapelitehtaalla, jossa yrityksen toimitilatkin sijaitsevat. Kuvassa kuvataan Second Hand -sovellus Tisen kampanjaa, jossa mallina Sara Sieppi.


ARVOLÄHTÖISEN BRÄNDIMUOTOILUN MUISTILISTA YRITYKSILLE

TAUSTATYÖ
Niin kuin yrityksen strategia, vaatii brändityökin laajan taustatyön, jossa määritetään yrityksen arvot ja tarinat. Monesti vanhoissa yrityksissä se kuuluisa punainen lanka voi karata jossain vaiheessa ja vastaavasti nuorissa yrityksissä tarina ja arvot lähtevät määrittymään pitkälti yrittäjän haastattelujen perusteella.

VISUAALINEN IDENTITEETTI
Taustatyön jälkeen päästään tiivistysvaiheeseen, jossa pääroolissa on lyhyt yrityssanoma. Tässä vaiheessa suunnitellaan logo ja graafiset elementit sekä määritetään yritysvärit, typografia, brändin äänimaailma ja tunnuslauseet.

KUVALLINEN MAAILMA
Kuvallisen maailman (Valokuvat, videot, 3D..) täytyy aina tukea yrityksen ydinsanomaa. Hyvin onnistunut kuvallinen maailma kuvaa läpileikkauksella koko yritysprosessin tekijöineen ja vaiheineen. Näin yritykseltä löytyy aina tarvittavaa materiaalia kaikkiin viestinnällisiin tarpeisiin. Kuvallisen maailman ei siis pidä käsittää pelkkiä yrityksen mainoskuvia.

NÄKYVYYS KANAVISSA
Yleisimmin yrityksille perustetaan ensin verkkosivut. Omat verkkosivut ovat vieläkin uskottavin pohja, jota muut kanavat kuten Youtube, Linkedin, Instagram, Facebook, Twitter, TikTok ja Pinterest tukevat. Kanavien valinta riippuu halutusta näkyvyydestä ja kohderyhmien tavoitettavuudesta.

JATKUVA BRÄNDIN EDISTYSTYÖ
Pahin virhe on, että kerralla rykäistään kanavat kuntoon ja sitten niitä ei aktiivisesti kehitetä ja päivitä toiminnan rinnalla. Menestyvä brändi elää ja näkyy reaaliajassa ajantasaisilla viesteillä. Markkinoinnin, viestinnän ja myynnin tulisi kulkea käsi kädessä.


Juuli Aschanin omat juuret ovat valokuvauksessa. Hän on kuva-artesaani, jota inspiroi värit, ihmiset ja koko ympäröivä maailma. Hän kuvaa itseään ”pesusieneksi”, joka imee kaikkea. Hiljattain hän oli uusimassa YleX:n kuvamaailmaa ja Juulin vaikuttavia Still- otoksia on nähty lähivuosina tuoreimman Tuntematon Sotilas -elokuvan markkinointimateriaaleissa.


YRITYKSET PANOSTAKAA ROHKEAMMIN BRÄNDIMUOTOILUUN
Juuli tiiminsä Nikon ja Santun kanssa haluavat kannustaa yrityksiä rohkeampiin ja persoonallisempiin yritysilmeisiin. Miksi ei erottuisi joukosta? Jokaisessa yrityksessä on paljon kertomattomia tarinoita taustalla, joita voi hyödyntää kokonaisidentiteetin luonnissa. Ammattilaista kannattaa käyttää myös ydinviestien sanoittamisessa ja hierarkisoinnissa. Parhaassa tapauksessa kuvalliset viestit ja tarinat kulkevat käsikädessä kaikessa viestinnässä. Kysyimme Juulilta mikä suomalainen brändi on näkynyt onnistuneesti lähiaikoina. Vastaus tuli heti, Hakola. Upeassa uudistuksessa kaikki kulkevat raikkaassa tasapainossa; tuotteet, brändi, kuvallinen maailma ja tarinat. Tähän Muud Creative myös pyrkii, nerouteen, joka muuttaa yrityksiä lopullisesti.


Kuvassa on meneillään Graafisten elementtien hahmottelua osaksi yrityksen kokonaan uutta visuaalista identiteettiä. Käsivarapiirrokset siirtyvät hetkessä digitaaliseen maailmaan.


Kuvassa muistoja firman sisäisestä maalauspajasta. ”Teemme porukalla juttuja, mitkä eivät liity suoraan mihinkään toimeksiantoon, jotta aivot saisi uutta virikettä ja luovuus sitä kautta virtaa” -Juuli kertoo


Lue lisää

Muud Creative
Suomen Muotoilusäätiö
Muotoilusäätiön kumppanuusverkosto
Lue muita Säätiön artikkeleita

Miten Kiinteistöyhtiö voi hyödyntää kokemuksellisuutta? Lahden Tiedepuiston TOP 10 kohtaamispaikat

Miten kiinteistöyhtiö voi hyödyntää kokemuksellisuutta? Suomen Muotoilusäätiön monitoimikeskus sijaitsee Lahden Tiedepuiston yritystiloissa viidennessä kerroksessa. Kaikkiaan Tiedepuiston tiloissa on vuokralla yli 50 monenlaista toimijaa ja päivässä alueella voi vierailla jopa 1500 henkilöä. Haastattelimme kiinteistöpäällikkö Jesse Reposta Tiedepuiston kehitysmahdollisuuksista ja kävimme tilojen esittelykierroksella kokemuksellisesta näkökulmasta. Muotoilusäätiö tekee aktiivista kehitysyhteistyötä Tiedepuiston kanssa ja Tiedepuisto on mukana Säätiön yrityskumppanuusverkostossa.

ASIAKASLÄHTÖISESTI KEHITTYVÄ KIINTEISTÖYHTIÖ ON MUUTAKIN, KUIN NELIÖITÄ JA SEINIÄ
Tiedepuiston palvelut ovat parin viime vuoden aikana kehittyneet vauhdilla. Kiinteistöyhtiön strategiakeskiöön on määritetty asiakaslähtöisyys kehityksen moottorina. Tilojen ja yritysilmeen kantavana teemana on yhteisöllisyys, paikallisuus ja värien energia. Paikallisuus näkyy vahvasti esimerkiksi naapurissa sijaitsevan Iskun tehtaan huonekaluina sekä tilojen suunnitteluna, josta ovat vastanneet pääosin lahtelainen arkkitehtitoimisto Rosberg & Ikävalko sekä niin ikään lahtelainen suunnittelutoimisto Main Interiors Oy.

Tärkeintä on, että tilat muuntautuvat asiakkaiden tarpeisiin ja että muutoksiin pystytään reagoimaan riittävän nopeasti. Monikäyttöisten toimitilojen lisäksi lisäarvoa asiakkaille luovat kattavat palvelut. Tiedepuiston pääaulassa palvelee infopiste, jossa asiakas luo ensimmäisen fyysisen kontaktin Tiedepuiston palveluihin. Infopisteessä hoituu niin pysäköinnin hallinta, asiakasopastukset, kuin postin vastaanotto ja -lähetyskin. Saman katon alla toimii Sinuhen ravintola, josta voi tilata tarjoiluja myös omaan toimipisteeseen, kokouksiin ja eri kokoisiin tapahtumiin.

Lahden Tiedepuiston tavoitteena on tarjota asiakkaille toimitilat ja räätälöidyt palvelut siten, että asiakas itse pystyy keskittymään täysin omaan liiketoimintaan ja sen kehittämiseen. Tiedepuisto kehittää koko ajan tuottamiaan palveluita, joista uusimpana on podcast-studio. Podcast-studiossa äänitetään Tiedepuisto podcast -lähetyksiä ja studion voi vuokrata kuka tahansa myös omaan käyttöönsä. Lahden tiedepuisto on panostanut asiakkaiden osallistamiseen kehitystyössä ja kyselyjen lisäksi järjestänyt mm. yhteiskehittämistilaisuuksia nykyisten vuokralaisten kanssa. Seuraavassa vaiheessa kehitystyötä jatketaan muotoilun menetelmillä.

Jesse näkee valtavasti mahdollisuuksia Lahden tiedepuiston kehittämisestä muotoilullisin keinoin. Alustavia keskusteluja on ollut jo taidenäkökulman tehostamisesta, ulkotilojen muotoilusta, asiakaspolkujen kirkastamisesta, konseptin jalostusmahdollisuuksista ja kokemuksellisuuden lisäämisestä. Jesse toivoisi, että tulevaisuudessa Tiedepuisto voisi palvella myös elämyksellisenä kohtauspaikkana satunnaisillekin vieraille ja tapahtumille.

LAHDEN TIEDEPUISTON TOP 10 KOHTAAMISPAIKAT
Mitä kaikkea Tiedepuistosta löytyy vuokratoimitilojen lisäksi jo nyt? Kokosimme yhteiset kohtaamispaikat yhteen, joista päivittäiset vieraat eivät välttämättä kaikki vielä tiedä ja jotka toimivat mainiona pohjana jatkon palvelu- ja informaatiomuotoiluun.

1. INFO & AULAPALVELU

Palvelevan aulapalvelun monitoiminainen Heini tietää kaiken Tiedepuiston tiloista ja palveluista. Hän neuvoo saapuvia, hoitaa postin, sisäisen viestinnän ja palvelujen koordinoinnin. Tiedepuiston vierailu kannattaa siis aloittaa kaiken keskiöstä, pääaulasta.


2. RAVINTOLA SINUHE TIEDEPUISTO

Tiedepuiston keskeinen kohtaamispaikka on lounasravintola Sinuhe, josta lounaan lisäksi vuokralaiset voivat tilata tarjoiluja kaikkiin Tiedepuiston tiloihin toivomanaan ajankohtana. Jesse kehuu vaihtuvan lounaspöydän monipuolisuutta ja sijaintia Tiedepuiston keskeisellä paikalla.


3. PODCAST -STUDIO

Tiedepuiston Podcast -tilan voi vuokrata omaan käyttöön tarpeen mukaan. Lahden Tiedepuisto tuottaa myös omaa podcastia, joka yhdistää työelämän, vapaa-ajan ja erilaisia henkilökuvia luoden ja tukien Tiedepuiston omaa tarinaa. Tiedepuisto Podcastin isäntänä toimii Jesse. Tutustu Podcasteihin täällä


4. KILPIKONNA -AULA

Tiedepuistossa on lukuisia auloja ja oleskelutiloja, joista yksi tapahtumarikkaimmista on Kilpikonna- aula. Nimensä mukaan aulassa voi tervehtiä avo-altaassa asustavaa Tiedepuiston kilpikonnaa samalla, kun tutustuu vaihtuviin näyttelyihin ja teemaviestintään. Aulaa ympäröi Helsingin Yliopiston tilat.


5. NIEMI WORKS YHTEISKÄYTTÖTILAT

Etsitkö työskentelytiloja etkä halua sitoutua pitkään vuokrasopimukseen tai tarvitset työskentelytiloja vain satunnaisesti? Niemi Works -yhteiskäyttötilat tarjoavat helpon ratkaisun sisältäen kaikki ammatilliseen työskentelyyn tarvittavat palvelut. Tuo vain kannettava tietokoneesi ja aloita työskentely inspiroivassa työympäristössä Lahden Tiedepuistossa! Niemipassi 120€/kk. Lue lisää


6. LUKUNURKKAUS JA RENTOUTUMISPAIKAT

Lähes joka kulmasta löytyy viihtyisiä istuinryhmiä ja rentoutumispaikkoja. Pää-aulan yläpuolella sijaitsevaan lukunurkkaukseen on kaavailtu esimerkiksi kirjojen vaihtopistettä asiakkaiden käyttöön.



7. KÄKIKELLO-AULA NÄYTTELYTILA

Keskeisellä paikalla pääaulan vieressä sijaitsee viihtyisä, monikäyttöinen Käkikelloaula, joka toimii vapaana ympäristönä ja avoimena tapahtumapaikkana. Tilassa on vaihtuvia näyttelyitä ja teemoja. Tämä on mainio paikka tietoiskuille ja kulttuuritapahtumille seesteisen ja muunneltavan kalustuksensa vuoksi.



8. YHTEISÖLLISYYDEN MURAALI

Taide yhdistää rakennuksen eri osia, kuten tämä Elina Marttilan teos Tiedepuiston ravintolan vieressä yhdyskäytävällä. Saman taiteilijan seinämaalaus löytyy Niemi Works- yhteiskäyttötiloista.



9. LAB LIIKUNTATILAT

Niemipassilla saa käyttöoikeuden myös Lahden ammattikorkeakoulun isännöimiin urheilutiloihin, jotka sijaitsevat Lahden Tiedepuistossa. Tiedepuiston vuokralaisille on suunnitteilla parhaillaan myös oma liikuntanurkkaus taukojumppia varten.



10. VUOKRATTAVAT KOKOUSTILAT

Palaveri, kokous, tuote-esittely tai iso asiakastilaisuus suunnitteilla? Lahden Tiedepuistossa on erilaisia ja erikokoisia tiloja niin pieniin palavereihin kuin suurempiinkin tilaisuuksiin. Lue lisää



KIINTEISTÖPÄÄLLIKÖN MIETTEITÄ TYÖNKUVASTAAN JA KEHITYSTYÖSTÄ
Jesseä innostaa oman työnsä monipuolisuus, kohtaamiset ja onnistumiset. Tiivistettynä tavoitteena tämän hetkisessä kehitystyössä on muuntaa jo toimivasta kiinteistöyhtiöstä monipuolinen, kokemuksellinen ympäristö. Jesse on luontainen kehittäjä ja hän mm. toteutti Uudistavan johtamisen YAMK -lopputyönä Niemi Works- yhteiskäyttötilojen konseptin. Hän on työskennellyt Tiedepuiston operatiivisessa johdossa vuosia, mutta Covid 19:n tuoma työn äkkimurros ja muuttuvat asiakastarpeet lisäsivät intoa lähteä kehittämään kokonaisuutta monipuolistamalla tarjontaa. Muotoilusäätiö seuraa innolla kehitystä ja on mukana taustalla asiantuntijana kehitystyössä.

LUE LISÄÄ
Lahden Tiedepuisto
Suomen Muotoilusäätiö
Muotoilusäätiön koordinoimat yritysprojektit
Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkosto

MIKÄ ON PUHTAUDEN ARVO? Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut

Muotoilusäätiö vieraili Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalveluiden toimitusjohtajan Tarja Jantusen luona keskustelemassa puhtauspalveluiden kehitysmahdollisuuksista muotoilun keinoin. Puhtaanapito-ala on erittäin merkityksellinen toimiala, jota voidaan muotoilun keinoin kehittää monestakin eri näkökulmasta. Keskustelumme päärooliin nousi palvelumuotoilun mahdollisuudet henkilökunnan työn koordinoinnin helpottamiseksi niin sisäisessä toiminnassa, että asiakasrajapinnassa.

Yrityksen asiakastyytyväisyyden ollessa kiitettävällä tasolla voisi työn merkityksellisyyttä käyttää yhtenä kantavana voimana sisäisen toiminnan kehityksessä. Alan tärkeyttä ja sisäistä ammattiylpeyttä ei voi korostaa liikaa. Yritys huolehtii päivittäin Päijät-Hämeessä lähes 500 työntekijän voimin, että asiakasyritysten tilat ovat käyttäjilleen terveelliset, turvalliset ja viihtyisät. Se tarkoittaa paitsi erilaisia työympäristöjä myös monenlaista työtä: Siivouksen lisäksi huolehditaan asiakkaasta riippuen myös ateria- ja muista lisäpalveluista. Yritys kuuluu Suomen Muotoilusäätiön yrityskumppaniverkostoon, jolla edistetään muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä.

Tarja Jantunen on toiminut Päijät-Hämeen laitoshuoltopalveluiden toimitusjohtajana vuodesta 2017. Hänellä on omien sanojensa mukaan ”lukkarin rakkaus” puhtausalaa- ja sen kehittämistä kohtaan. Aikaisemmin hän on työskennellyt Lahden kaupungilla ja Reumasäätiöllä. Tarja saa hektiseen työhön vastapainoa ja inspiraatiota koiraharrastuksesta, mökkeilystä ja sen tuomista rauhallisista hetkistä.


YRITYKSEN TOIMINTA VAIKUTTAA VÄLILLISESTI YLI 100 000 IHMISEEN PÄIVITTÄIN
Siivouspalvelut ovat yhteiskunnallisesti tärkeää työtä. Kuvittele millainen kerrannaisvaikutus olisi jos puhtaanapitopalvelut ei toimisi? Karrikoidusti leikkaussali on siivottava juurikin ajallaan, ruoka potilaille on tarjoiltava ajallaan ja siivouspalveluiden toteutusta on vaikea ulkoistaa ulkomaillekaan. Minkälaisia bakteeripesäkkeitä ovat ovenkahvat, istuimet ja muut kosketuspinnat jos pienikin viive puhtaanapidossa tapahtuu? Pysyvä ja joustava henkilöstö on avainasemassa työn onnistumisessa ja koko toiminnassa korostuukin eettisyys ja inhimillisyys. Yrityksellä on oma Eettinen välittämiskanava, joka on henkilöstön ja asiakkaiden anonyymissä käytössä.

Kuvassa Laitoshuoltaja Tuula Ruti pitää huolta Lahden Tiedepuiston yritystiloista. Työvälineiden sijainti ja järjestelmällisyys helpottaa työtä. Kuinkahan nopeasti tullaan aikaan, jossa siivousrobotti auttaa työvälineiden kanssa?


MILLOIN VIIMEKSI PUTSASIT/DESIFIOIT NÄMÄ?
MUISTILISTA KOSKETUSPINTOIHIN, JOTKA PAHIMPIA BAKTEERIN KERÄÄJIÄ
-Ovenkahvat
-Valokatkaisijat
-Jääkaapin ovi
-Puhelin ja näppäimistöt
-Kaukosäätimet
-WC hana ja huuhtelupainike


Tiesitkö, että sormuksesi alla on todennäköisesti mikrobeja Euroopan väkiluvun verran? Erilaiset taulukot ja järjestelmät ovat hyvä tapa seurata puhtaanapitoa asiakastiloissa ja toimipisteissä. Käyttäjälähtöisellä muotoilulla voidaan vaikka uudistaa ja helpottaa seurantaa digitaaliseen muotoon.

MUOTOILUN AVULLA VOIDAAN KEHITTÄÄ KAIKKIA TOIMIALOJA. AINEETON MUOTOILU JA ARVON LUONTI ON PALVELUALOILLAKIN KASVAVASSA AVAINROOLISSA
”Aineeton arvonluonti on taloudelle ja liiketoiminnalle yhä merkittävämpää suhteessa hiipuvaan aineelliseen arvonluontiin. Aineettomia oikeuksia tuottavana toimialana muotoilu on aineettoman arvonluonnin yksi keskeinen veturi. Aineettomaan arvonluontiin perustuvan talouden kehittäminen on avaintekijä muotoilualan ja Suomen kasvulle. Tämä asettaa vaatimuksia myös muotoiluyritysten liiketoiminnan kehittämiselle.” (Lainaus ORNAMOn teema-artikkelista Aineetonta arvoa muotoilusta 1.4.2016)

Miten aineettomalla muotoilulla voidaan vaikuttaa yrityksen arvoon? Asiakaslähtöinen ajattelu on palveluyrityksen elinehto ja Ornamon artikkelissa Kolme asiaa, jotka muotoilijoiden tulisi tietää aineettomasta arvosta Lakimies Antti Innanen painottaa, että ”Yritysten arvo muodostetaan tällä hetkellä enemmän IPR:n, tarinoiden ja mielikuvien maailmassa. Esimerkiksi Applen arvo ei ole jo tuotetuissa koneissa vaan niiden potentiaalissa: siinä, mihin brändiä voidaan vielä käyttää ja laajentaa. Ja miten saadaan yhä uusiin tuotteisiin liitettyä korkean laadun mielikuvia.”

Selkeät strategiset tavoitteet ja muotoillut ohjenuorat auttavat matkalla menestykseen. Mistä lähteä liikkeelle? Muotoilun mahdollisuuksien kartoitus ja ymmärtäminen voi avautua vaikka tapaamisella Suomen Muotoilusäätiön kanssa. Säätiön kautta voi myös toteuttaa muotoiluprojekteja tulevaisuuden osaajien kanssa.

LUE LISÄÄ
Suomen Muotoilusäätiö
Muotoilusäätiön yrityskumppanuusverkosto
Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut